10 kysymystä Natosta: Mitä jäsenyys maksaisi Suomelle?
H S haki vastauksia 10 ajankohtaiseen Nato-kysymykseen.
Venäjän sotilasvoiman vyöryttäminen Krimille teki Venäjästä uudelleen uhan ja Natosta taas selkeästi puolustusliiton.
Naton menestyksestä kertoo se, että Natolla on nyt 28 jäsenmaata, kun niitä perustamisvuonna 1949 oli 12. Erilaisia kumppanuusmaita on yli 40
Raja jäsenmaiden ja kumppanimaiden välillä on kuitenkin selvä: Nato lupaa puolustaa vain jäseniään!!!
Miten Natoon liitytään?
Jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, asiasta päättäisi tasavallan presidentti valtioneuvoston ehdotuksesta ja eduskunnan tuella. Aikeesta hakea jäsenyyttä ilmoitetaan Naton pääsihteerille.
Naton huippukokous päättää kutsuista uusille jäsenille. Sen jälkeisissä neuvotteluissa sovitaan, miten hakijamaa liitetään osaksi Naton yhteistä puolustusta ja mitä voimia uusi jäsen pitää valmiudessa Naton toimintaa varten.
Kaikkien vanhojen jäsenmaiden pitää vahvistaa uusi jäsensopimus. Hakijasta tulee jäsen nopeimmillaan vuodessa.
Nato ei vaadi kansanäänestystä, vaan laajaa kansallista tukea jäsenyydelle. Sen osoittamiseksi riittäisi esimerkiksi suurten puolueiden tuki hakemukselle. Suomessa jäsenyyden vahvistamiseksi tarvittaisiin joka tapauksessa kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa.
Mitä Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle?
Jäsenyys maksaisi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osallistuminen Naton komentorakenteisiin maksaisi vajaat 20 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osuus Naton yhteisestä 2,4 miljardin euron vuosibudjetista olisi alle prosentti, runsaat 20 miljoonaa euroa.
Tulisiko Suomeen Naton tukikohtia tai ydinaseita?
Suomi ei saisi alueelleen Naton tukikohtia, vaikka yrittäisi.
Sama pätee pysyviin vieraisiin joukkoihin: niitä ei tarvita. Uusiin jäsenmaihin ei ole sijoitettu ydinaseita.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1395468694831
H S haki vastauksia 10 ajankohtaiseen Nato-kysymykseen.
Venäjän sotilasvoiman vyöryttäminen Krimille teki Venäjästä uudelleen uhan ja Natosta taas selkeästi puolustusliiton.
Naton menestyksestä kertoo se, että Natolla on nyt 28 jäsenmaata, kun niitä perustamisvuonna 1949 oli 12. Erilaisia kumppanuusmaita on yli 40
Raja jäsenmaiden ja kumppanimaiden välillä on kuitenkin selvä: Nato lupaa puolustaa vain jäseniään!!!
Miten Natoon liitytään?
Jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, asiasta päättäisi tasavallan presidentti valtioneuvoston ehdotuksesta ja eduskunnan tuella. Aikeesta hakea jäsenyyttä ilmoitetaan Naton pääsihteerille.
Naton huippukokous päättää kutsuista uusille jäsenille. Sen jälkeisissä neuvotteluissa sovitaan, miten hakijamaa liitetään osaksi Naton yhteistä puolustusta ja mitä voimia uusi jäsen pitää valmiudessa Naton toimintaa varten.
Kaikkien vanhojen jäsenmaiden pitää vahvistaa uusi jäsensopimus. Hakijasta tulee jäsen nopeimmillaan vuodessa.
Nato ei vaadi kansanäänestystä, vaan laajaa kansallista tukea jäsenyydelle. Sen osoittamiseksi riittäisi esimerkiksi suurten puolueiden tuki hakemukselle. Suomessa jäsenyyden vahvistamiseksi tarvittaisiin joka tapauksessa kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa.
Mitä Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle?
Jäsenyys maksaisi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osallistuminen Naton komentorakenteisiin maksaisi vajaat 20 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osuus Naton yhteisestä 2,4 miljardin euron vuosibudjetista olisi alle prosentti, runsaat 20 miljoonaa euroa.
Tulisiko Suomeen Naton tukikohtia tai ydinaseita?
Suomi ei saisi alueelleen Naton tukikohtia, vaikka yrittäisi.
Sama pätee pysyviin vieraisiin joukkoihin: niitä ei tarvita. Uusiin jäsenmaihin ei ole sijoitettu ydinaseita.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1395468694831
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nato ei vaadi kansanäänestystä, vaan laajaa kansallista tukea jäsenyydelle. Sen osoittamiseksi riittäisi esimerkiksi suurten puolueiden tuki hakemukselle.
Tietoa Natosta:Puolustusministeriö:
Nato on vuonna 1949 perustettu puolustusliitto, jonka tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin.
Turvatakuu on kirjattu Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklaan, jonka mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. 5 artiklan perustana on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirjan 51 artiklan suoma oikeus yhteiseen puolustautumiseen.
Natolla on tänä päivänä 28 jäsenmaata, joista 21 kuuluu myös Euroopan unioniin. Nato tarjoaa foorumin, jolla Pohjois-Amerikan ja Euroopan maat voivat neuvotella yhdessä turvallisuushaasteista sekä päättää yhteisistä toimista niihin vastaamiseksi. Päätöksentekosääntönä Naton kaikissa päätöksissä on konsensus eli yksimielisyys.
Naton suorituskyvyt koostuvat jäsenmaiden kansallisista asevoimista ja voimavaroista, joita kehitetään yhteisen puolustussuunnittelujärjestelmän kautta ja joita yhteinen komento- ja joukkorakenne sitoo toisiinsa. Nato tarjoaa standardit, toimintatavat ja harjoitukset, jotka mahdollistavat sotilaallisen yhteistoimintakyvyn monikansallisissa operaatioissa. Naton sotilaallinen rakenne on jäsenmaiden antaman poliittisen ohjauksen alainen.
Samalla kun 5 artiklan mukainen yhteinen puolustus on säilytetty Naton ydintehtävänä, Nato on uudistunut turvallisuusympäristön muuttuessa. Nato on kehittynyt kriisinhallinnan keskeiseksi toimijaksi ja laaja-alaiseksi turvallisuuspoliittiseksi yhteistyöjärjestöksi. Natolla on noin 40 kumppanimaata, joihin myös Suomi lukeutuu.
Naton tehtävät on määritetty liittokunnan ylimmässä poliittisessa ohjausasiakirjassa eli strategisessa konseptissa (2010):
(1. Yhteinen puolustus. Naton tärkein tehtävä on uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämi¬nen mihin tahansa liittokunnan jäsenmaahan kohdistuvaa hyökkäystä tai sen uhkaa vastaan. Päämääränä on ennaltaehkäistä aseellisia konflikteja ylläpitämällä uskottavaa pelotetta. Yhteinen puolustus käsittää jäsenmaiden alueen puolustamisen ohella myös varautumisen ns. uusiin uhkiin. Kasvavaa huomiota kiinnitetään mm. terrorismiin, joukkotuhoaseiden leviämiseen, kyberhyökkäyksiin ja energiaturvallisuuden häiriöihin.
2.Kriisinhallinta. Nato on toteuttanut kriisinhallintaa YK:n periaatteiden ja sen turvallisuusneuvoston päätöslauselmien perusteella. Lähtökohtana on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka painottaa tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Naton omana vahvuusalueena on vaativa sotilaallinen kriisinhallinta, jonka ohella Nato estää kriisejä sekä osallistuu niiden jälkeiseen vakauttamiseen ja jälleenrakennukseen. Natolla on tällä hetkellä yhteensä noin 140 000 sotilasta kriisinhallintaoperaatioissa kolmessa maanosassa. Merkittävin Naton operaatioista on ISAF Afganistanissa. Nato-johtoisiin operaatioihin osallistuu myös kumppanimaita.
(3) Yhteistyövarainen turvallisuus. Nato edistää vakautta lähialueilla ja laajemminkin. Keinoina tässä ovat mm. avointen ovien politiikka uusille jäsenmaille,
erilaiset kumppanuussuhteet sekä asevalvonta-, aseidenriisunta- ja asesulkusopimusten aikaansaamisen edistäminen.
http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustuspolitiikka/nato
Suurten puolueiden tuki riittää, tiltuilta ei kysytä mitään.
Meillä isänmaallisessa edistyksellisessä Vasemmistossa halveksitaan kaikkia maamme politiikkaa ohjaamaan pyrkiviä suurvaltoja ja suuryhtiöitä tasapuolisesti.
Tämän puheenvuoron kiteytän vielä Suomen puolustusvoimien yliluutnantti ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärven sanoihin: "Minä olen tottunut palvelemaan Suomen armeijaa enkä Puna-armeijaa enkä NATO-armeijaa."
http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/markusmustajarvi
Natoon heti
Helsingissä yhden jäähallin korjaaminen maksaa saman 40 miljoonaa euroa.
Niinpä ... kaikki on niin suhteellista. :)
Mitä jäähalliremonttien hita tähän vaikuttaa.. Suomen puolustusministeriön budjetti on nykyään noin 1.3 % BKT;stä,, 2 500 milj. Natossa vaadittaisiin 4 % osuutta ,eikä sekään ole niiden mielestä riittävä..
Sen laskun maksamista ei sitten kysellä eikä päätetä eduskunnassa,
Sillä rahalla Suomen omat puolustiusvoimat saataisiin eellaiseen iskuun ettei tänne kukaan alkaisi hyökkäystä suunnittelemaan.
Heti Natoon
Onhan se usa varsinainen sika.
http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163345-kiovassa-loyhkaa-cia