...yritysjohtajaa. Ja kaikessa tässä kehityksessä muistamme aina Suomi itsenäistyi v. 1917, ja oli siihen saakka osan Venäjää sen suuriruhtinaskuntana jonka valtakunnan päämies oli keisari, ja tämä historia alkoi maassamme 1809, johon saakka maamme oli itäinen maanosa ( ns. maakunta) Itämaa /Österlandet Ruotsin valtakunnassa jota hallitsi kuningas ja muuta ajan hallitsijat usein samoista suvuista lähtöisin olleet valtiaat, jostain vaiherikkaasta hamasta 1150-luvulta.
******
http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-ovat-suomen-historian-100-merkittavinta-yritysjohtajaa-3430997
Yritysjohtajat
Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa
Antti Mikkonen 30.11.2012
Talouselämä-lehti on valinnut Suomen historian 100 merkittävää yritysjohtajaa. He ovat hurja joukko. Miten paljon ankeampaa Suomessa olisikaan ilman heidän elämäntyötään! Kuinka laajasti olisi tehtaita? Johtavia merkkituotteita? Tai jälkeen jääneitä säätiöpääomia kulttuurin rahoittamiseen?
Ensi kertaa tehty johtajalistaus kertoo, millaiset miehet ja naiset ovat pitäneet ohjia kansakunnan vaurastuessa. Johtajien saavutusten esittely on samalla aikamatka yhteiskunnan modernisoitumiseen.
Puuttuuko listalta joku? Kenet nostaisit listalle? Ehdota uusia nimiä tämän jutun kommenttiosiossa jutun lopussa!
******
Vuorineuvos nro 1
Johan Jacob Kijk, 1706–77
Johan Jacob Kijk oli 12-vuotias tukholmalainen orpopoika, kun hän sai ensimmäisen työpaikkansa kuninkaallisen kuolinpesäkonttorin kirjurina. Muutettuaan Turkuun hän pääsi puotipojaksi vaatekauppiaalle. Kuollessaan Kijk oli Suomen rikkaimpia yrittäjiä ja ensimmäinen suomalainen vuorineuvos.
Kijk on malliesimerkki 1700-luvun yrittäjien idearikkaudesta. Aluksi hänestä tuli Turussa vaatekauppias ja sitten merkittävä laivanvarustaja. Hän oli perustamassa Turun ensimmäistä tupakkatehdasta ja useita sahoja. Myöhemmin Teijossa hän oli arvostettu ruukinpatruuna kaivoksineen, kankivasarapajoineen ja kuparisulattoineen. Hän hankki laajan maaomaisuuden, perusti tupakkaviljelmän ja toi rotulampaita Englannista ja Espanjasta. Hän oli pääosakkaana useassa tiilitehtaassa ja yhdessä sokeritehtaassa sekä osakkaana lasitehtaassa.
Kolmesti avioituneen Kijkin uraa edistivät hyvät naimakaupat.
_lue lisää linkissä_HS
******
Teollisuuden isä
James Finlayson, 1772–1852
James Finlayson oli hurskas skotti. Hän tuli Skotlannista Suomeen levittääkseen Raamattuja ja tuli samalla reissulla perustaneeksi puuvillatehtaan Tampereelle. Finlaysonia pidetään Suomen teollisuuden isänä. Hänestä muistuttaa yhä Finlaysonin tehdasalue Tammerkosken rannalla.
Skotlantiin haudatun Jamesin nimeä kantaa myös tekstiiliyhtiö Finlayson.
*****
Rautarouva
Marie Hackman, 1776–1865
Leskivaimo Marie Hackmanin oli pakko ryhtyä johtamaan viipurilaista kauppahuonetta, kun hänen miehensä Johan Hackman kuoli vuonna 1807. Marie laajensi miehensä perustamaa yritystä uusille aloille ja johti sitä menestyksellisesti 50 vuotta. Yhtiöstä tuli Suomen suurin puutavaran viejä. Saksalaistaustaisten Hackmanien liikekieli oli saksa.
(Hackman on myöhemmän Fazerin esipolvissa ja myös H. Harkimon sukua.)
******
Fiskarsin patruuna
John (Johan) Jacob von Julin, 1787–1853
John Jacob Julin oli alun alkaen apteekkari. Hän perusti Suomen ensimmäisen höyrylaivayhtiön ja ensimmäisen säästöpankin. Hän on kirjoittanut nimensä lähtemättömästi Suomen vanhimman yrityksen, pörssiyhtiö Fiskarsin historiaan. Vuonna 1822 Julin osti Fiskarsin rautaruukin ja perusti sinne konepajan. Julinin monet maineteot riittivät ennen kuolemaa vuorineuvoksen arvoon ja aatelointiin.
(Julin - von Julin oli myös marski Mannerheimin esipolvissa)
******
Hartwallin perustaja
Victor Hartwall, 1800–57
Kemisti Victor Hartwall perusti vuonna 1836 mineraalivesitehtaan Sederholmin taloon Helsingin keskustaan. Jälkipolvien työllä siitä kasvoi yksi Suomen suurimmista juomien valmistajista.
Vuonna 2002 Erik Hartwall ja muut sukulaiset myivät perinteikkään panimoyhtiön kansainväliselle Scottish & Newcastlelle.
(Nyt yhtiön pääomistus on jälleen Hartwalleilla itsellään)
*****
Oopperan arvoinen
Antti Ahlström, 1827–96
Ahlströmin Antin tarina on niin mahtava, että sen pohjalle on syntynyt jopa ooppera. Porin alkeiskoulussa Antti jäi luokalle, mutta liikemiehenä hän oli vailla vertaa. Ahlström keräsi rikkauksia puutavarakauppiaana ja laivanvarustajana. Hän omisti kuollessaan neljätoista sahaa ja neljä rautaruukkia, joista yksi oli suvun nykyisessä kantapaikassa Noormarkussa.
Ahlströmin suku omistaa yhä pörssiyhtiö Ahlstromin osake-enemmistön
******
Kutsetin mies
Hans Gutzeit, 1836–1919
Norjasta tullut yrittäjä perusti Kotkaan sahan ja antoi myöhemmin nimensä valtionyhtiö Enso-Gutzeit Oy:lle. Siitä kehittyi Suomen suurin metsäjätti. Hans Gutzeitin oma ura päättyi henkilökohtaiseen vararikkoon, mutta perinnettä jatkavat uudet Kutsetin miehet Stora Enson Jouko Karvisen johdolla.
******
Jatkuu alempana /HS
Kerrataan Suomen historian 100 merkittävää...
11
2354
Vastaukset
- Suomen_historian_100
Jatkoa "Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa"... / HS
---
Paperitehtailija
Fredrik Idestam, 1838–1916
Kekseliästä Fredrik Idestamia pidetään Suomen puuta raaka-aineena käyttävän paperiteollisuuden isänä. Hänen vuonna 1865 Tampereelle perustamansa puuhiomotehdas oli Nokia Oyj:n historian alkupiste.
Vuonna 1871 Idestam muodosti tehtaistaan Nokia Ab:n ja toimi yhtiön toimitusjohtajana neljännesvuosisadan
(Idestam oli sukua mm Serlachius-suvulle)
******
"Eva Ensimmäinen"
Eva Ahlström, 1848–1920
Eva Ahlström oli Antti Ahlströmin toinen vaimo, joka sai miehensä kuoltua hoitoonsa mittavan omaisuuden. Neljä poikaa ja kolme tytärtä synnyttänyt Eva johti perheen yhtiötä kahdeksisen vuotta. Häntä on pidetty Suomen ensimmäisenä naispuolisena teollisuusjohtajana. Siinä tehtävässä hän oli maltillinen uudistaja. Eva Ahlströmin panos koulutuksen, kulttuurin ja hyväntekeväisyystyön edistäjänä oli suuri.
******
Metallin pomo
Karl Söderman, 1863–1911
Karl Söderman kasvatti johtamansa Kone- ja Siltarakennus Oy:n valmistusarvoltaan Suomen suurimmaksi konepajaksi. Lyhyemmän ajan hän johti John Stenbergin konepajaa. Kumpikin yhtiö sulautui myöhemmin osaksi Wärtsilää. Söderman oli 1900-luvun alussa Suomen Metalliteollisuuden Harjoittajain Liiton ensimmäinen puheenjohtaja. Hän oli myös avainhenkilö Suomen työnantajain ensimmäistä keskusjärjestöä perustettaessa.
******
Sähköteollisuuden isä
Gottfrid Strömberg, 1863–1938
Kätevä ja yritteliäs Gottfrid Strömberg on Suomen sähköteollisuuden ja myös sähkötekniikan opetuksen uranuurtaja. Hänen sukunimestään tuli sähköalalla käsite. Insinööri Strömbergin elämäntyö jatkuu nykyisin osana ABB:tä.
Hän oli myös nykyisen Kone Oy:n perustaja.
******
Stockmannin kasvattaja
Karl Stockmann, 1865–1938
Karl Stockmann johti isänsä perustaman Stockmannin kauppayhtiön laajenemista vuodet 1902–25. Syksyllä 1930 hän seurasi hallituksen puheenjohtajan paikalta yhtiön tavaratalon värikkäitä avajaisia Helsingissä. Suomessa oli tuolloin syvä lama.
******
Sukunimestä brändi
Karl Fazer, 1866–1932
Kondiittoriksi opiskellut Karl Fazer avasi syksyllä 1891 konditorialiikkeen Helsingin keskustassa. Makeisten tehdasmainen valmistus alkoi kuusi vuotta myöhemmin. Oy Karl Fazer Ab:n perustaja nosti suomalaisen makeisteollisuuden ja suklaanvalmistuksen korkealle. Fazerin Sininen ja Fazer olivat Taloustutkimus Oy:n ja Markkinointi&Mainonta-lehden tänä syksynä tekemässä mittauksessa Suomen arvostetuimmat brändit.
_ ON MUISTETTAVA Karl Fazerin appiukko oli suomalainen leipuri-yrittäjä joka mahdollisti vävylleen yrittämisen jatkamisen!
******
Rikas ja murhattu
Alfred Kordelin, 1868–1917
Liikemies Alfred Kordelin loi lähes tyhjästä valtavan omaisuuden. Hän teki nopeita kauppoja ja osti velkarahalla konkurssipesiä, teollisuuslaitoksia ja kartanoita eri puolilta Suomea. Kordelinin lakimiehenä toimi Risto Ryti. Elämänsä ehtoossa Kordelin rakennutti itselleen kesäpalatsiksi Naantalin Kultarannan, joka on nykyisin presidentin kesäasunto.
Kordelinin elämä päättyi Mommilan surmanluoteihin. Saavutuksista muistuttaa merkittävä kulttuurirahasto.
******
Kenkätehtaiden haalija
Emil Aaltonen, 1869–1949
Emil Aaltosen koulusivistys oli yksi päivä kansakoulua. Oltuaan suutarimestarin opissa hän ryhtyi yrittäjäksi. Aaltosesta tuli 1920–30-luvuilla maan mahtavin kenkätehtailija, joka kasvatti liiketoimintaansa ostamalla muita kenkätehtaita. Hänen suuria omistuksiaan olivat myös konepajayhtiö Lokomo ja Suomen muoviteollisuuden pioneeriyritys Sarvis.
******
Vanerin valmistaja
Hanna Parviainen, 1874–1938
Hanna Parviainen oli vuonna 1926 ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin kauppaneuvoksen arvo. Hän johti veljensä kuoleman jälkeen yli kymmenen vuotta perheen saha- ja vaneriteollisuusyritystä Säynätsalossa. Käytännön liiketoimissa oli apuna ammattijohtajia. Uran loppu oli kehno, sillä yritys päätyi Suomen Pankin ja Kansallis-Osake-Pankin haltuun
******
Mäntän mesenaatti
Gösta Serlachius, 1876–1942
Gösta Serlachius oli Mäntän tehtaat perustaneen G.A. Serlachiuksen veljenpoika. Hän palautti sedältä jääneeseen yritykseen elinvoiman ja laajensi sen monella paikkakunnalla toimivaksi puunjalostuskonserniksi.
Työväelle hän rakensi asuntoja ja kunnostautui myös mesenaattina.
Hänen taidekokoelmansa ovat Mäntässä Gösta Serlachiuksen taidemuseossa.
******
Lohjan Kalkki-Petteri
Petter Forsström, 1877–1967
Kalkki-Petterinä tunnettu Petter Forsström johti Lohjan Kalkkitehdas Oy:tä huimat 65 vuotta. Toimitusjohtajan työt jättäessään hän oli 85-vuotias. Kalkki-Petteri oli paitsi suomalaisen rakennusaineteollisuuden uranuurtaja myös kunnioitettu patriarkka kotikonnuillaan Lohjalla.
Sodan päätyttyä hän sai politisoituneessa ilmapiirissä kolmen vuoden kuritushuonerangaistuksen ja istui 70-vuotispäiviään vankilassa.
******
Nimet jatkuu alempana 3 / HS artikkelista- Suomen_historian_100
Suomen historian 100 / HS artikkelin jatkoa...
---
Fuusiokenraali
Rudolf Walden, 1878–1946
Jalkaväenkenraali, sotaministeri Rudolf Walden oli viime vuosisadan alkupuolella merkittävimpiä metsäteollisuusjohtajia. Kesällä 1920 hän sulautti Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken tehtaat yhteen, jolloin syntyi Yhtyneet Paperitehtaat.
Vuonna 1929 Walden onnistui liittämään samaan konserniin Valkeakosken tehtaat. Waldenin perintö elää yhä metsäjätti UPM:n eli United Paper Millsin nimessä.
******
Forumin kulman Amos
Amos Anderson, 1878–1961
Amos Andersonin merkityksestä liikemiehenä muistuttavat Helsingissä Forumin kortteli, Hufvudstadsbladet, Konstsamfundet ja sen ylläpitämä Amos Andersonin taidemuseo. Anderson toimi vakuutus- ja kustannusalalla sekä teollisuusyrittäjänä. Presidentin asunnoksi hän lahjoitti Tamminiemen huvilan.
******
Vihattu vointekijä
F.M. Pitkäniemi, 1878–1948
Frans Mikael Pitkäniemi on Valion historian pitkäaikaisin toimitusjohtaja. Hän kehitti osuustoiminnallisesta meijeriyhtiöstä suurliikkeen ja edisti Suomen kauppavaltuuskunnissa nuoren tasavallan koko vientiä. Kansalaissodan melskeissä Pitkäniemi oli ”Suomen vihatuin mies”. Helsingissä voipulan takia puhjenneissa voimellakoissa väkijoukko uhkasi hirttää Pitkäniemen hehkuvaan rautalankaan.
******
Kaapelitehdas elää
Verner Weckman, 1882–1968
Verner Weckman johti Suomen Kaapelitehdas Oy:tä vuodet 1937–55. Hänen näkyvin muistomerkkinsä on valtava Kaapelitehdas Helsingin Salmisaaressa. Weckman jäi taloushistoriaan vuorineuvoksena. Painimatolla hän oli ensimmäinen suomalainen – ja venäläinen – olympiavoittaja.
******
Aikatalo hyvästiksi
Olga Aikala, 1883–1962
Kelloseppä Olga Aikalasta olisi tuskin tullut kauppaneuvosta, ellei hän olisi jäänyt 25-vuotiaana kuuden lapsen äitinä leskeksi. Aviomiehen kuoleman jälkeen E.J. Aikala Oy:n johtaminen siirtyi Olgalle. 1950-luvun lopulla Aikala-yhtiö säväytti tuomalla maahan ensimmäiset paristorannekellot. Ennen kuolemaansa Olga rakennutti Helsingin Mikonkadulle Aikatalon.
******
Kuparineuvos
Eero Mäkinen, 1886–1953
Eero Mäkinen rakensi Outokummusta löydetyn rikkaan malmiesiintymän varaan suuren kansallisen kupariyhtiön. Outokumpu Oy:n merkitys oli tavattoman suuri sekä sodan aikana että sotakorvauksia maksettaessa. Mäkinen oli yritysjohtaja, tiedemies ja laaja-alainen vaikuttaja, joka toimi myös kansanedustajana ja ministerinä.
******
Askon pystyttäjä
Aukusti Asko-Avonius, 1887–1965
Loistyömiehen poika Asko-Avonius sai uralleen lentävän lähdön, kun hän alkoi valmistaa perushuonekaluja tavallisille suomalaisille. Suomen suurimmaksi huonekaluyrittäjäksi noustuaan hän synnytti monialaisen Asko-konsernin.
Asko-Avonius on vaikuttanut merkittävästi sekä muoviputkiyhtiö Uponorin että elintarvikeyhtiö Saarioisen menestykseen.
******
Pauligin paahtaja
Eduard Paulig, 1889–1953
Gustav ja Bertha Pauligin poika Eduard Paulig oli kahviyhtiön toimitusjohtaja vuodet 1919–47. Tuo ajanjakso oli Pauligin kehitykselle erittäin tärkeä. Eduardin kaudella yhtiö toi markkinoille pienet kuluttajapakkaukset, tuoreutta osoittavat päivämääräleimat sekä nousevat kahvimerkit Juhlasekoituksen ja Presidentin sekoituksen.
******
Vaisala lentoon
Vilho Väisälä, 1889–1969
Huippumeteorologi Vilho Väisälä kehitti ja kaupallisti ilmakehätutkimuksiin radiosondin. Pörssiyhtiö Vaisala jatkaa yhä perustajansa työtä maailmanluokan yrityksenä pienellä toimialalla.
******
Herra Olvi
E.W. Åberg, 1890–1959
Pörssiyhtiöiden parhaimmistoon kuuluva Olvi saa olla paljosta kiitollinen Evert Wilhelm Åbergille. Hän kasvatti vaatimattomasta juomatehtaasta modernin panimon. Olvia nykyisin hallitseva Olvi-säätiö on E.W. Åbergin ja hänen vaimonsa Hedwig Åbergin perustama.
******
Wärtsilän vikkelä
Wilhelm Wahlforss, 1891–1969
Nopea kävelytyyli toi Wilhelm Wahlforssille lempinimen ”Vikkelä-Ville”. Aikakautensa vikkelin – ja mahtavin – hän oli myös yritysjohtajana. Kun Wahlforss vuonna 1961 jäi 70-vuotiaana eläkkeelle Wärtsilä-Yhtymän pääjohtajan paikalta, oli hän johtanut yhtiötä 35 vuotta. Wahlforss kasvatti pienestä itäsuomalaisesta ruukista yritysostoilla maan suurimman metalliteollisuusjätin.
******
Kauppamies Berner
Rolf Berner, 1894–1978
Rolf Bernerin varhaisia oivalluksia oli voitto-osuuksien jakaminen henkilökunnalle. Hän kasvatti lähes 40 vuotta kestäneellä toimitusjohtajakaudellaan Berner Oy:stä vahvan kauppayhtiön. Rolf Berner oli nuorukaisena 800 metrin juoksun Suomen mestari ja myöhemmin kansanedustaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rolf_B._Berner
( EI ANNE Bernerin (kepu) sukua)
******
Enson laajentaja
William Lehtinen, 1895–1975
Yhdysvalloissa opiskellut William Lehtinen rakennutti Enso-Gutzeitin toimitusjohtajana kahdeksan suurta kartonki- tai paperikonetta. Se oli Suomen ennätys. Imatralla hän laajensi voimakkaasti Kaukopään tehdasta ja teki siitä Euroopan suurimman kartongintuottajan.
Hän oli myös keskeinen henkilö merikuljetusyhtiö Finnlinesia perustettaessa.
******
Jatkuu osassa 4. / HS art. - Suomen_historian_100
Suomen_historian_100 kirjoitti:
Suomen historian 100 / HS artikkelin jatkoa...
---
Fuusiokenraali
Rudolf Walden, 1878–1946
Jalkaväenkenraali, sotaministeri Rudolf Walden oli viime vuosisadan alkupuolella merkittävimpiä metsäteollisuusjohtajia. Kesällä 1920 hän sulautti Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken tehtaat yhteen, jolloin syntyi Yhtyneet Paperitehtaat.
Vuonna 1929 Walden onnistui liittämään samaan konserniin Valkeakosken tehtaat. Waldenin perintö elää yhä metsäjätti UPM:n eli United Paper Millsin nimessä.
******
Forumin kulman Amos
Amos Anderson, 1878–1961
Amos Andersonin merkityksestä liikemiehenä muistuttavat Helsingissä Forumin kortteli, Hufvudstadsbladet, Konstsamfundet ja sen ylläpitämä Amos Andersonin taidemuseo. Anderson toimi vakuutus- ja kustannusalalla sekä teollisuusyrittäjänä. Presidentin asunnoksi hän lahjoitti Tamminiemen huvilan.
******
Vihattu vointekijä
F.M. Pitkäniemi, 1878–1948
Frans Mikael Pitkäniemi on Valion historian pitkäaikaisin toimitusjohtaja. Hän kehitti osuustoiminnallisesta meijeriyhtiöstä suurliikkeen ja edisti Suomen kauppavaltuuskunnissa nuoren tasavallan koko vientiä. Kansalaissodan melskeissä Pitkäniemi oli ”Suomen vihatuin mies”. Helsingissä voipulan takia puhjenneissa voimellakoissa väkijoukko uhkasi hirttää Pitkäniemen hehkuvaan rautalankaan.
******
Kaapelitehdas elää
Verner Weckman, 1882–1968
Verner Weckman johti Suomen Kaapelitehdas Oy:tä vuodet 1937–55. Hänen näkyvin muistomerkkinsä on valtava Kaapelitehdas Helsingin Salmisaaressa. Weckman jäi taloushistoriaan vuorineuvoksena. Painimatolla hän oli ensimmäinen suomalainen – ja venäläinen – olympiavoittaja.
******
Aikatalo hyvästiksi
Olga Aikala, 1883–1962
Kelloseppä Olga Aikalasta olisi tuskin tullut kauppaneuvosta, ellei hän olisi jäänyt 25-vuotiaana kuuden lapsen äitinä leskeksi. Aviomiehen kuoleman jälkeen E.J. Aikala Oy:n johtaminen siirtyi Olgalle. 1950-luvun lopulla Aikala-yhtiö säväytti tuomalla maahan ensimmäiset paristorannekellot. Ennen kuolemaansa Olga rakennutti Helsingin Mikonkadulle Aikatalon.
******
Kuparineuvos
Eero Mäkinen, 1886–1953
Eero Mäkinen rakensi Outokummusta löydetyn rikkaan malmiesiintymän varaan suuren kansallisen kupariyhtiön. Outokumpu Oy:n merkitys oli tavattoman suuri sekä sodan aikana että sotakorvauksia maksettaessa. Mäkinen oli yritysjohtaja, tiedemies ja laaja-alainen vaikuttaja, joka toimi myös kansanedustajana ja ministerinä.
******
Askon pystyttäjä
Aukusti Asko-Avonius, 1887–1965
Loistyömiehen poika Asko-Avonius sai uralleen lentävän lähdön, kun hän alkoi valmistaa perushuonekaluja tavallisille suomalaisille. Suomen suurimmaksi huonekaluyrittäjäksi noustuaan hän synnytti monialaisen Asko-konsernin.
Asko-Avonius on vaikuttanut merkittävästi sekä muoviputkiyhtiö Uponorin että elintarvikeyhtiö Saarioisen menestykseen.
******
Pauligin paahtaja
Eduard Paulig, 1889–1953
Gustav ja Bertha Pauligin poika Eduard Paulig oli kahviyhtiön toimitusjohtaja vuodet 1919–47. Tuo ajanjakso oli Pauligin kehitykselle erittäin tärkeä. Eduardin kaudella yhtiö toi markkinoille pienet kuluttajapakkaukset, tuoreutta osoittavat päivämääräleimat sekä nousevat kahvimerkit Juhlasekoituksen ja Presidentin sekoituksen.
******
Vaisala lentoon
Vilho Väisälä, 1889–1969
Huippumeteorologi Vilho Väisälä kehitti ja kaupallisti ilmakehätutkimuksiin radiosondin. Pörssiyhtiö Vaisala jatkaa yhä perustajansa työtä maailmanluokan yrityksenä pienellä toimialalla.
******
Herra Olvi
E.W. Åberg, 1890–1959
Pörssiyhtiöiden parhaimmistoon kuuluva Olvi saa olla paljosta kiitollinen Evert Wilhelm Åbergille. Hän kasvatti vaatimattomasta juomatehtaasta modernin panimon. Olvia nykyisin hallitseva Olvi-säätiö on E.W. Åbergin ja hänen vaimonsa Hedwig Åbergin perustama.
******
Wärtsilän vikkelä
Wilhelm Wahlforss, 1891–1969
Nopea kävelytyyli toi Wilhelm Wahlforssille lempinimen ”Vikkelä-Ville”. Aikakautensa vikkelin – ja mahtavin – hän oli myös yritysjohtajana. Kun Wahlforss vuonna 1961 jäi 70-vuotiaana eläkkeelle Wärtsilä-Yhtymän pääjohtajan paikalta, oli hän johtanut yhtiötä 35 vuotta. Wahlforss kasvatti pienestä itäsuomalaisesta ruukista yritysostoilla maan suurimman metalliteollisuusjätin.
******
Kauppamies Berner
Rolf Berner, 1894–1978
Rolf Bernerin varhaisia oivalluksia oli voitto-osuuksien jakaminen henkilökunnalle. Hän kasvatti lähes 40 vuotta kestäneellä toimitusjohtajakaudellaan Berner Oy:stä vahvan kauppayhtiön. Rolf Berner oli nuorukaisena 800 metrin juoksun Suomen mestari ja myöhemmin kansanedustaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rolf_B._Berner
( EI ANNE Bernerin (kepu) sukua)
******
Enson laajentaja
William Lehtinen, 1895–1975
Yhdysvalloissa opiskellut William Lehtinen rakennutti Enso-Gutzeitin toimitusjohtajana kahdeksan suurta kartonki- tai paperikonetta. Se oli Suomen ennätys. Imatralla hän laajensi voimakkaasti Kaukopään tehdasta ja teki siitä Euroopan suurimman kartongintuottajan.
Hän oli myös keskeinen henkilö merikuljetusyhtiö Finnlinesia perustettaessa.
******
Jatkuu osassa 4. / HS art.Suomen historian 100 johtajaa / HS artikkelissa mainitut.
---
Raisio uunista ulos
Eino Kivivuori, 1900–66
Urho Kekkosen lähipiiriin kuulunut Eino Kivivuori oli 1950-luvun lopulla toimitusjohtajana kolmessa elintarvikkeita jalostavassa yhtiössä. Niistä syntyi Raision Tehtaat. Suuren margariiniskandaalin ryvetyksessä Kivivuori joutui eroamaan pääjohtajan paikalta.
Seuraavaksi Kivivuori ideoi metalliyrityksiä verkostoineen Mekes Oy:n, joka ajautui pian vararikkoon.
******
Huhtamäen isä
Heikki Huhtamäki, 1900–70
Keskellä sotaa Heikki ja Signe Huhtamäki lahjoittivat Huhtamäki-yhtymä Oy:n osake-enemmistön Suomen Kulttuurirahastolle. Lahjoituksen otti vastaan presidentti Risto Ryti.
Lahjoitus oli lottopotti suomalaiselle kulttuurille. Pörssiyhtiö Huhtamäki on nykyisin globaali ja menestyvä pakkausvalmistaja ja Suomen Kulttuurirahasto edelleen sen suurin omistaja.
******
Monta rautaa tulessa
Emil Höglund, 1901–73
Emil Höglundin ja Edvin Wiikin (1897–1971) perustama Oy Wiik & Höglund Ab kohosi ensin Suomen suurimmaksi pyöreän puun viejäksi ja myöhemmin maan suurimmaksi muoviputkitehtaaksi.
Höglundin omistama Oy Keppo Ab oli maailman suurin minkinnahkojen tuottaja ja Höglund itse Oy Wilh. Schauman Ab:n suurin omistaja. Höglundin elämäntyötä jatkaa KWH-yhtymä.
******
Vävy vailla vertaa
Lauri J. Kivekäs, 1903–98
Lauri J. Kivekäs oli paljon enemmän kuin hyvät naimakaupat tehnyt Emil Aaltosen vävy. Hän johti vuosikymmenet appensa yrityksiä Aaltosen Kenkätehdasta, Sarvista ja Lokomoa.
Hän osallistui Oy Nokia Ab:n synnytykseen ja oli sen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja kymmenen vuotta. Kivekäs oli työnantajajärjestöjen ykköstykki ja ministeri kahdessa virkamieshallituksessa.
******
Teollinen uistelija
Lauri Rapala, 1905–74
Elokuussa 1962 amerikkalaisen Life-lehden kannessa oli juuri kuollut Marilyn Monroe. Samassa numerossa oli ylistävä artikkeli asikkalalaisen Lauri Rapalan kehittämistä vaapuista. Lifen juttu oli iso jytky pienelle yhtiöille.
Sekatyömiehenä aloittaneen Lauri Rapalan uistimia valmistaa nykyisin pörssiyhtiö Rapala VMC.
******
Mahtava kauppaneuvos
Rakel Wihuri, 1905–87
Rakel Wihuri, omaa sukua Hellberg, oli ensin Aarnio Oy:n ja sitten Wihuri-Yhtymä Oy:n johtokunnan puheenjohtaja lähes neljännesvuosisadan. Kauppaneuvos Wihuri oli kuin kotonaan miesten miehittämissä johtokunnissa. Wihurin rahastojen kautta – ja omana itsenään – hän teki mittavan työn tieteen ja taiteen tukemiseksi.
******
Viimeinen patruuna
Juuso Walden, 1907–72
Juuso Walden oli kenraali Rudolf Waldenin poika, jonka johdolla Yhtyneistä Paperitehtaista tuli maan suurin metsäteollisuusyritys. Yritysjohtajana Juuso oli yltiöpäinen velanottaja ja talousmiehenä katastrofi. Tehdaspaikkakunnilla hän hääräsi mukana kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassa. Pertti Klemola kirjoitti poika-Waldenista kirjan Viimeinen patruuna.
******
Upon paisuttaja
Arvi Tammivuori, 1911–72
Aukusti Asko-Avoniuksen kasvattipoika Arvi Tammivuori oli maineikkaan isänsä veroinen teollisuusjohtaja. Hän oli vuodet 1938–72 lahtelaisen Upo Oy:n toimitusjohtaja kehittäen pesukoneiden, liesien, jääkaappien ja muiden kodinkoneiden tuotantoa.
1960-luvulla hän rakennutti erinomaisella ajoituksella muoviputkitehtaan Nastolaan.
*****
Marimekko syntyy
Armi Ratia, 1912–79
Armi Ratia perusti vuonna 1951 Marimekon. Yhtiön alkutaival oli vuoron perään ylä- ja alamäkeä. 1980-luvun alussa Ratian kuoleman jälkeen Marimekko oli Helsingin pörssin kannattavin yritys.
******
Vuorineuvos Öljy
Uolevi Raade, 1912–98
Uolevi Raade oli sodan jälkeen valtion johtaman teollistamispolitiikan suuri nimi. Suomen öljyhuollon turvaajaksi perustetusta Neste Oy:stä tuli Raaden komennossa maan suurin teollisuusyhtiö ja laivanvarustaja. Alaisiaan kohtaan Raade oli ylihuolehtiva.
Naiset eivät saaneet esiintyä pääkonttorissa pitkissä housuissa eivätkä miehet yleisissä tiloissa ilman pikkutakkia.
******
Nokiaa ja atomivoimaa
Björn Westerlund, 1912–2009
Pieni ja pippurinen Björn Westerlund oli vuodesta 1967 lähtien Oy Nokia Ab:n ensimmäinen toimitusjohtaja. Siihen saakka hän johti Suomen Kaapelitehdas Oy:tä. Hänen vuonna 1960 perustamansa elektroniikkaosasto, ”Salmisaaren yliopisto”, oli peruskivi Nokian tulevalle nousulle.
Hän oli myös Olkiluodon ydinvoimaloiden keskeinen alullepanija.
*******
Liekkisulatuksen isä
Petri Bryk, 1913–77
Petri Bryk johti enonsa Eero Mäkisen kuoltua parikymmentä vuotta Outokumpu Oy:tä. Hän on jäänyt historiaan nerokkaana uusien teknologioiden keksijänä ja kehittäjänä. Paras saavutus oli kuparin liekkisulatus, jota on sanottu 1900-luvun suurimmaksi värimetallurgian keksinnöksi.
Osa liekkisulatuskunniasta kuuluu John Ryselinille ja Eero Mäkiselle.
(He olivat Lauri J Kivekkään sukulaisia E-P, ja karaamikko Rut Brukin veli ja )
******
Jatkuu osa 5. / HS artikkeli 100 johtajaa... - Suomen_historian_100
Suomen_historian_100 kirjoitti:
Suomen historian 100 johtajaa / HS artikkelissa mainitut.
---
Raisio uunista ulos
Eino Kivivuori, 1900–66
Urho Kekkosen lähipiiriin kuulunut Eino Kivivuori oli 1950-luvun lopulla toimitusjohtajana kolmessa elintarvikkeita jalostavassa yhtiössä. Niistä syntyi Raision Tehtaat. Suuren margariiniskandaalin ryvetyksessä Kivivuori joutui eroamaan pääjohtajan paikalta.
Seuraavaksi Kivivuori ideoi metalliyrityksiä verkostoineen Mekes Oy:n, joka ajautui pian vararikkoon.
******
Huhtamäen isä
Heikki Huhtamäki, 1900–70
Keskellä sotaa Heikki ja Signe Huhtamäki lahjoittivat Huhtamäki-yhtymä Oy:n osake-enemmistön Suomen Kulttuurirahastolle. Lahjoituksen otti vastaan presidentti Risto Ryti.
Lahjoitus oli lottopotti suomalaiselle kulttuurille. Pörssiyhtiö Huhtamäki on nykyisin globaali ja menestyvä pakkausvalmistaja ja Suomen Kulttuurirahasto edelleen sen suurin omistaja.
******
Monta rautaa tulessa
Emil Höglund, 1901–73
Emil Höglundin ja Edvin Wiikin (1897–1971) perustama Oy Wiik & Höglund Ab kohosi ensin Suomen suurimmaksi pyöreän puun viejäksi ja myöhemmin maan suurimmaksi muoviputkitehtaaksi.
Höglundin omistama Oy Keppo Ab oli maailman suurin minkinnahkojen tuottaja ja Höglund itse Oy Wilh. Schauman Ab:n suurin omistaja. Höglundin elämäntyötä jatkaa KWH-yhtymä.
******
Vävy vailla vertaa
Lauri J. Kivekäs, 1903–98
Lauri J. Kivekäs oli paljon enemmän kuin hyvät naimakaupat tehnyt Emil Aaltosen vävy. Hän johti vuosikymmenet appensa yrityksiä Aaltosen Kenkätehdasta, Sarvista ja Lokomoa.
Hän osallistui Oy Nokia Ab:n synnytykseen ja oli sen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja kymmenen vuotta. Kivekäs oli työnantajajärjestöjen ykköstykki ja ministeri kahdessa virkamieshallituksessa.
******
Teollinen uistelija
Lauri Rapala, 1905–74
Elokuussa 1962 amerikkalaisen Life-lehden kannessa oli juuri kuollut Marilyn Monroe. Samassa numerossa oli ylistävä artikkeli asikkalalaisen Lauri Rapalan kehittämistä vaapuista. Lifen juttu oli iso jytky pienelle yhtiöille.
Sekatyömiehenä aloittaneen Lauri Rapalan uistimia valmistaa nykyisin pörssiyhtiö Rapala VMC.
******
Mahtava kauppaneuvos
Rakel Wihuri, 1905–87
Rakel Wihuri, omaa sukua Hellberg, oli ensin Aarnio Oy:n ja sitten Wihuri-Yhtymä Oy:n johtokunnan puheenjohtaja lähes neljännesvuosisadan. Kauppaneuvos Wihuri oli kuin kotonaan miesten miehittämissä johtokunnissa. Wihurin rahastojen kautta – ja omana itsenään – hän teki mittavan työn tieteen ja taiteen tukemiseksi.
******
Viimeinen patruuna
Juuso Walden, 1907–72
Juuso Walden oli kenraali Rudolf Waldenin poika, jonka johdolla Yhtyneistä Paperitehtaista tuli maan suurin metsäteollisuusyritys. Yritysjohtajana Juuso oli yltiöpäinen velanottaja ja talousmiehenä katastrofi. Tehdaspaikkakunnilla hän hääräsi mukana kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassa. Pertti Klemola kirjoitti poika-Waldenista kirjan Viimeinen patruuna.
******
Upon paisuttaja
Arvi Tammivuori, 1911–72
Aukusti Asko-Avoniuksen kasvattipoika Arvi Tammivuori oli maineikkaan isänsä veroinen teollisuusjohtaja. Hän oli vuodet 1938–72 lahtelaisen Upo Oy:n toimitusjohtaja kehittäen pesukoneiden, liesien, jääkaappien ja muiden kodinkoneiden tuotantoa.
1960-luvulla hän rakennutti erinomaisella ajoituksella muoviputkitehtaan Nastolaan.
*****
Marimekko syntyy
Armi Ratia, 1912–79
Armi Ratia perusti vuonna 1951 Marimekon. Yhtiön alkutaival oli vuoron perään ylä- ja alamäkeä. 1980-luvun alussa Ratian kuoleman jälkeen Marimekko oli Helsingin pörssin kannattavin yritys.
******
Vuorineuvos Öljy
Uolevi Raade, 1912–98
Uolevi Raade oli sodan jälkeen valtion johtaman teollistamispolitiikan suuri nimi. Suomen öljyhuollon turvaajaksi perustetusta Neste Oy:stä tuli Raaden komennossa maan suurin teollisuusyhtiö ja laivanvarustaja. Alaisiaan kohtaan Raade oli ylihuolehtiva.
Naiset eivät saaneet esiintyä pääkonttorissa pitkissä housuissa eivätkä miehet yleisissä tiloissa ilman pikkutakkia.
******
Nokiaa ja atomivoimaa
Björn Westerlund, 1912–2009
Pieni ja pippurinen Björn Westerlund oli vuodesta 1967 lähtien Oy Nokia Ab:n ensimmäinen toimitusjohtaja. Siihen saakka hän johti Suomen Kaapelitehdas Oy:tä. Hänen vuonna 1960 perustamansa elektroniikkaosasto, ”Salmisaaren yliopisto”, oli peruskivi Nokian tulevalle nousulle.
Hän oli myös Olkiluodon ydinvoimaloiden keskeinen alullepanija.
*******
Liekkisulatuksen isä
Petri Bryk, 1913–77
Petri Bryk johti enonsa Eero Mäkisen kuoltua parikymmentä vuotta Outokumpu Oy:tä. Hän on jäänyt historiaan nerokkaana uusien teknologioiden keksijänä ja kehittäjänä. Paras saavutus oli kuparin liekkisulatus, jota on sanottu 1900-luvun suurimmaksi värimetallurgian keksinnöksi.
Osa liekkisulatuskunniasta kuuluu John Ryselinille ja Eero Mäkiselle.
(He olivat Lauri J Kivekkään sukulaisia E-P, ja karaamikko Rut Brukin veli ja )
******
Jatkuu osa 5. / HS artikkeli 100 johtajaa...Suomen historian 100 suurta johtajaa / HS
---
Ytyä Rauma-Repolaan
Paavo Honkajuuri, 1914–2001
Paavo Honkajuuri oli vuodet 1952–76 Rauma-Repola Oy:n pääjohtaja ja senkin jälkeen hallituksen puheenjohtaja. Hän teki Kansallis-Osake-Pankin haltuun joutuneesta sekavasta Rauma-Repolasta kannattavan suuryhtiön.
Hänen isänsä Mauri Honkajuuri oli KOP:n pääjohtaja ja kansanedustaja.
******
Viking Line vesille
Gunnar Eklund, 1916–2009
Merikapteeni Gunnar Eklund toi 1950-luvun lopulla ensimmäisen autolautan Suomen ja Ruotsin väliseen laivaliikenteeseen. Vuonna 1963 hän perusti Maarianhaminassa uuden Ålandsfärjan-varustamon, josta kehittyi lopulta nykyinen Viking Line.
******
Makkaramiljonääri _HK_
Erkki Salonoja, 1917–87
Erkki Salonoja perusti vuonna 1949 Helsingin Kauppiaat Oy:n ja teki siitä Suomen suurimman lihanjalostusyrityksen. HK:n Sininen lenkki on tänäkin päivänä suosittu tuote, ja Helsingin Kauppiaiden kirjaimet ovat yhä pörssiyhtiö HKScanin nimessä.
Lapseton miljonääri testamenttasi valtavan omaisuutensa veljenpojanpojalleen Jussi Salonojalle, joka on hupiloinut perintörahoja espoolaiseen jääkiekkoon.
******
Oraksen hanat
Erkki Paasikivi, 1917–2003
Erkki Paasikivi perusti sodan jälkeen Raumalla Oras Oy:n. Siitä kehittyi hänen johdollaan yksi Euroopan merkittävimmistä hanatehtaista. Erkin pojat Pekka, Jukka ja Jari Paasikivi ovat nykyisin vaikutusvaltaisia perheyrittäjiä ja ankkuriomistajia.
******
Palkkia ja Pellosta
Aarne J. Aarnio, 1917–
Orvoksi jäänyt Aarne J. Aarnio eteni lihakaupan tiskiltä kerrostalojen rakentajaksi, laivanvarustajaksi ja lastulevy- ja vaneritehtailijaksi. Hän oli pitkään Palkki Oy:n ja Pellos Oy:n toimitusjohtaja.
Lohjalla Aarnio osti ja remontoi omaan käyttöönsä Kirkniemen kartanon, kunnes myi sen Metsäliitolle.
******
Rakentajalegenda
Armas Puolimatka, 1918–89
Armas Puolimatka aloitti uransa Turussa lentokenttätyömaalla betonikärrärinä. Armas Puolimatka Oy:n hän perusti sodan jälkeen. Puolimatka jäi historiaan aluerakentamisen ja teollisen rakentamisen suurtekijänä, jolta määrää syntyi enemmän kuin laatua. Puolimatka-konserni päätyi lopulta ruotsalaiselle NCC:lle. Armaksen neljästä lapsesta tunnetuin on suursijoittaja Rauno Puolimatka.
******
Valtion teräsmies
Helge Haavisto, 1920–2012
Kauppa- ja teollisuusministeri Ahti Karjalainen valitsi Helge Haaviston rohkeutta kysyvään tehtävään käynnistämään valtioenemmistöistä terästehdasta. Haavisto johti Rautaruukki Oy:tä vuodesta 1960 lähtien reilut kaksi vuosikymmentä.
Raimo Seppälä kirjoitti räväkästä ja yksinvaltaisesta yritysjohtajasta kirjan Suomalainen teräsmies.
******
Tuhkimo Turusta
Irja Ketonen, 1921–88
Turun Sanomien tuhkimotarinassa laitakaupungin köyhä tyttö, 13-vuotias Irja Blomqvist pääsi napakkuudellaan juoksupojaksi lehtitaloon. Avioituminen toimitusjohtaja Arvo Ketosen kanssa oli ratkaiseva käänne pomppivalla uralla. Miehensä kuoltua Irja Ketosesta tuli Turun Sanomien toimitusjohtaja, välillä toimituspäällikkö ja lopulta TS-Yhtymän pääjohtaja. Vuonna 1980 hän sai ensimmäisenä naisena Suomessa vuorineuvoksen arvonimen.
******
Miljardi-Mika
Mika Tiivola, 1922–94
Mika Tiivola ansaitsi 1980-luvun näyttävillä osakeanneilla lempinimen Miljardi-Mika. Hän johti Suomen suurinta pankkia rahamarkkinoiden valtavan murroksen keskellä. Tiivola oli myös Nokian hallituksen puheenjohtaja Suomen Yhdyspankin ollessa yhtiön suurin omistaja.
******
Keihäsmatkat etelään
Kalevi Keihänen, 1924–95
Chinchillaturkin ja uimahousujen yhdistelmää suosinut Kalevi Keihänen loi kansakoulupohjalta matkailuimperiumin. Hänen matkatoimistonsa Keihäsmatkat Oy lennätti 1960- ja 1970-luvuilla satojatuhansia suomalaisia etelän aurinkoon. Sitten tuli konkurssi. Talvimatkailun kehittäjänä Keihänen rakensi lehtikeisari Urpo Lahtisen kanssa Nilsiän Tahkovuorelle ensimmäiset rinteet ja hiihtohissit. Keihäsen persoona on innoittanut laulunsanoittajia ja elokuvantekijöitä.
******
Oma nimi pörssiin
Jaakko Pöyry, 1924–2006
Jaakko Pöyry Oy:n perustaja loi itsestään brändin, joka tunnetaan kaikkialla metsäteollisuus- ja konsulttimaailmassa. Jaakko Pöyry oli tiimityön ja verkostoitumisen mestari aikana, jolloin kukaan ei puhunut tiimeistä tai verkostoista.
Ihantalan teräsmyrskystä Pöyry selvisi elossa, vaikka makasi kaksi viikkoa tajuttomana sotilassairaalassa.
******
Valoa Kostamukseen
Kauko Rastas, 1925–2007
Suomen 1970- ja 1980-lukujen rakennusvienti Neuvostoliiton Svetogorskiin ja Kostamukseen henkilöityi Kauko Rastaaseen. Urakoista vastannut työyhteenliittymä Finn-Stroi oli hänen luomuksensa. Rastas kasvatti pitkällä toimitusjohtajakaudellaan Polar-rakennus Oy:stä maan suurimman rakennusliikkeen.
******
Postimyynnin pioneeri
Kalle Anttila, 1926–93
Kalle Anttila oli suomalaisen postimyynnin ja alennustavaratalojen uranuurtaja, joka vietti elämänsä loppuvuodet Floridassa. Esimerkkiä postimyyntikuvastoihinsa hän haki juuri Amerikasta. Anttila-tavarataloketju on nykyisin Keskon omistuksessa.
******
Jatkuu 6 /HS - Suomen_historian_100
Suomen_historian_100 kirjoitti:
Suomen historian 100 suurta johtajaa / HS
---
Ytyä Rauma-Repolaan
Paavo Honkajuuri, 1914–2001
Paavo Honkajuuri oli vuodet 1952–76 Rauma-Repola Oy:n pääjohtaja ja senkin jälkeen hallituksen puheenjohtaja. Hän teki Kansallis-Osake-Pankin haltuun joutuneesta sekavasta Rauma-Repolasta kannattavan suuryhtiön.
Hänen isänsä Mauri Honkajuuri oli KOP:n pääjohtaja ja kansanedustaja.
******
Viking Line vesille
Gunnar Eklund, 1916–2009
Merikapteeni Gunnar Eklund toi 1950-luvun lopulla ensimmäisen autolautan Suomen ja Ruotsin väliseen laivaliikenteeseen. Vuonna 1963 hän perusti Maarianhaminassa uuden Ålandsfärjan-varustamon, josta kehittyi lopulta nykyinen Viking Line.
******
Makkaramiljonääri _HK_
Erkki Salonoja, 1917–87
Erkki Salonoja perusti vuonna 1949 Helsingin Kauppiaat Oy:n ja teki siitä Suomen suurimman lihanjalostusyrityksen. HK:n Sininen lenkki on tänäkin päivänä suosittu tuote, ja Helsingin Kauppiaiden kirjaimet ovat yhä pörssiyhtiö HKScanin nimessä.
Lapseton miljonääri testamenttasi valtavan omaisuutensa veljenpojanpojalleen Jussi Salonojalle, joka on hupiloinut perintörahoja espoolaiseen jääkiekkoon.
******
Oraksen hanat
Erkki Paasikivi, 1917–2003
Erkki Paasikivi perusti sodan jälkeen Raumalla Oras Oy:n. Siitä kehittyi hänen johdollaan yksi Euroopan merkittävimmistä hanatehtaista. Erkin pojat Pekka, Jukka ja Jari Paasikivi ovat nykyisin vaikutusvaltaisia perheyrittäjiä ja ankkuriomistajia.
******
Palkkia ja Pellosta
Aarne J. Aarnio, 1917–
Orvoksi jäänyt Aarne J. Aarnio eteni lihakaupan tiskiltä kerrostalojen rakentajaksi, laivanvarustajaksi ja lastulevy- ja vaneritehtailijaksi. Hän oli pitkään Palkki Oy:n ja Pellos Oy:n toimitusjohtaja.
Lohjalla Aarnio osti ja remontoi omaan käyttöönsä Kirkniemen kartanon, kunnes myi sen Metsäliitolle.
******
Rakentajalegenda
Armas Puolimatka, 1918–89
Armas Puolimatka aloitti uransa Turussa lentokenttätyömaalla betonikärrärinä. Armas Puolimatka Oy:n hän perusti sodan jälkeen. Puolimatka jäi historiaan aluerakentamisen ja teollisen rakentamisen suurtekijänä, jolta määrää syntyi enemmän kuin laatua. Puolimatka-konserni päätyi lopulta ruotsalaiselle NCC:lle. Armaksen neljästä lapsesta tunnetuin on suursijoittaja Rauno Puolimatka.
******
Valtion teräsmies
Helge Haavisto, 1920–2012
Kauppa- ja teollisuusministeri Ahti Karjalainen valitsi Helge Haaviston rohkeutta kysyvään tehtävään käynnistämään valtioenemmistöistä terästehdasta. Haavisto johti Rautaruukki Oy:tä vuodesta 1960 lähtien reilut kaksi vuosikymmentä.
Raimo Seppälä kirjoitti räväkästä ja yksinvaltaisesta yritysjohtajasta kirjan Suomalainen teräsmies.
******
Tuhkimo Turusta
Irja Ketonen, 1921–88
Turun Sanomien tuhkimotarinassa laitakaupungin köyhä tyttö, 13-vuotias Irja Blomqvist pääsi napakkuudellaan juoksupojaksi lehtitaloon. Avioituminen toimitusjohtaja Arvo Ketosen kanssa oli ratkaiseva käänne pomppivalla uralla. Miehensä kuoltua Irja Ketosesta tuli Turun Sanomien toimitusjohtaja, välillä toimituspäällikkö ja lopulta TS-Yhtymän pääjohtaja. Vuonna 1980 hän sai ensimmäisenä naisena Suomessa vuorineuvoksen arvonimen.
******
Miljardi-Mika
Mika Tiivola, 1922–94
Mika Tiivola ansaitsi 1980-luvun näyttävillä osakeanneilla lempinimen Miljardi-Mika. Hän johti Suomen suurinta pankkia rahamarkkinoiden valtavan murroksen keskellä. Tiivola oli myös Nokian hallituksen puheenjohtaja Suomen Yhdyspankin ollessa yhtiön suurin omistaja.
******
Keihäsmatkat etelään
Kalevi Keihänen, 1924–95
Chinchillaturkin ja uimahousujen yhdistelmää suosinut Kalevi Keihänen loi kansakoulupohjalta matkailuimperiumin. Hänen matkatoimistonsa Keihäsmatkat Oy lennätti 1960- ja 1970-luvuilla satojatuhansia suomalaisia etelän aurinkoon. Sitten tuli konkurssi. Talvimatkailun kehittäjänä Keihänen rakensi lehtikeisari Urpo Lahtisen kanssa Nilsiän Tahkovuorelle ensimmäiset rinteet ja hiihtohissit. Keihäsen persoona on innoittanut laulunsanoittajia ja elokuvantekijöitä.
******
Oma nimi pörssiin
Jaakko Pöyry, 1924–2006
Jaakko Pöyry Oy:n perustaja loi itsestään brändin, joka tunnetaan kaikkialla metsäteollisuus- ja konsulttimaailmassa. Jaakko Pöyry oli tiimityön ja verkostoitumisen mestari aikana, jolloin kukaan ei puhunut tiimeistä tai verkostoista.
Ihantalan teräsmyrskystä Pöyry selvisi elossa, vaikka makasi kaksi viikkoa tajuttomana sotilassairaalassa.
******
Valoa Kostamukseen
Kauko Rastas, 1925–2007
Suomen 1970- ja 1980-lukujen rakennusvienti Neuvostoliiton Svetogorskiin ja Kostamukseen henkilöityi Kauko Rastaaseen. Urakoista vastannut työyhteenliittymä Finn-Stroi oli hänen luomuksensa. Rastas kasvatti pitkällä toimitusjohtajakaudellaan Polar-rakennus Oy:stä maan suurimman rakennusliikkeen.
******
Postimyynnin pioneeri
Kalle Anttila, 1926–93
Kalle Anttila oli suomalaisen postimyynnin ja alennustavaratalojen uranuurtaja, joka vietti elämänsä loppuvuodet Floridassa. Esimerkkiä postimyyntikuvastoihinsa hän haki juuri Amerikasta. Anttila-tavarataloketju on nykyisin Keskon omistuksessa.
******
Jatkuu 6 /HSJatkoa Suomen historian 100 suurta johtajaa... /HS
---
Putkikaupan Rockefeller
Erkki J. Toivanen, 1927–2000
E.J. Toivanen oli lvi-tukkuri Onnisen toimitusjohtaja 35 vuotta. Hänen kaudellaan yhtiö 30-kertaisti liikevaihtonsa ja kohosi ylivoimaiseksi markkinajohtajaksi Suomessa. Yhdessä Ahti Hirvosen, Yrjö Niskasen, Tauno Matomäen, Pertti Voutilaisen ja Vesa Vainion kanssa hän neuvotteli fuusion, jossa SYP:stä ja KOP:stä tuli Merita.
Tytär Maarit Toivanen-Koivisto on isänsä tavoin vuorineuvos.
******
Nuuka-Niilo
Niilo Hakkarainen, 1927–2011
Niilo Hakkarainen sai Juuso Waldenin jälkeen johdettavakseen pahasti velkaantuneen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n. Hänen kaudellaan rakennetut kahdeksan paperikonetta valmistuivat ajallaan ja kustannusarvioissa pysyen. Yhtiön varojen tuhlaamista Hakkarainen vihasi yli kaiken, mistä seurasi nimi Nuuka-Niilo. Hakkaraisen kaudella Yhtyneistä tuli Suomen kannattavin puunjalostusyhtiö. Päivänvalon näki myös tuleva menestystuote tarralaminaatti.
******
Rikas erakko
Gilbert von Rettig, 1928–94
Gilbert von Rettig oli 1980-luvulla Suomen rikkain mies, joka karttoi julkisuutta kuin ruttoa. Hänen omistajakaudellaan monialainen Rettig-konserni kasvatti voimakkaasti panimo- ja lämpöliiketoimintaa. Gilbertin jälkeen vallassa on nyt kahdeksas polvi ja suvun päämiehenä Gilbertin vanhin poika Cyril von Rettig.
(Rettig yhtiö omisti pitkään myös mm. Sinebrychoff- olut ja virvoitusjuomatehdasta, rakensivat nykyisen uuden Keravan tehtaan mm.)
******
KOP:n vallankäyttäjä
Jaakko Lassila, 1928–2003
Jaakko Lassila oli Kansallis-Osake-Pankin toiseksi viimeinen pääjohtaja. Hän joutui eroamaan Kouri-kauppaskandaalin ryöpytyksessä vuonna 1991. Tosi on, että jätkänrempseä liinatukka otti pankinjohtajana liian suuria riskejä. Hän teki päätöksiä kymmenissä tärkeissä yhtiöissä ja runnoi yritysrakenteita uusiksi. Ennen Kansallispankkia Lassila johti pitkään vakuutusyhtiö Pohjolaa, jonne hän meni Suomen Pankista.
******
Saneerausten mestari
Juhani Pesonen, 1928–
Juhani Pesonen oli taitava saneeraaja. Hän teki Wihurin pääjohtajana 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa niin hyvää jälkeä, että perheyhtiö vapautui Kansallis-Osake-Pankin holhouksesta. Tämän jälkeen SOK:n pääjohtajana hän käänsi S-ryhmän pysyvään nousuun. Lähialaisiinsa tukeutuen hän pakotti SOK.n luopumaan laajasta teollisuudesta ja keskittymään kauppaan.
Tangokuningas Amadeus Lundberg on Pesosen tyttärenpoika
******
Enston Filosofi-Ensio
Ensio Miettinen, 1929–2010
”Laita vaikka nakkikioski, mutta älä mene toisten hommiin”, Ensio Miettinen sai elämänohjeeksi isältään. Ension 28-vuotiaana perustamasta yrityksestä tuli Ensto ja konsernista EM Group. Sähkötarvikkeisiin erikoistunut yritys toimii nykyisin 20 maassa. Miettinen on kirjoittanut yhdessä Pentti Malaskan, Esa Saarisen ja Risto Harisalon kanssa kymmenkunta kirjaa yritysten johtamisesta.
******
Marimekon pelastaja
Kirsti Paakkanen, 1929–
Kirsti Paakkanen osti vararikon partaalle joutuneen Marimekon vuonna 1991. Hänen monet ikätoverinsa viettivät silloin jo seesteisiä eläkepäiviä. Lanneveden luja lady pelasti Marimekon tuhon partaalta uuteen kukoistukseen.
******
Rahasuvun ykkönen
Casimir Ehrnrooth, 1931–
Casimir ”Casse” Ehrnrooth oli Nokian hallituksen puheenjohtaja 1992–99. Noina vuosina Nokia nousi kriisin keskeltä yhdeksi maailman arvokkaimmista yhtiöistä. Ehrnrooth oli ennen kaikkea metsäteollisuuden mahtimies. Hän johti ensin pitkään Kaukasta ja sitten Kymi-Strömberg/Kymmeneä. Lukuisten yritysjärjestelyjen sarja huipentui UPM-Kymmenen synnytykseen.
Ehrnrooth oli myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka muistetaan 1990-luvun alun devalvaatiohaukkana.
******
Nokialle uusi suunta
Kari Kairamo, 1932–88
Kari Kairamo antoi suomalaisille kännykän. Hänen kaudellaan Nokia meni maailmalle ja muuttui huipputekniseksi elektroniikka- ja tietoliikenneyhtiöksi. Kairamo oli johtajana näkyvä, ihmisenä ainutlaatuisen innostava ja verkottujana paljon aikaansa edellä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastanut Kairamo teki itsemurhan joulukuussa 1988.
******
Koneen ruhtinas
Pekka Herlin, 1932–2003
Maanviljelijä Pekka Herlin aloitti hissiyhtiö Koneen johdossa 1960-luvulla. Hän nosti uhkarohkeilla yritysostoilla ja investoinneilla perheyhtiön globaaliin valioliigaan. Yhtiön tiedottajan John Simonin kirjoittama kirja Koneen ruhtinaasta kertoo, miten ristiriitainen sielu oli kyseessä. Nuorin poika Niklas Herlin on kuvaillut isäänsä ihmishirviöksi. Esikoinen Antti Herlin on tehnyt Koneesta Suomen parhaan pörssiyhtiön.
******
Johtava kustantaja
Aatos Erkko, 1932–2012
Viime toukokuussa kuollut Aatos Erkko oli ainoa raskaan sarjan lehdenkustantaja Suomessa. Sanoman hallituksen puheenjohtajalla Jaakko Rauramolla ja toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukosella on hikiset oltavat, kun he yrittävät sopeuttaa Erkkojen konsernia media-alan murrokseen.
******
Jatkuu 7- / HS artikkelista - Suomen_historian_100
Suomen_historian_100 kirjoitti:
Jatkoa Suomen historian 100 suurta johtajaa... /HS
---
Putkikaupan Rockefeller
Erkki J. Toivanen, 1927–2000
E.J. Toivanen oli lvi-tukkuri Onnisen toimitusjohtaja 35 vuotta. Hänen kaudellaan yhtiö 30-kertaisti liikevaihtonsa ja kohosi ylivoimaiseksi markkinajohtajaksi Suomessa. Yhdessä Ahti Hirvosen, Yrjö Niskasen, Tauno Matomäen, Pertti Voutilaisen ja Vesa Vainion kanssa hän neuvotteli fuusion, jossa SYP:stä ja KOP:stä tuli Merita.
Tytär Maarit Toivanen-Koivisto on isänsä tavoin vuorineuvos.
******
Nuuka-Niilo
Niilo Hakkarainen, 1927–2011
Niilo Hakkarainen sai Juuso Waldenin jälkeen johdettavakseen pahasti velkaantuneen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n. Hänen kaudellaan rakennetut kahdeksan paperikonetta valmistuivat ajallaan ja kustannusarvioissa pysyen. Yhtiön varojen tuhlaamista Hakkarainen vihasi yli kaiken, mistä seurasi nimi Nuuka-Niilo. Hakkaraisen kaudella Yhtyneistä tuli Suomen kannattavin puunjalostusyhtiö. Päivänvalon näki myös tuleva menestystuote tarralaminaatti.
******
Rikas erakko
Gilbert von Rettig, 1928–94
Gilbert von Rettig oli 1980-luvulla Suomen rikkain mies, joka karttoi julkisuutta kuin ruttoa. Hänen omistajakaudellaan monialainen Rettig-konserni kasvatti voimakkaasti panimo- ja lämpöliiketoimintaa. Gilbertin jälkeen vallassa on nyt kahdeksas polvi ja suvun päämiehenä Gilbertin vanhin poika Cyril von Rettig.
(Rettig yhtiö omisti pitkään myös mm. Sinebrychoff- olut ja virvoitusjuomatehdasta, rakensivat nykyisen uuden Keravan tehtaan mm.)
******
KOP:n vallankäyttäjä
Jaakko Lassila, 1928–2003
Jaakko Lassila oli Kansallis-Osake-Pankin toiseksi viimeinen pääjohtaja. Hän joutui eroamaan Kouri-kauppaskandaalin ryöpytyksessä vuonna 1991. Tosi on, että jätkänrempseä liinatukka otti pankinjohtajana liian suuria riskejä. Hän teki päätöksiä kymmenissä tärkeissä yhtiöissä ja runnoi yritysrakenteita uusiksi. Ennen Kansallispankkia Lassila johti pitkään vakuutusyhtiö Pohjolaa, jonne hän meni Suomen Pankista.
******
Saneerausten mestari
Juhani Pesonen, 1928–
Juhani Pesonen oli taitava saneeraaja. Hän teki Wihurin pääjohtajana 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa niin hyvää jälkeä, että perheyhtiö vapautui Kansallis-Osake-Pankin holhouksesta. Tämän jälkeen SOK:n pääjohtajana hän käänsi S-ryhmän pysyvään nousuun. Lähialaisiinsa tukeutuen hän pakotti SOK.n luopumaan laajasta teollisuudesta ja keskittymään kauppaan.
Tangokuningas Amadeus Lundberg on Pesosen tyttärenpoika
******
Enston Filosofi-Ensio
Ensio Miettinen, 1929–2010
”Laita vaikka nakkikioski, mutta älä mene toisten hommiin”, Ensio Miettinen sai elämänohjeeksi isältään. Ension 28-vuotiaana perustamasta yrityksestä tuli Ensto ja konsernista EM Group. Sähkötarvikkeisiin erikoistunut yritys toimii nykyisin 20 maassa. Miettinen on kirjoittanut yhdessä Pentti Malaskan, Esa Saarisen ja Risto Harisalon kanssa kymmenkunta kirjaa yritysten johtamisesta.
******
Marimekon pelastaja
Kirsti Paakkanen, 1929–
Kirsti Paakkanen osti vararikon partaalle joutuneen Marimekon vuonna 1991. Hänen monet ikätoverinsa viettivät silloin jo seesteisiä eläkepäiviä. Lanneveden luja lady pelasti Marimekon tuhon partaalta uuteen kukoistukseen.
******
Rahasuvun ykkönen
Casimir Ehrnrooth, 1931–
Casimir ”Casse” Ehrnrooth oli Nokian hallituksen puheenjohtaja 1992–99. Noina vuosina Nokia nousi kriisin keskeltä yhdeksi maailman arvokkaimmista yhtiöistä. Ehrnrooth oli ennen kaikkea metsäteollisuuden mahtimies. Hän johti ensin pitkään Kaukasta ja sitten Kymi-Strömberg/Kymmeneä. Lukuisten yritysjärjestelyjen sarja huipentui UPM-Kymmenen synnytykseen.
Ehrnrooth oli myös vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka muistetaan 1990-luvun alun devalvaatiohaukkana.
******
Nokialle uusi suunta
Kari Kairamo, 1932–88
Kari Kairamo antoi suomalaisille kännykän. Hänen kaudellaan Nokia meni maailmalle ja muuttui huipputekniseksi elektroniikka- ja tietoliikenneyhtiöksi. Kairamo oli johtajana näkyvä, ihmisenä ainutlaatuisen innostava ja verkottujana paljon aikaansa edellä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastanut Kairamo teki itsemurhan joulukuussa 1988.
******
Koneen ruhtinas
Pekka Herlin, 1932–2003
Maanviljelijä Pekka Herlin aloitti hissiyhtiö Koneen johdossa 1960-luvulla. Hän nosti uhkarohkeilla yritysostoilla ja investoinneilla perheyhtiön globaaliin valioliigaan. Yhtiön tiedottajan John Simonin kirjoittama kirja Koneen ruhtinaasta kertoo, miten ristiriitainen sielu oli kyseessä. Nuorin poika Niklas Herlin on kuvaillut isäänsä ihmishirviöksi. Esikoinen Antti Herlin on tehnyt Koneesta Suomen parhaan pörssiyhtiön.
******
Johtava kustantaja
Aatos Erkko, 1932–2012
Viime toukokuussa kuollut Aatos Erkko oli ainoa raskaan sarjan lehdenkustantaja Suomessa. Sanoman hallituksen puheenjohtajalla Jaakko Rauramolla ja toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukosella on hikiset oltavat, kun he yrittävät sopeuttaa Erkkojen konsernia media-alan murrokseen.
******
Jatkuu 7- / HS artikkelistaSuomen historian 100 suurta johtajaa /HS
---
Loistoristeilijöitä tekoon
Martin Saarikangas, 1937–
Syksyllä 1989 Martin Saarikangas pystytti pikavauhtia Wärtsilä Meriteollisuuden raunioille telakkayhtiö Masa-Yardsin. Henkseleitä paukuttelevasta ”Isosta-Masasta” tuli kansallinen pelastajahahmo. Lämmin yhteys amerikkalaisen Carnival-varustamon omistajaan Ted Arisoniin auttoi loistoristeilijätilausten saamisessa suomalaistelakoille. Vuonna 1997 Saarikangas lähti omistajayhtiö Kvaernerin laivanrakennuksen konsernijohtajaksi Lontooseen, mistä alkoi alamäki.
Saarikangas (kok.) ja Helsingin telakan entinen pääluottamusmies Kari Uotila (vas.) ovat luoneet uraa myös eduskunnassa.
******
Wihurin teollistaja
Antti Aarnio-Wihuri, 1940–
Antti Aarnio-Wihuri sai 28-vuotiaana johdettavakseen 23-toimialaisen Wihuri-yhtymän. Hänen suurin saavutuksensa on ollut Wihurin pakkausteollisuuden perustaminen ja sen laajentaminen Euroopasta Pohjois-Amerikkaan. Perheyhtiö Wihuri tekee nykyisin voittoa nimenomaan pakkauksilla. Teollisuuspohatta Aarnio-Wihuri on myös maanviljelijä ja seitsemän lapsen isä.
******
Ponssen perustaja
Einari Vidgrén, 1943–2010
”Jos on yrittäny koko ikäsä, niin pittäähän sitä jottain antoo itelleenkin”, teollisuusneuvos Einari Vidgrén laukoi Iltalehdessä, kun oli ostanut tavallista kalliimman Bentleyn. Vidgrénin mittava elämäntyö on metsäkoneita valmistava pörssiyhtiö Ponsse. Hän työskenteli metsurina, kunnes tyytymättömyys markkinoilla oleviin metsätraktoreihin innosti perustamaan oman konepajan Ylä-Savoon Vieremälle.
******
YIT ykköseksi
Reino Hanhinen, 1943–
Reino Hanhisen hieno oivallus rakennusyhtiö YIT:n johdossa oli palveluihin, kiinteistötekniikkaan ja kansainvälistymiseen panostaminen. Hän johti YIT:tä 21 vuotta. Toimitusjohtaja Hanhinen ja varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä loivat pohjan yhtiön nykyiselle menestykselle.
******
Kauppamies Karjalasta
Yrjö Laakkonen, 1943–
Yrjö Laakkonen on autokaupan, lehti- ja kirjapainoalan sekä kiinteistösijoittamisen mahtimies Pohjois-Karjalasta. ”Oli sen verran hyviä kiinteistökauppoja, että tämä oli mahdollista”, hän kommentoi Savon Sanomissa ostettuaan viime keväänä 2,5 miljoonaa euroa maksaneen luksusjahdin. Hyvinkäällä hän omistaa Kytäjän kartanon.
******
Äiti Aurinkoinen
Liisa Joronen, 1944–
Liisa Joronen on kasvattanut SOL-konsernista kymmenentuhatta henkilöä työllistävän palvelualan perheyrityksen. Jorosesta tuli omistaja vuonna 1991 ja saman tien hallituksen puheenjohtaja. Jorosen työntekijät tunnistaa työasujen aurinkoisista väreistä.
******
Hälytys eläkkeeltä
Simo Palokangas, 1944–
Simo Palokangas on niittänyt mainetta lukuisten elintarvikeyritysten pelastustehtävissä. Hän on johtanut hyvällä menestyksellä Munakuntaa, Lännen Tehtaita ja HK Ruokataloa. Ollessaan jo eläkkeellä hän sai vuonna 2006 hälytyksen pörssiyhtiö Raision tervehdyttäjäksi. Hallituksen puheenjohtaja Palokangas valitsi toimitusjohtajaksi nuoren Matti Rihkon, eikä Raision omistajilla ole ollut sen jälkeen hädän päivää.
******
Nostureiden nokkamies
Stig Gustavson, 1945–
Stig Gustavsonin huippusaavutus on pörssiyhtiö Konecranes. Hän on tehnyt Koneen entisestä nosturitoiminnasta globaalin suuryhtiön omalle toimialalleen. Itsenäisenä ollessaan Konecranes on nelinkertaistanut henkilöstömääränsä. Yhtiön suuromistajiin kuuluva Gustavson on kova kansankapitalisti, joka haluaa myös työntekijöidensä rikastuvan.
******
Romuilla rikastuu
Veikko Kuusakoski, 1945–
Varsin tuntematon Veikko Kuusakoski tekee kolmannen polven yrittäjänä romuilla hyvää tulosta. Perheen omistama kierrätysalan yritys Kuusakoski Group on miljardia euroa hipovalla liikevaihdollaan jättiluokkaa Suomessa.
******
Sinivalkopankkiiri
Antti Tanskanen, 1946–
Tiedemiestaustainen Antti Tanskanen oli OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja vuodet 1997–2007. Hänen kaudellaan osuuspankkiryhmä teki vuonna 2005 erittäin merkittävän yrityskaupan ostamalla vakuutusyhtiö Pohjolan.
Tanskasen lähimpiä alaisia olivat tuolloin Reijo Karhinen ja Mikael Silvennoinen.
******
Yrityskauppoja hihnalta
Timo Peltola, 1946–
Timo Peltola teki pitkällä Huhtamäki-urallaan ennätysmäärän yrityskauppoja. Niiden tuloksena monialakonsernista tuli puhdasverinen ruokapakkausten valmistaja. Kun Peltola 58-vuotiaana väistyi johdosta, ei Huhtamäki ollut kovin kannattava. Nyt vuosien jälkeen hänen runnomansa rakenne alkaa Mikael Liliuksen ja Jukka Moision hoidossa tuottaa tulosta. 1990-luvun lopulla Peltola oli avainpaikalla yhdistämässä Meritaa ja ruotsalaista Nordbankenia.
******
Iloinen veronmaksaja
Heikki Kyöstilä, 1946–
Heikki Kyöstilän vuonna 1971 perustama Planmeca on maailmalla menestyvä hammaslääketieteen laitevalmistaja. Yhtiö vie lähes koko tuotantonsa ulkomaille ja sen Talouselämältä saama kouluarvosana on kymppi. Planmeca ja Kyöstilä ovat saaneet kiitosta myös veronmaksajina.
******
Jatkuu 8 / HS - Suomen_historian_100
Suomen_historian_100 kirjoitti:
Suomen historian 100 suurta johtajaa /HS
---
Loistoristeilijöitä tekoon
Martin Saarikangas, 1937–
Syksyllä 1989 Martin Saarikangas pystytti pikavauhtia Wärtsilä Meriteollisuuden raunioille telakkayhtiö Masa-Yardsin. Henkseleitä paukuttelevasta ”Isosta-Masasta” tuli kansallinen pelastajahahmo. Lämmin yhteys amerikkalaisen Carnival-varustamon omistajaan Ted Arisoniin auttoi loistoristeilijätilausten saamisessa suomalaistelakoille. Vuonna 1997 Saarikangas lähti omistajayhtiö Kvaernerin laivanrakennuksen konsernijohtajaksi Lontooseen, mistä alkoi alamäki.
Saarikangas (kok.) ja Helsingin telakan entinen pääluottamusmies Kari Uotila (vas.) ovat luoneet uraa myös eduskunnassa.
******
Wihurin teollistaja
Antti Aarnio-Wihuri, 1940–
Antti Aarnio-Wihuri sai 28-vuotiaana johdettavakseen 23-toimialaisen Wihuri-yhtymän. Hänen suurin saavutuksensa on ollut Wihurin pakkausteollisuuden perustaminen ja sen laajentaminen Euroopasta Pohjois-Amerikkaan. Perheyhtiö Wihuri tekee nykyisin voittoa nimenomaan pakkauksilla. Teollisuuspohatta Aarnio-Wihuri on myös maanviljelijä ja seitsemän lapsen isä.
******
Ponssen perustaja
Einari Vidgrén, 1943–2010
”Jos on yrittäny koko ikäsä, niin pittäähän sitä jottain antoo itelleenkin”, teollisuusneuvos Einari Vidgrén laukoi Iltalehdessä, kun oli ostanut tavallista kalliimman Bentleyn. Vidgrénin mittava elämäntyö on metsäkoneita valmistava pörssiyhtiö Ponsse. Hän työskenteli metsurina, kunnes tyytymättömyys markkinoilla oleviin metsätraktoreihin innosti perustamaan oman konepajan Ylä-Savoon Vieremälle.
******
YIT ykköseksi
Reino Hanhinen, 1943–
Reino Hanhisen hieno oivallus rakennusyhtiö YIT:n johdossa oli palveluihin, kiinteistötekniikkaan ja kansainvälistymiseen panostaminen. Hän johti YIT:tä 21 vuotta. Toimitusjohtaja Hanhinen ja varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä loivat pohjan yhtiön nykyiselle menestykselle.
******
Kauppamies Karjalasta
Yrjö Laakkonen, 1943–
Yrjö Laakkonen on autokaupan, lehti- ja kirjapainoalan sekä kiinteistösijoittamisen mahtimies Pohjois-Karjalasta. ”Oli sen verran hyviä kiinteistökauppoja, että tämä oli mahdollista”, hän kommentoi Savon Sanomissa ostettuaan viime keväänä 2,5 miljoonaa euroa maksaneen luksusjahdin. Hyvinkäällä hän omistaa Kytäjän kartanon.
******
Äiti Aurinkoinen
Liisa Joronen, 1944–
Liisa Joronen on kasvattanut SOL-konsernista kymmenentuhatta henkilöä työllistävän palvelualan perheyrityksen. Jorosesta tuli omistaja vuonna 1991 ja saman tien hallituksen puheenjohtaja. Jorosen työntekijät tunnistaa työasujen aurinkoisista väreistä.
******
Hälytys eläkkeeltä
Simo Palokangas, 1944–
Simo Palokangas on niittänyt mainetta lukuisten elintarvikeyritysten pelastustehtävissä. Hän on johtanut hyvällä menestyksellä Munakuntaa, Lännen Tehtaita ja HK Ruokataloa. Ollessaan jo eläkkeellä hän sai vuonna 2006 hälytyksen pörssiyhtiö Raision tervehdyttäjäksi. Hallituksen puheenjohtaja Palokangas valitsi toimitusjohtajaksi nuoren Matti Rihkon, eikä Raision omistajilla ole ollut sen jälkeen hädän päivää.
******
Nostureiden nokkamies
Stig Gustavson, 1945–
Stig Gustavsonin huippusaavutus on pörssiyhtiö Konecranes. Hän on tehnyt Koneen entisestä nosturitoiminnasta globaalin suuryhtiön omalle toimialalleen. Itsenäisenä ollessaan Konecranes on nelinkertaistanut henkilöstömääränsä. Yhtiön suuromistajiin kuuluva Gustavson on kova kansankapitalisti, joka haluaa myös työntekijöidensä rikastuvan.
******
Romuilla rikastuu
Veikko Kuusakoski, 1945–
Varsin tuntematon Veikko Kuusakoski tekee kolmannen polven yrittäjänä romuilla hyvää tulosta. Perheen omistama kierrätysalan yritys Kuusakoski Group on miljardia euroa hipovalla liikevaihdollaan jättiluokkaa Suomessa.
******
Sinivalkopankkiiri
Antti Tanskanen, 1946–
Tiedemiestaustainen Antti Tanskanen oli OP-Pohjola-ryhmän pääjohtaja vuodet 1997–2007. Hänen kaudellaan osuuspankkiryhmä teki vuonna 2005 erittäin merkittävän yrityskaupan ostamalla vakuutusyhtiö Pohjolan.
Tanskasen lähimpiä alaisia olivat tuolloin Reijo Karhinen ja Mikael Silvennoinen.
******
Yrityskauppoja hihnalta
Timo Peltola, 1946–
Timo Peltola teki pitkällä Huhtamäki-urallaan ennätysmäärän yrityskauppoja. Niiden tuloksena monialakonsernista tuli puhdasverinen ruokapakkausten valmistaja. Kun Peltola 58-vuotiaana väistyi johdosta, ei Huhtamäki ollut kovin kannattava. Nyt vuosien jälkeen hänen runnomansa rakenne alkaa Mikael Liliuksen ja Jukka Moision hoidossa tuottaa tulosta. 1990-luvun lopulla Peltola oli avainpaikalla yhdistämässä Meritaa ja ruotsalaista Nordbankenia.
******
Iloinen veronmaksaja
Heikki Kyöstilä, 1946–
Heikki Kyöstilän vuonna 1971 perustama Planmeca on maailmalla menestyvä hammaslääketieteen laitevalmistaja. Yhtiö vie lähes koko tuotantonsa ulkomaille ja sen Talouselämältä saama kouluarvosana on kymppi. Planmeca ja Kyöstilä ovat saaneet kiitosta myös veronmaksajina.
******
Jatkuu 8 / HS8 - Suomen historian 100 johtajaa... /HS
---
Tyhjätasku onnistui
Anders Wiklöf, 1946–
Anders Wiklöf on Suomen vauraimman maakunnan rikkain asukas Ahvenanmaalta. Hän on kertonut, ettei hänellä ollut nuorena yrittäjänä varaa edes postimerkkeihin. Wiklöf Holdingin omistaja on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja, taiteen keräilijä ja Itämeren suojelija.
******
Pelle Peloton
Göran Sundholm, 1947–
Tuusulan Pelle Pelottomaksi mainittu Göran Sundholm on luonut loistavaa liiketoimintaa omilla keksinnöillään. Hänellä on satamäärin kansainvälisiä patentteja. Sundholm tunnetaan parhaiten vesisumusammutusjärjestelmien keksijänä ja kehittäjänä. Hän on koonnut miljoonaomaisuuden myymällä Marioff Corporation Oy:n ja muita perustamiaan yrityksiä.
******
Nousu ja tuho
Antti Piippo, 1947–
Antti Piippo kasvatti sopimusvalmistaja Elcoteq Networkista kansainvälisen suuryrityksen. Sen liikevaihto oli parhaina vuosina yli neljä miljardia euroa. Runsas vuosi sitten Piipon elämäntyö teki konkurssin.
******
Fortumin saalistaja
Mikael Lilius, 1949–
Mikael Lilius teki 2000-luvun alussa hyvin ajoitetuilla yrityskaupoilla energiayhtiö Fortumista mahtavan osinkokoneen valtiolle. Kiistelty Lilius on antanut vahvoja näyttöjä osaamisestaan Wärtsilän ja Huhtamäen hallitusten puheenjohtajana.
******
Mister Nokia
Jorma Ollila, 1950–
Jorma Ollila johtaa puhetta liikevaihdoltaan maailman suurimman yrityksen Royal Dutch Shellin hallituksessa. Nokian toimitusjohtajana häneltä onnistui 1990-luvulla kaikki. Kun Nokia romahti, painoi valtava pettymys Ollilan ylivertaisen maineen pohjamutiin.
******
Kotipizza kaikkialle
Rabbe Grönblom, 1950–
Rabbe Grönblom antoi suomalaisille tasalaatuisen Kotipizza-ketjun ja itsepalveluun perustuvat Omenahotellit. Laivanvarustajana hän on keskittynyt Merenkurkun matkustajaliikenteeseen Vaasan ja Uumajan välillä.
******
Siniperheen pää
Ilkka Brotherus, 1951–
Yrittäjä Ilkka Brotherus on tullut tunnetuksi Sinituote-perheyhtiön kasvattajana Sini-tuotemerkin varassa. Hän on myös Amerin ja YIT:n suurin henkilöomistaja. Brotheruksen perheen tappiollinen talotehdasyhtiö Finndomo päätyi yrityssaneerauksen kautta pilkontaan.
******
Metso vahvistui
Jorma Eloranta, 1951–
Yksinkertaisin opein johtava Jorma Eloranta teki Metson toimitusjohtajana hyvää jälkeä. Yhtiö kasvoi ja paransi merkittävästi tulostaan. Sitä ennen hän nosti telakkayhtiö Kvaerner Masa-Yards Oy:n kuiville. Puolustusvälinekonserni Patriaa Eloranta johti vuosituhannen vaihteessa. Hän jäi orvoksi 12-vuotiaana, kun vanhemmat menehtyivät auto-onnettomuudessa.
******
Erinomaisen erilainen
Björn Wahlroos, 1952–
Björn Wahlroos käyttää valtaa Sammossa, Nordeassa ja UPM:ssä. Hän on saavutuksiltaan yksi parhaista.
******
Kone yllättää aina
Matti Alahuhta, 1952-
Hissiyhtiö Kone on Matti Alahuhdan pääjohtajakaudella kerta toisensa jälkeen ylittänyt kaikki odotukset. Nokian johtokunnasta Alahuhta lähti vuonna 2004 kreivin aikaan yhtiön ollessa matkapuhelinmaailman ykkönen.
******
Lööppien kuningas
Harry ”Hjallis” Harkimo, 1953–
Hackmanin teollisuussuvun perinteitä jatkava jokeripomo rakennutti Hartwall Areenan. Hjallis Harkimon muita repäisyjä ovat olleet Anna-käteisautomaatit, MTV3-kanavan Diili-ohjelma ja kaupunginosan rakentaminen Sipooseen. Harkimo on markkinoinnin ja erityisesti urheilumarkkinoinnin edelläkävijä.
******
Venäjän hakkapeliitta
Kim Gran, 1954–
Kim Gran aloitti syyskuussa 2000 Lasse Kurkilahden jälkeen Nokian Renkaiden toimitusjohtajana. Hänen kaudellaan yhtiö on investoinut hyvällä menestyksellä Venäjälle. Granin aloittaessa Nokian Renkaat teki nettotulosta vähän yli 100 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna sitä syntyy reilusti yli 300 miljoonaa euroa.
******
Euroopan menestynein
Sari Baldauf, 1955–
Vuonna 2002 Wall Street Journal valitsi Sari Baldaufin Euroopan menestyksekkäimmäksi naisjohtajaksi. Hän oli tuolloin verkkoliiketoiminnasta vastaava Nokia Networksin toimitusjohtaja. Nokiasta lähdettyään Baldauf on vaikuttanut muun muassa tietokoneyhtiö Hewlett-Packardin ja autonvalmistaja Daimlerin hallituksissa. Kun työ HP:n hallituksessa päättyi, tuli tilalle jäsenyys Deutsche Telekomin hallituksessa. Baldauf on ennen muuta Fortumin hallituksen puheenjohtaja.
******
Näki metsän puilta
Kari Jordan, 1956–
”Ei paista päivä risukasaan”, Talouselämä säälitteli, kun pankkimies Kari Jordan aloitti tappiollisen Metsäliiton pääjohtajana. Siivottavaa oli isojen virheinvestointien takia paljon. Seitsemässä vuodessa Jordan on lakaissut Metsä Groupista risut hiiteen ja saanut päivän varovasti paistamaan.
******
Autoalan iso renki
Harri Suutari, 1959–
Omistaja-johtaja Harri Suutarin työnäyte on ajoneuvojen johdinsarjoja valmistava pörssiyhtiö PKC Group. Kannattavasti kasvavalla yhtiöllä on Euroopassa ja Amerikassa yli 20 000 työntekijää. Suutari on nykyisin PKC Groupin hallituksen varapuheenjohtaja. Jo viime vuosisadalla hän oli Kajaani Automatiikan ja Ponssen toimitusjohtaja.
******
Jatkuu 9.- Suomen suuret 100 johtajaa... - Suomen_historian_100
Suomen_historian_100 kirjoitti:
8 - Suomen historian 100 johtajaa... /HS
---
Tyhjätasku onnistui
Anders Wiklöf, 1946–
Anders Wiklöf on Suomen vauraimman maakunnan rikkain asukas Ahvenanmaalta. Hän on kertonut, ettei hänellä ollut nuorena yrittäjänä varaa edes postimerkkeihin. Wiklöf Holdingin omistaja on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja, taiteen keräilijä ja Itämeren suojelija.
******
Pelle Peloton
Göran Sundholm, 1947–
Tuusulan Pelle Pelottomaksi mainittu Göran Sundholm on luonut loistavaa liiketoimintaa omilla keksinnöillään. Hänellä on satamäärin kansainvälisiä patentteja. Sundholm tunnetaan parhaiten vesisumusammutusjärjestelmien keksijänä ja kehittäjänä. Hän on koonnut miljoonaomaisuuden myymällä Marioff Corporation Oy:n ja muita perustamiaan yrityksiä.
******
Nousu ja tuho
Antti Piippo, 1947–
Antti Piippo kasvatti sopimusvalmistaja Elcoteq Networkista kansainvälisen suuryrityksen. Sen liikevaihto oli parhaina vuosina yli neljä miljardia euroa. Runsas vuosi sitten Piipon elämäntyö teki konkurssin.
******
Fortumin saalistaja
Mikael Lilius, 1949–
Mikael Lilius teki 2000-luvun alussa hyvin ajoitetuilla yrityskaupoilla energiayhtiö Fortumista mahtavan osinkokoneen valtiolle. Kiistelty Lilius on antanut vahvoja näyttöjä osaamisestaan Wärtsilän ja Huhtamäen hallitusten puheenjohtajana.
******
Mister Nokia
Jorma Ollila, 1950–
Jorma Ollila johtaa puhetta liikevaihdoltaan maailman suurimman yrityksen Royal Dutch Shellin hallituksessa. Nokian toimitusjohtajana häneltä onnistui 1990-luvulla kaikki. Kun Nokia romahti, painoi valtava pettymys Ollilan ylivertaisen maineen pohjamutiin.
******
Kotipizza kaikkialle
Rabbe Grönblom, 1950–
Rabbe Grönblom antoi suomalaisille tasalaatuisen Kotipizza-ketjun ja itsepalveluun perustuvat Omenahotellit. Laivanvarustajana hän on keskittynyt Merenkurkun matkustajaliikenteeseen Vaasan ja Uumajan välillä.
******
Siniperheen pää
Ilkka Brotherus, 1951–
Yrittäjä Ilkka Brotherus on tullut tunnetuksi Sinituote-perheyhtiön kasvattajana Sini-tuotemerkin varassa. Hän on myös Amerin ja YIT:n suurin henkilöomistaja. Brotheruksen perheen tappiollinen talotehdasyhtiö Finndomo päätyi yrityssaneerauksen kautta pilkontaan.
******
Metso vahvistui
Jorma Eloranta, 1951–
Yksinkertaisin opein johtava Jorma Eloranta teki Metson toimitusjohtajana hyvää jälkeä. Yhtiö kasvoi ja paransi merkittävästi tulostaan. Sitä ennen hän nosti telakkayhtiö Kvaerner Masa-Yards Oy:n kuiville. Puolustusvälinekonserni Patriaa Eloranta johti vuosituhannen vaihteessa. Hän jäi orvoksi 12-vuotiaana, kun vanhemmat menehtyivät auto-onnettomuudessa.
******
Erinomaisen erilainen
Björn Wahlroos, 1952–
Björn Wahlroos käyttää valtaa Sammossa, Nordeassa ja UPM:ssä. Hän on saavutuksiltaan yksi parhaista.
******
Kone yllättää aina
Matti Alahuhta, 1952-
Hissiyhtiö Kone on Matti Alahuhdan pääjohtajakaudella kerta toisensa jälkeen ylittänyt kaikki odotukset. Nokian johtokunnasta Alahuhta lähti vuonna 2004 kreivin aikaan yhtiön ollessa matkapuhelinmaailman ykkönen.
******
Lööppien kuningas
Harry ”Hjallis” Harkimo, 1953–
Hackmanin teollisuussuvun perinteitä jatkava jokeripomo rakennutti Hartwall Areenan. Hjallis Harkimon muita repäisyjä ovat olleet Anna-käteisautomaatit, MTV3-kanavan Diili-ohjelma ja kaupunginosan rakentaminen Sipooseen. Harkimo on markkinoinnin ja erityisesti urheilumarkkinoinnin edelläkävijä.
******
Venäjän hakkapeliitta
Kim Gran, 1954–
Kim Gran aloitti syyskuussa 2000 Lasse Kurkilahden jälkeen Nokian Renkaiden toimitusjohtajana. Hänen kaudellaan yhtiö on investoinut hyvällä menestyksellä Venäjälle. Granin aloittaessa Nokian Renkaat teki nettotulosta vähän yli 100 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna sitä syntyy reilusti yli 300 miljoonaa euroa.
******
Euroopan menestynein
Sari Baldauf, 1955–
Vuonna 2002 Wall Street Journal valitsi Sari Baldaufin Euroopan menestyksekkäimmäksi naisjohtajaksi. Hän oli tuolloin verkkoliiketoiminnasta vastaava Nokia Networksin toimitusjohtaja. Nokiasta lähdettyään Baldauf on vaikuttanut muun muassa tietokoneyhtiö Hewlett-Packardin ja autonvalmistaja Daimlerin hallituksissa. Kun työ HP:n hallituksessa päättyi, tuli tilalle jäsenyys Deutsche Telekomin hallituksessa. Baldauf on ennen muuta Fortumin hallituksen puheenjohtaja.
******
Näki metsän puilta
Kari Jordan, 1956–
”Ei paista päivä risukasaan”, Talouselämä säälitteli, kun pankkimies Kari Jordan aloitti tappiollisen Metsäliiton pääjohtajana. Siivottavaa oli isojen virheinvestointien takia paljon. Seitsemässä vuodessa Jordan on lakaissut Metsä Groupista risut hiiteen ja saanut päivän varovasti paistamaan.
******
Autoalan iso renki
Harri Suutari, 1959–
Omistaja-johtaja Harri Suutarin työnäyte on ajoneuvojen johdinsarjoja valmistava pörssiyhtiö PKC Group. Kannattavasti kasvavalla yhtiöllä on Euroopassa ja Amerikassa yli 20 000 työntekijää. Suutari on nykyisin PKC Groupin hallituksen varapuheenjohtaja. Jo viime vuosisadalla hän oli Kajaani Automatiikan ja Ponssen toimitusjohtaja.
******
Jatkuu 9.- Suomen suuret 100 johtajaa...Suomen 100 johtajaa../HS
---
Menestyjä Piilaaksossa
Mårten Mickos, 1962–
Mårten Mickos on ohjelmistoalan suomalainen supermies Kalifornian Piilaaksossa. Hän on kasvuyrittäjä, bisnesenkeli ja kriisi-Nokian hallituksen jäsen. Hän johti seitsemän vuotta ruotsalaista MySQL-tietokantayhtiötä, kunnes tietotekniikkajätti Sun Microsystems osti sen vuoden 2008 alussa miljardilla dollarilla.
Tätä nykyä Mickos on avoimen koodin ohjelmistoja kehittävän Eucalyptus Systemsin toimitusjohtaja.
******
Voitokas it-yrittäjä
Risto Siilasmaa, 1966–
Risto Siilasmaa on ollut niin vähän aikaa Nokian hallituksen puheenjohtaja, ettei menestystä voi vielä arvioida. Hän omistaa 40 prosenttia tietoturvayhtiö F-Securesta, joka on kasvanut ja tehnyt hyvää tulosta toisin kuin useimmat it-kuplavuosien pörssitulokkaat.
Isänmaallista idearikkautta Siilasmaa osoitti asevelvollisuusraportin kokoajana.
******
Uusi Miljardi-Mika
Mika Anttonen, 1966–
Mika Anttonen on Suomen bensiinikuningas ja etanolikeisari. Hänen kaksi St1-öljykauppayhtiötään komeilivat viime keväänä Talouselämä 500 -taulukon kärkiaukeamalla. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Anttonen oli kansainvälisen öljykaupan tehtävissä Neste Oy:ssä. Vuonna 2003 hän oli 36-vuotiaana Vuoden liikemies
******
Lidlin suomettaja
Antti Tiitola, 1967–
Antti Tiitola oli ensimmäinen toimitusjohtaja Suomen Lidlissä. Uusi kauppaketju toi Saksasta annoksen kilpailua Suomen oligopolistiseen päivittäistavarakauppaan. Repivän alun jälkeen Tiitola onnistui pehmentämään Lidlin tylyä työnantajalinjaa ja rakentamaan asialliset välit ay-liikkeeseen. Hän suomalaisti Lidlin valikoimaa ja uhmasi emo-Lidlin umpimielistä tiedotuspolitiikkaa. Tiitola siirtyi Lidlistä uuteen hankalaan tehtävään VR-Yhtymän matkustajaliikennedivisioonan johtajaksi.
******
Rovio on liekeissä
Mikael Hed, 1976–
Peliyhtiö Rovio Entertainmentin liikevaihto oli viime vuonna 75 miljoonaa euroa ja nettotulos 36 miljoonaa. Jos vihaisten lintujen kasvu jatkuu nykyisellään, juhlitaan varsin pian miljardiyhtiötä. Toimitusjohtaja Mikael Hedin rinnalla yhtiötä ovat kiidättäneet menestykseen hänen isänsä, pääosakas Kaj Hed, perustajaserkku Niklas Hed, Time-lehdessä maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen listalle nostettu markkinointijohtaja Peter Vesterbacka ja Angry Birdsit piirtänyt graafikko Jaakko Iisalo.
------
[Angry Birdsien piirtäjä Jaakko Iisalo on (SDP) valtiomies Paavo Lipposen sukulainen äitinsä Iisalon kautta (ent. Ingman)... ja sukulainen etäästi monille edellä mainituille johtajalle, jotka myös useat histrorian ja nykypäivien henkilöt ovat samoista suvuista Suomessa ja muualla.]
*******************************************************************************
Kaikki he ja monet mainitsemattomat muutkin yritysten perustajat ja niiden johtajat maassamme ovat ennen kaikkea suomalaisia, joilla useilla on myös sukujuuria muualla, mutteivat siltikään ole "maahanmuuttajien" edustajia.
- valkeaa.unelmaa
Jokaisen naaman väri on valkoinen? Korjatkaa toki jos olen väärässä.
- HYVÄT_mausteet_Suomelle
Olette oikeassa. He ovat hyvinkin isänmaallisia ja valkoisia ja vaaleaihoisia mutta yllättävää kuten todettua, monilla edellä luetelluilla henkilöillä on yhteyksiä, joko suoraan samoista suvuista tai yhteisten sukulaisuuksien kautta!
Tässä olisi myös yksi tutkimuksen paikka, mikä tekee sen geneettisen perimän kautta tulevan halun ja kyvyn ja taidon uskalluksen aloittaa vaikka pienestäkin ja tulla suureksi ja menestyneeksi.
Tässä kansassa jolle myös laajemmin kuin useilla edellä mainituilla on myös ns. vierasta perimää ja juuria mm. Skandinaviaan ja muualle Eurooppaan, usein myös Saksaan jne.!
- neukkumahis
onpa suomalaisilta tuntuvia sukunimiä ja nekin jotka on olevinaan eivät olekaan kun tutkii vuosisadan alun sukunimiuudistusta...ja aika satuja nämä keräsi pulloja aikansa kunnes yhtenä päivänä oivalsi ostella kaikki suomen firmat tai konkurssikypsät , tarina menee näin , oli riittävän tarvo tekemään pää märkänä mitä käskettiin , ulkomaiselta taholta joka luototti rajattomasti tapahtumaa jota oli myötävaikuttamassa ystävineen ( lamat/sodat ) tähän ei suomitaavi halua uskoa , kyllä hän uskoo lottovoittoon ja valmiiksimietittyyn kohtaloon ja tekee mikä on aiemmin toiminut. lisäksi suomalainen saa mielenrauhan kun saa olla möttösten perustamissa busseissa, tai kovasten , polttaa anttosen omistamia st1 litkuja ......tavaran ( mekanismin )omistaa se taho jolle hyöty valuu 5-100 vuoden aikana , se mikä on nimetty omistajaksi ei ole hölynpölyn merkitystä. lottokansa ja hedelmäpelit päälle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos nainen harrastaa seksiä
Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi2432201Pihlaja-puulle
Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos151440Päivieni piristys, missä olet?
Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei141406Kova karman laki
Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko3711255Kysymys Kuhmolaisille
Hei. Olen 32 vuotias nainen ja muutin Kuhmoon noin 12 vuotta sitten. Mutta nyt täytyy ihmetellä ihan ääneen että onhan t21978Savimajasta lääketieteen tohtoriksi - ja ei tikkua ristiin
”Jos ihminen muuttaa savimajasta tänne kerrostaloon länsimaisen elintason piiriin ilman että tarvitsee panna tikkua rist176877Ensi viikolla tulen takaisin
Ja käyn varmaan siellä monta kertaa. Monta mahdollisuutta nähdä jos olet siellä päin19816- 75762
Olen valtavan ihastunut
Yritin sen sinulle viime viikolla kertoa, mutta liikaa muuttujia ja isoja tunteita, niin en kyllä ollut kovin selkeä.57746Oon varma siitä
Että oot vain mun rahojen perään, nainen. Siks et kelpaa mulle, että joku helpompi. M-mieheltä101685