Ihannoiko kukaan huippukuntoisia, lihaksikkaita, itsevarmoja ja rohkeita "toimintaleffan päähenkilö-sankarin" -tyylisiä naisia?
Ihannoiko kukaan ujoa, punastelevaa ja arkaa naista, jolla menee kauan ennen kuin uskaltaa päästää ketään lähelleen, mutta sitten kun joku pääsee lähelle niin nainen uskaltaa olla oma itsensä, tarvittaessa luonnettakin löytyy?
Ulkonäöllä ei nyt ole merkitystä. Sovitaan, että molemmat on saman näköisiä. En tiiä ymmärtääkö nuista selityksistä nyt ihan tarkalleen mitä haen, mutta suunnilleen noin..
Ihannoiko kukaan ujoa, punastelevaa ja arkaa naista, jolla menee kauan ennen kuin uskaltaa päästää ketään lähelleen, mutta sitten kun joku pääsee lähelle niin nainen uskaltaa olla oma itsensä, tarvittaessa luonnettakin löytyy?
Ulkonäöllä ei nyt ole merkitystä. Sovitaan, että molemmat on saman näköisiä. En tiiä ymmärtääkö nuista selityksistä nyt ihan tarkalleen mitä haen, mutta suunnilleen noin..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo, kyllä noista selityksistä valkeni.
Minuun vetoaa enemmän itsevarma nainen. Siinä, että nainen kunnioittaa itseään ja on hieman badass on jotakin seksikästä ja kiehtovaa. Samoin seikkailuhenkisyys.
Mjaa
Noista lihaksista mä en nyt niin silleen. Mutta jos osaa sanoa jamaikaksi badass ja omistaa sekä B-luokan tissit että A-luokan kylmät hermot, niin saatan ottaa misun völjyyn. Tosin häntä ei vain "oteta" siihen völikkään, koska keskinäinen kunnioitus estää sellaisen, alkeellista tavan hallita kaaosta. Loppuun asti hallinnoivat tapaukset eivät tunnetusti osaa soveltaa. Heidän häkkyränsä on sellaiseen liian ahdas ja pimeä.
Keskimääräistä parempi kuski on myös plussaa.
(Hihitystä)
Tää kirjoitus on taas tän palstamiehen kirjoituksia työpaikkansa naisista. Kyseessä palstavakkari joka ei naista tartte eikä pysty muuhun kuin facebook perheeseen
Varmasti moni ihannoi kuvailemiasi naisia. Minäkin pidän kovasti siitä kun nainen pitää huolta kehostaan ja se näkyy. Kehon ylläpitoa on niin monenlaista. Toiset näkevät sen hurjana oman suorituskykynsä ja ulkonäkönsä kohentamisena, toiset tavanomaisena lenkkeilynä ja ehkä hyvänolon hakuna fyysisestä suoritteesta. On niitäkin (valtaosa ihmisistä) joille riittää arkipuuhastelu ja päiväkävelyt lähinnä oman kunnon (ja pään) hoitamiseksi.
Itsevarmuus on varmaankin hyväksi ihmiselle. Itsevarmuuden ja itsekkyyden välillä on kuitenkin ero. Itsekkäät ihmiset "sylettävät" minua. Liian itsevarmat saavat minut varuilleni.
Kyllä mun vaakakupissani suuremman arvon saa se ujo, punasteleva ja arka nainen.
Mutta en mä kuitenkaan arvosta hurjan paljon sitä jos joku jättää oman kroppansa heitteille, unohtaa tyystin että tässä ruhossa pitäisi tulla toimeen loppuikänsä.
Alkuperäisen kysymyksen ulkopuolelta, mutta koska haukat kuitenkin kysyvät:
Itse mä olen huono ihminen:
- syön mitä sattuu, mutta vain sellaista joka ei ole pahaa
- en harrasta muuta kuin arkiliikuntaa, pientä jumppaa ja kävelyä sekä työmatkapyöräilyä
- juon alkoholipitoisa juomia aina kun haluan
- en polta tupakkaa
- olen epävarma hyvin monessa asiassa, mutta kun tiedän olevani oikeassa olen erittäin varma.