Mitähän termiä käytetään kuvaamaan tällaista, kun olen luonteeltani sellainen joka ei reagoi voimakkaasti tunteella moniinkaan asioihin. Olen tällä hetkeellä suhteessa nuoremman hyvin "räiskyvän" naisen kanssa ja vielä toistaiseksi hän on jaksanut minua katsella, mutta olen usein havainnut tämän luonteenpiirteeni (tai ehkä "luonteenpuutteen"?) tulevan esteeksi suhteissa.
Esimerkkinä, kun hän löysi parrastani muutamia vaaleita haituvia, hän ilmoitti siitä minulle innostuneesti, aivan kuin se olisi iso asia. Kun itse en reagoinut asiaan kummoisesti, hän ihmetteli reagoimattomuuttani. Itse en vain näe vanhenemisessa mitään mistä pitäisi "pillastua". Olen ollut sinut asian kanssa jo kauan. Samoin monen muunkin asian kanssa; harvat asiat vie mieltäni maahan tai vastaavasti nostaa pilviin.
Mutta etsin nyt siis ainoastaan oikeaa nimitystä tällaiselle luonteelle, jotta voin käyttää sitä kuvatessani / selittäessäni itseäni.
Kiitoksia etukäteen vastauksista!
Esimerkkinä, kun hän löysi parrastani muutamia vaaleita haituvia, hän ilmoitti siitä minulle innostuneesti, aivan kuin se olisi iso asia. Kun itse en reagoinut asiaan kummoisesti, hän ihmetteli reagoimattomuuttani. Itse en vain näe vanhenemisessa mitään mistä pitäisi "pillastua". Olen ollut sinut asian kanssa jo kauan. Samoin monen muunkin asian kanssa; harvat asiat vie mieltäni maahan tai vastaavasti nostaa pilviin.
Mutta etsin nyt siis ainoastaan oikeaa nimitystä tällaiselle luonteelle, jotta voin käyttää sitä kuvatessani / selittäessäni itseäni.
Kiitoksia etukäteen vastauksista!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.