Natoon liittymisemme suhteen kenenkään ei voida sanoa olevan ilman muuta oikeassa
tai väärässä, sillä tulevaisuutta eikä ratkaisujen seurauksia ei voida ennustaa.
Suomen virallista kantaa sotilaallista liittoutumista vastaan perustellaan usein sillä,
että kukaan ei uhkaa meitä ja että Pohjolan tilanne on vakaa.
Monet jättävät tosin Natoon liittymisen option avoimeksi eli tulevaisuudessa
saatetaan pyrkiä jäseneksi, jos muuttunut tilanne sitä edellyttää. On kuitenkin
otettava huomioon se mahdollisuus, että jos Suomea koskettava kansainvälinen kriisi
joskus syntyy ja tarvetta liittoutumiseen ilmenee, pääsyä Natoon ei enää olekaan,
koska sotilasliitto haluaa välttää sekaantumista akuuttiin kriisiin.
Maamme kannalta liittymisessä olisi luonnollisesti kyse varautumisesta epävarmaan
tulevaisuuteen. Se toimisi hieman samaan tapaan kuin palovakuutus,
joka on luonnollisesti otettava ennakolta. On väitetty,
että palovakuutusmetafora on tässä tapauksessa ontuva,
sillä vakuutus ei estä tulipaloa. Tämä metafora on kuitenkin tarkoitettukin
kuvaamaan Nato-kytkennästä vain tulevaisuuteen varautumista koskevaa puolta.
Natoon liittyminen on todellisuudessa palovakuutusta parempi keino:
se saattaa suorastaan estää "palon" syttymisen.
Meillä on totuttu edelleen katselemaan Venäjän tilannetta varsin
toivorikkaaseen sävyyn ja aliarvioitu siellä esiintyvien ongelmien laajuutta sekä kestoa.
Optimismi on tiettyyn rajaan saakka hyve, mutta näyttää kuitenkin siltä,
että Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on ilmeisesti vielä pitkään
hyvin epävakaa ja kriisialtis. Jää nähtäväksi, minkälaista politiikkaa Vladimir Putin alkaa
harjoittaa. Erään viitteen hänen näkemyksistään antaa se,
että hän on solminut hyvät yhteydet armeijaan. Venäjällä on tunnetusti piirejä,
jotka katsovat maallaan olevan oikeutettuja vaatimuksia "lähiulkomaiden" suhteen.
Tällaisten mahdollisuuksien huomioon ottaminen on realismia, ei pirun maalaamista seinälle.
Meillä on Natoon liittymistä usein arvosteltu sen varsin suoraviivaisen ajattelun pohjalta,
että sota Venäjän ja Naton välillä välttämättä syttyy ja maamme joutuu taistelukentäksi.
Tämä olisi tietenkin onneton vaihtoehto. Tärkeää on kuitenkin tajuta,
että mahdollinen Natoon liittymisemme tähtäisi sodan uhkan vähentämiseen,
ei lisäämiseen – se voisi nimenomaan ehkäistä maahamme kohdistuvaa sotilaallista
ja muutakin painostusta sekä samalla vähentää sodan syttymisen mahdollisuutta.
Jos suursota Euroopassa kuitenkin syttyisi,
meidät todennäköisesti vedettäisiin mukaan olimmepa Naton jäsenenä tai emme.
Jo maamme liittyminen Euroopan Unioniin ratkaisi tässä mielessä varsin paljon,
ja monet pitivät liittymisen tärkeimpänä syynä juuri turvallisuutemme lisääntymistä.
Kun Venäjä ei tätä liittoa vastustanut, ratkaisu oli poliitikoillemme loppujen lopuksi
varsin helppo.
tilanne Venäjällä voi ajautua maatamme uhkaavaksi hyvin nopeasti
ja hallitsemattomasti esimerkiksi ääriainesten voittaessa vaalit.
Samalla Nato-ovi saattaisikin meiltä lopullisesti sulkeutua.
Nykyisen liittoutumattomuuspolitiikkamme perusongelmana on juuri se,
että ei ole varmaa, että tilanne säilyy jatkossakin rauhallisena kunhan
emme vain liittoudu sotilaallisesti, emmekä muutoinkaan ärsytä itäistä naapuriamme.
tai väärässä, sillä tulevaisuutta eikä ratkaisujen seurauksia ei voida ennustaa.
Suomen virallista kantaa sotilaallista liittoutumista vastaan perustellaan usein sillä,
että kukaan ei uhkaa meitä ja että Pohjolan tilanne on vakaa.
Monet jättävät tosin Natoon liittymisen option avoimeksi eli tulevaisuudessa
saatetaan pyrkiä jäseneksi, jos muuttunut tilanne sitä edellyttää. On kuitenkin
otettava huomioon se mahdollisuus, että jos Suomea koskettava kansainvälinen kriisi
joskus syntyy ja tarvetta liittoutumiseen ilmenee, pääsyä Natoon ei enää olekaan,
koska sotilasliitto haluaa välttää sekaantumista akuuttiin kriisiin.
Maamme kannalta liittymisessä olisi luonnollisesti kyse varautumisesta epävarmaan
tulevaisuuteen. Se toimisi hieman samaan tapaan kuin palovakuutus,
joka on luonnollisesti otettava ennakolta. On väitetty,
että palovakuutusmetafora on tässä tapauksessa ontuva,
sillä vakuutus ei estä tulipaloa. Tämä metafora on kuitenkin tarkoitettukin
kuvaamaan Nato-kytkennästä vain tulevaisuuteen varautumista koskevaa puolta.
Natoon liittyminen on todellisuudessa palovakuutusta parempi keino:
se saattaa suorastaan estää "palon" syttymisen.
Meillä on totuttu edelleen katselemaan Venäjän tilannetta varsin
toivorikkaaseen sävyyn ja aliarvioitu siellä esiintyvien ongelmien laajuutta sekä kestoa.
Optimismi on tiettyyn rajaan saakka hyve, mutta näyttää kuitenkin siltä,
että Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on ilmeisesti vielä pitkään
hyvin epävakaa ja kriisialtis. Jää nähtäväksi, minkälaista politiikkaa Vladimir Putin alkaa
harjoittaa. Erään viitteen hänen näkemyksistään antaa se,
että hän on solminut hyvät yhteydet armeijaan. Venäjällä on tunnetusti piirejä,
jotka katsovat maallaan olevan oikeutettuja vaatimuksia "lähiulkomaiden" suhteen.
Tällaisten mahdollisuuksien huomioon ottaminen on realismia, ei pirun maalaamista seinälle.
Meillä on Natoon liittymistä usein arvosteltu sen varsin suoraviivaisen ajattelun pohjalta,
että sota Venäjän ja Naton välillä välttämättä syttyy ja maamme joutuu taistelukentäksi.
Tämä olisi tietenkin onneton vaihtoehto. Tärkeää on kuitenkin tajuta,
että mahdollinen Natoon liittymisemme tähtäisi sodan uhkan vähentämiseen,
ei lisäämiseen – se voisi nimenomaan ehkäistä maahamme kohdistuvaa sotilaallista
ja muutakin painostusta sekä samalla vähentää sodan syttymisen mahdollisuutta.
Jos suursota Euroopassa kuitenkin syttyisi,
meidät todennäköisesti vedettäisiin mukaan olimmepa Naton jäsenenä tai emme.
Jo maamme liittyminen Euroopan Unioniin ratkaisi tässä mielessä varsin paljon,
ja monet pitivät liittymisen tärkeimpänä syynä juuri turvallisuutemme lisääntymistä.
Kun Venäjä ei tätä liittoa vastustanut, ratkaisu oli poliitikoillemme loppujen lopuksi
varsin helppo.
tilanne Venäjällä voi ajautua maatamme uhkaavaksi hyvin nopeasti
ja hallitsemattomasti esimerkiksi ääriainesten voittaessa vaalit.
Samalla Nato-ovi saattaisikin meiltä lopullisesti sulkeutua.
Nykyisen liittoutumattomuuspolitiikkamme perusongelmana on juuri se,
että ei ole varmaa, että tilanne säilyy jatkossakin rauhallisena kunhan
emme vain liittoudu sotilaallisesti, emmekä muutoinkaan ärsytä itäistä naapuriamme.
Vastaukset 3
Vanhimmat
e toimisi hieman samaan tapaan kuin palovakuutus,
joka on luonnollisesti otettava ennakolta.
Maamme kannalta liittymisessä olisi luonnollisesti kyse varautumisesta epävarmaan
tulevaisuuteen. Se toimisi hieman samaan tapaan kuin palovakuutus,
koska sinulla on varallisuutta ja haluat sitä lisätä, kuten toivakka ja bernerkin ovat tehneet niin saat kyllä itse maksaa turvallisuutesi, minä en siihen tule osallistumaan. Kannattaakohan sinunkaan naida ketään ilman avioehtoa, sillä nato on kuin käärmeen naisi. Ethän sinä toki voi sitä ymmärtää.