Vaikka ikäryhmien välillä on suuria eroja uskonnollisuudessa ja vanhemmat ovat uskonnollisempia kuin nuoret, se ei tarkoita, että ihmiset tulisivat uskonnollisemmiksi iän myötä, vaan sitä että nyt iäkkäät ihmiset ovat olleet jo nuorena uskonnollisempia kuin nykynuoret.
Englantilaisen aineiston mukaan ei-uskonnollisten ryhmä ”Nones” vuosina 1916-25 syntyneissä vuonna 1983 (58-67-vuotiaina) oli 20 % ja lukema oli vuonna 2000 sama.
Vuosina 1926-35 syntyneissä lukema oli 24 % vuonna 1983 ja 24 % vuonna 2010 (yli 75-vuotiaina).
Vuosina 1936-45 syntyneissä samat lukemat olivat 30 % ja 31 %. Vuonna 46-55 syntyneissä suurissaa ikäluokissa tapahtui uskonottomuuden kasvua. sillä vuonna 1983 (28-37-vuotiaina) lukema oli 39 % ja vuonna 2010 (55-64-vuotiaina) 47 %.
Vuosina 1956-65 syntyneissä kasvua sen sijaan ei ollut, kun lukemat olivat nuorina 55 % ja 27 vuotta myöhemmin 51 %.
Vuonna 1966-75 syntyneillä vuoden 1990 nuoruuden (17-24-vuotiaiden) lukema oli 54 % vuonna 1990 ja 60 % vuonna 2010.
Vuoden 1975 jälkeen syntyneiden välillä vuoden 2000 ja 2010 lukemat olivat lähellä toisiaan.
Tämä tuli esiin Helsingin vaparien tilaisuudessa 28.4. jossa alusti väitöskirjatutkija Sidsel Kjems.
Englantilaisen aineiston mukaan ei-uskonnollisten ryhmä ”Nones” vuosina 1916-25 syntyneissä vuonna 1983 (58-67-vuotiaina) oli 20 % ja lukema oli vuonna 2000 sama.
Vuosina 1926-35 syntyneissä lukema oli 24 % vuonna 1983 ja 24 % vuonna 2010 (yli 75-vuotiaina).
Vuosina 1936-45 syntyneissä samat lukemat olivat 30 % ja 31 %. Vuonna 46-55 syntyneissä suurissaa ikäluokissa tapahtui uskonottomuuden kasvua. sillä vuonna 1983 (28-37-vuotiaina) lukema oli 39 % ja vuonna 2010 (55-64-vuotiaina) 47 %.
Vuosina 1956-65 syntyneissä kasvua sen sijaan ei ollut, kun lukemat olivat nuorina 55 % ja 27 vuotta myöhemmin 51 %.
Vuonna 1966-75 syntyneillä vuoden 1990 nuoruuden (17-24-vuotiaiden) lukema oli 54 % vuonna 1990 ja 60 % vuonna 2010.
Vuoden 1975 jälkeen syntyneiden välillä vuoden 2000 ja 2010 lukemat olivat lähellä toisiaan.
Tämä tuli esiin Helsingin vaparien tilaisuudessa 28.4. jossa alusti väitöskirjatutkija Sidsel Kjems.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tämäkin hieno avaus joutui heti kättelyssä antivaparien trollailuvyöryn alle eli viidessä minuutissa tuli kuusi vaparivihaviestiketjua, joita on jo kymmeniä kertoja nosteltu työntämään vapaa-ajattelua käsitteleviä ketjuja alas. Ja lisää on tulossa, koska antivapareilla on 20 selainta valmiustilassa jatkuvan päivystyksen kanssa. Etusivulle mahtuu 20 ketjua.
Tämä olisi tärkeä tieto levittää. Yhdessä kastamattomuuden kanssa tämä kertoo nykymuotoisen uskonnon tuhosta. Lapset ja nuoret eivät ole keskimäärin kovin uskonnollisia, eivätkä uskonnollistu vanhetessaan.
Aika yksinkertainen tehtävä päätellä tuosta miten käy.
Eiköhän tästä pidä kirjoittaa lehtiin.
Samalla kun muistetaan vielä, että kirkon eläkevastuuut on leviämässä kovaa vauhtia käsiin ja että niistä selviäminen tulee vaatimaan roimia korotuksia kirkollisveroihin ja isoja leikkauksia kirkon menoihin, niin kirkon tulevaisuuden kuva synkkenee entisestään
Negatiivinen tuotto sijoituksista tänä vuonna ei ainakaan paranna kirkon tilannetta.
Sinänsä kyse oli vain yleisestä taloustilanteesta, mutta eroaminenhan näkyy nimenomaan siinä, että pienemmistö kuopista tulee isompia töyssyjä. Yksittäisen vuoden tasolla ei edellisen vuoden eroluku milloinkaan ole tärkein verotuloihin vaikuttava asia, vaikka se pidemmällä aikavälillä on ainoa todella merkittävä.
Suomen kirkko on kuitenkin suurituloinen (ja omaisuudeltaan rikas) verrattuna muihin kirkkoihin. Se nappaa 0,61 % bruttokansantuotteesta. Sen maksajille "epäläpinäkyvät" isot tulot ovat nousseet kansantalouden kehityksen mukana vuodesta 1960 eli viimeiset runsaat 50 vuotta hohdokkaasti.
Tanskan kirkon osuus bkt:sta on vain 43 %, vaikka sillä on samoja ns. yhteiskunnallisia tehtäviä mm. hatausmaihin liittyen. Tekee samoja asioita kolmanneksen halvemmalla. Tai Suomen kirkko saa yli 40 prosenttia enemmän rahaa kuin Tanskan kirkko, joka on smaan kokoinen samankokoisessa maassa.
Miten näissä prosenteissa on huomioitu suoraan valtion varoin palkatut valtakirkon papit? Esim. sotilaspappien palkan Suomessa maksaa valtio, eikä se siis näy kirkon budjetissa lainkaan.
Kyllä ne oli tutkijan tiedossa. Kokonaissummassa lienee. Siitä ei ollut erittelyä. voisi tietysti varmistaa, mitä tekee noin 30 sotilaspapin ja noin 7 vankilapapin palkat. Muutamasta miljoonasta on ""vain2 kysymys. Periaate isomppi asia.
Tämä on kyllä erittäin merkittävä tutkimustulos!
Hyvä kysymys - ja hyvä vastaus.
Tässä ketjussa on siis seikkaperäisempi selostus kuin toisessa ketjussa samasta aiheeesta.
Tässä myös:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14449115