"Masentuneet" kuluttaa naapureiden rahoja 1,4mrd?

Olemme suuressa murroksessa
Juuri nyt nuorten ja vanhempien arvomaailmat ovat etääntymässä toisistaan yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Nykynuorison arvomaailma muokkautuu pitkälti netin ja median kautta, kun vanhemmalla polvella se muokkautui koulun, kodin ja uskonnon kautta.

Perheinstituutio on läpikäymässä muutosta. Ihmiset elävät yhä pitempään yksin, syntyvyys laskee ja parisuhteet ja homoseksuaalisuuteen suhtautuminen ovat muutoksen kierteessä.
Koulu on kilpailua ja suorittamista jo esikoulusta lähtien. Pääuskonnot ovat menettämässä merkityksensä, uusia uskontoja ja elämäntapoja syntyy lisää. Kaikki ne traditiot jotka antoivat meille identiteetin ja turvallisuuden tunteen – koti, koulu, työ, kirkko ja yhteiskunta – ovat käymässä läpi suurta henkistä ja fyysistä muutosta.

Vanhojen traditioiden muuttumisessa ja häviämisessä ei sinänsä ole mitään pahaa. Niiden pitääkin muuttua ajan mukana.
Mutta se, mitä on tulossa tilalle, huolestuttaa.
Narsistinen yksilöllisyys, ahneus, julkisuuden tarve, rahanhimo, vallanhalu, iso ego ja kaikki minulle ja heti -mentaliteetti ajavat kaiken vanhan yli. Niistä on tullut tämän päivän uusi traditio ja arvomaailma.
Näitä arvoja me opetamme lapsillemme.
Lähes kaikki vanhat perusarvot – kohteliaisuus, vanhojen ihmisten kunnioitus, toisista huolehtiminen, oikeudenmukaisuus, kohtuus, ahkeruus, rehtiys, rehellisyys – ovat katoamassa.
Tämän takia koko yhteiskunta on hukassa ja voi pahoin. Jos arvomaailma ei ole terve, miten muuten voisi ollakaan?

http://suomenystavat.org/arvot/

ja kustannukset noin isot, se kertoo selkeästi,että yhteiskunta mätänee kovaa kyytiä.... ja syylliset...
virkaloiset ja eritaso johtajat & päättäjät kaikessa yhteiskunnan toiminnoissa.
ilmeisesti em. summa on noille vain taskuraha ja kannattaa maksaa ilman kitinöitä,siten em. oma syyllisyys kuittaantuu olemattomiin.

vastaavia muita asioita on suomessa ainakin 30 eri sorttia,mutta ei niihin juurikaan reakoida. hoidetaan vain oireiden kuvitelmaa,ei asian sisältöä.

no kaikeksi onneksi sää oot terve ja kuolet saappaat jalas.
et kuluta euroakaan yhteiskunnan varoja.

Mitä masennus maksaa?
December 10, 2015
Minna Kirsi Office Conference
http://www.psykoterapiaminnakirsi.com/#!Mitä-masennus-maksaa/cb18/5669e60e0cf2bbe8cab3f416

Raportti kertoi masennuksen merkittävistä mittasuhteista ja vuosittaisista kustannuksista EU:ssa.
- vuosittain noin 30 miljoonaa eurooppalaista kärsii masennuksesta,
elämänsä aikana masennukseen sairastuu noin 13 prosenttia koko väestöstä.

WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa.

Masennus uhkaa Euroopan tuottavuutta ja kehitystä: Masennuksen vuosittaiseksi kustannukseksi on arvioitu 610 miljardia euroa, joka on yksi prosentti alueen bruttokansantuotteesta.
Merkittävimmän osuuden tästä muodostavat toistuvat poissaolot ja heikentynyt työteho, jotka aiheuttavat työnantajille 270 miljardin euron menetykset vuosittain.

- Mielenterveysseuran kehitysjohtajan Kristian Wahlbeckin mukaan Suomessa masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2013 yli 35 000 työikäistä.
- Tästä seuranneet eläkkeet ja sairauspäivärahat olivat yli 600 miljoonaa euroa.
Jos tähän lisätään vielä yhteiskunnan menettämä työpanos, niin summa nousee huomattavasti korkeammaksi.

Raportin mukaan masennukselle merkittävin altistava tekijä on haitalliset kokemukset lapsuudessa, jotka nostavat moninkertaisesti riskiä masentua aikuisiällä. Lapsuuden turvallisen kehitysympäristön tukeminen on yhteiskunnan resurssien käytön kannalta tehokkainta masennuksen ennaltaehkäisyssä.

Tunteiden käsittely- sekä vuorovaikutustaitojen oppiminen ja niiden muodostuminen ”perus-kansalaistaidoiksi” ehkäisisivät masennusta huomattavasti.

Työpaikoilla masennuksen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat masennusoireiden aikainen havainnointi sekä tarvittaessa interventio.
Monille työpaikka on merkittävä henkisen hyvinvoinnin lähde, mutta se voi olla myös masennuksen aiheuttajana.
Tutkimustulokset osoittavat, että työhyvinvointia sekä masennuksen aikaista tunnistamista, vähentämistä sekä torjumista edistävät ohjelmat ovat erittäin kustannustehokkaita niitä käyttäville yrityksille. Tästä huolimatta suurimmalla osalla yhtiöitä ei tällaisia ohjelmia ole käytössä.

Raportin suosittelemia toimenpiteitä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn työpaikoilla:
- vähintään peruskoulutus kaikille esimiehille psyykkistä hyvinvointia edistävistä johtamistavoista
- kaikilla keskisuurilla ja suurilla yhtiöillä tulisi olla työntekijöilleen mielenterveyden edistämisohjelma
- suurien työnantajien tulisi tarjota työntekijöilleen mahdollisuuksia osallistua ohjelmiin masennuksen aikaiseksi tunnistamiseksi, vähentämiseksi ja torjumiseksi

TTT-lehti: Kehno työhyvinvointi maksaa 30 miljardia vuodessa
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2012/04/10/ttt-lehti-kehno-tyohyvinvointi-maksaa-30-miljardia-vuodessa/201227053/12
"Työterveyslaitoksen mukaan yritysten pitäisi moninkertaistaa panoksensa työhyvinvointiin. Kehnosti hoidettu työhyvinvointi maksaa Suomelle kymmeniä miljardeja vuodessa.

Heikko työhyvinvointi maksaa Suomelle vuodessa 30 miljardia euroa, Työterveyslaitoksella työskentelevä professori Guy Ahonen sanoo tänään ilmestyvässä TTT-lehdessä.

Työhyvinvoinnissa menetettävistä 30 miljardista eurosta suurin osa, 24 miljardia, koostuu ennenaikaisista eläköitymisistä ja niitä seuraavista työpanoksen menetyksistä".
-
Yritysten ja SSS-porvarihallituksen sekä EK:n pitäisi tehdä vain yksi kilpailukykyteko ja Suomi olisi taas kunnossa ilman kansan kurjistamista ja ostovoiman leikkauksia. Mutta mitä tekee hallitus, se huonontaa työhyvinvointia entisestään ja tuo yhteiskunnalle lisää jättimenoja.

Masennus ja narsismi yhteiskunnallisena ilmiönä
26.4.2011 19:20 Maria Rajakari Kotimaa

Masennusta sairastava saatetaan leimata nyky-yhteiskunnassamme "hulluksi" sekä esimerkiksi sairausvakuutusta haettaessa vakuutus voi jäädä saamatta ainakin siksi aikaa, kunnes tervehtymisestä on kulunut kaksi vuotta.
Kuitenkin masennuksen kohdalla, verrattuna muihin mielen häiriöihin, voidaan ottaa esille myös sen yhteiskunnallinen näkökulma:
Valtiotieteen tohtori Jukka Tontti onkin tutkinut masennusta yhteiskunnallisena ilmiönä.
Hänen mukaansa masennus ilmenee erilaisissa kulttuureissa eri muodoissa. Yksilöllistä menestystä arvostavissa teollistuneissa yhteiskunnissa masennusta pidetään kansantautina, kun taas yhteisöllisissä kulttuureissa mm. Afrikassa masennus on usein vaikeasti tunnistettavissa.

Yksilöllisyyttä korostavissa yhteiskunnissa jokainen on vastuussa omista tekemisistään, myös epäonnistumisistaan.
On jatkuva paine selvityä ihmissuhteiden, työn, omien pyrkimysten ja tarpeiden, tunteiden, lapsuuden ja kanssaihmisten asettamien odotusten ristivedosta niin, että pärjäisi, tuottaisi ja kehittyisi – menisi koko ajan eteenpäin, toteaa Tontti Lääkärilehdessä 27.11.2009 no. 48.
Kun sitten odotukset eivät toteudu, tulee halu vetäytyä, hakea omaa aikaa ja pysähtyä.
Kun tähän ei ole mahdollisuutta, ihminen masentuu.

Masennus on Tontin mukaan luonnollinen selviytymiskeino.
Masennukseen liittyy aina pysähtyminen ja elämän merkityksen pohtiminen. Masennus sinänsä ei ole sairaus, vaikka vaikeaan masennukseen liittyy diagnoosi, lääkitys ja terapia. Masennus on paljon monimuotoisempi, kuin se yleensä ymmärretään.

Masennus on etenkin tätä aikaa kuvaava oire, joka saa kasvuvoimaa siitä, että maailma ja yksilö ottavat entistä kovemmin mittaa toisistaan.

Narsismi, mikä sinänsä on jo ymmärtääkseni tautiluokitukseltaankin vakavampi häiriö kuin masennus, vaikuttaa silti masennuksen lisäksi "kukkivan" nyky-yhteiskunnassamme.
Masennukseen verrattuna kuitenkin varsinaisesta narsistisesta häiriöstä parantuminen on epätodennäköistä, mutta ylipäätään narsismi voi yhteiskunnassamme kuitenkin "kukkia". Pohjimmiltaan narsistikin kaipaa rakkautta, jonka saaminen on jäänyt kenties vajaaksi omassa lapsuudessa.
Myös "narsistisen asenteen ja käyttäytymisen on arvioitu lisääntyneen nyky-yhteiskunnassa, joka kannustaa itsekeskeisyyteen ja häikäilemättömään oman edun tavoitteluun", Turun Sanomat 16.8.2010 kirjoittaa.

Lisäksi keskimäärin yli 800 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä selvitäkseen arjen ja töiden paineista. Huikea luku!

Yhteiskuntamme muutoksen onkin lähdettävä ennenkaikkea mielestäni yksilötasolta, toki muutoksia ylempänäkin päättäjätasolla voidaan tarvita, mutta muutoksen avaimet ovat ensinnäkin lähimmäisen rakkauteen sekä yhteisöllisyyteen perustuvan elämäntavan vaalimisen aloittaminen ihan ruohonjuuritasolta.
Kun pohja on kunnossa, voidaan sen päälle paremmin rakentaa jotain kestävää. Ehkä me suomalaiset toisiemme syyttelyn sijaan sekä itsesäälissä rypemisen sijaan, voisimmekin jokainen miettiä, kuinka aloittaa itse muutos itsestämme? Vai jäämmekö todella "Murheellisten laulujen maaksi"?

http://mariarajakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71157-masennus-ja-narsismi-yhteiskunnallisena-ilmiona

Masentuneet paskat ammuttava törsäämästä veronmaksajien rahoja. Pahempia loisia kuin matut.