Käsketään osoittamaan, että VA = W ja kWh = 3,6 MJ.
Voisiko joku auttaa, sillä tehtävän anto, osoita ei ainakaan tuolla aukea ja miten tuo ratkaistaan?
Osoita että...
rodeobodeo
29
797
Vastaukset
- SähkövoimatekniikanDI
Oletat ensin tiedetyksi, että Joule = Wattisekunti
Tällöin kWh = 1000W*60 min = 1000 W * 60*60 sekuntia = 3600000 WS = 3,6 MJ
.
VA eli volttiamppeeri on näennäistehon yksikkö
Watti taas on pätötehon yksikkö.
Ne eivät ole sama asia, eikä niitä siten voi samaksi osoittaa tekemättä virhettä.
Toki jos rajoitutaan tasasähköön tilanne on jo toinen, silloin ne tarkoittavat samaa.
Kehoittaisiin tehtävän laatijaa opettelemaan jatkossa sähkötekniikan alkeet ennen alan tehtävien laatimista. - EiNiinVaikea
Voltti on määritelty siten, että jos johteessa syntyy watin tehohäviö ja siitä kulkee läpi ampeerin virta, sen yli on yhden voltin jännite. Eli tulee suoraan määritelmästä V=W/A
- AC-DC
Kuten edellä joku totesi, tuo pätee tasasähköllä. Jos vaihtosähkössä on reaktiivista kuormaa, virran ja jännitteen välillä on vaihesiirtoa, jota merkitään fii:llä. Pätöteho (W) on tällöin U x I x cos fii.
- EiNiinVaikea
No kerroppa miten voltti on määritelty vaihtosähkön tapauksessa.
- epätarkka-määritelmä
EiNiinVaikea kirjoitti:
No kerroppa miten voltti on määritelty vaihtosähkön tapauksessa.
Voltin määritelmä pätee juurikin tasasähkölle, mutta jotta teho olisi vaihtosähköllä 1 Watti, pitää jännitteen ja virran olla samanvaiheisia. Eli tarkkaan ottaen määritelmä pitää paikkaansa tasasähköllä tai vaihtosähkön tapauksessa puhtaasti resistiivisellä kuormalla. Kapasitiivisella tai induktiivisella kuormalla V x A antaa näennäistehon, jonka yksikkö on volttiamppeeri.
Vaihtosähkölle U (V) = P (W)/ I x cos fii. Jossa cos fii on virran ja jännitteen vaihe-ero asteina. - EiNiinVaikea
No jos volttia ei ole edes määritelty vaihtosähkölle, miksi sitä käytetään vaihtosähkön yhteydessä?
- NTesla
EiNiinVaikea kirjoitti:
No jos volttia ei ole edes määritelty vaihtosähkölle, miksi sitä käytetään vaihtosähkön yhteydessä?
Opiskele ensin vaihtosähkö.
- EiNiinVaikea
Kyllä minä tiedän vaihtosähkön periaatteet. Mutta kysyin, miten voltti määritellään vaihtosähkölle, kun esittämäni määritelmä pätee kuulemma vain tasavirralle, ja voltin käsitettä käytetään myös vaihtoviralle. Täytyyhän sille olla jokin määritelmä. Vai etkö itse hallitse noita perusasioita?
- cos.fii
EiNiinVaikea kirjoitti:
Kyllä minä tiedän vaihtosähkön periaatteet. Mutta kysyin, miten voltti määritellään vaihtosähkölle, kun esittämäni määritelmä pätee kuulemma vain tasavirralle, ja voltin käsitettä käytetään myös vaihtoviralle. Täytyyhän sille olla jokin määritelmä. Vai etkö itse hallitse noita perusasioita?
Tuossahan se ylhäällä näkyy.
- EiNiinVaikea
Olet antanut vain jännitteen laskukaavan vaihtosähkölle mutta et voltin määritelmää. Etkö ymmärrä edes perusasioita?
EiNiinVaikea kirjoitti:
Olet antanut vain jännitteen laskukaavan vaihtosähkölle mutta et voltin määritelmää. Etkö ymmärrä edes perusasioita?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Voltti
Tässä wikipedian määritelmä
- TästäLöytyy
Jännitteen laskukaava vaihtosähkölle löytyy esim tästä kolmannesta kaavasta ylhäältä lukien:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neliöllinen_keskiarvo#Vaihtoj.C3.A4nnitteen_tehollisarvon_johto
Sitä ei ole esitetty aiemmin tässä ketjussa.
Voltin määritelmään se ei liity mitenkään. - SuureetJaYksiköt
Jon Voima ja etäisyys ovat kohtisuorassa toisiaan, niiden yksikköjen tulo on edelleenkin SI-järjestelmässä Nm, eikä todellakaan Joule.
Nimim: EiNiinVaikea ei ilmeisestikään käsitä miksi, eikä myöskään ketjun ensimmäisen viestin tehtävän alkuperäinen laatija.
Newtonin määritelmä ei silti muutu mihinkään riippuen siitä mihin suuntaan voima vaikuttaa, ja sama pätee metrin määritelmälle. - EiNiinVaikea
Keskustelu lähti siitä kun kirjoitin: "Voltti on määritelty siten, että jos johteessa syntyy watin tehohäviö ja siitä kulkee läpi ampeerin virta, sen yli on yhden voltin jännite." Kerroit että tuo voltin määritelmä ei päde vaihtosähkölle. Olen kysynyt, miten voltti sitten määritellään vaihtosähkölle. Voitko viimein kertoa sen etkä puhua asian sivusta jännitteen laskukaavasta.
- saivarrellaan-sitten
V = W / A x sin fii.
Nyt määritelmä on aivan samaa muotoa kuin mitä annoit tasasähkölle.
Toki sen voi vaihtosähkölläkin kirjoittaa muotoon V = P / A , mutta silloin pitää ymmärtää, että kyse on jännitteen ja virran voimakkuuksista hetkellä t , eikä jännitteen ja virran tehollisarvosta. Mutta kuka ymmärtää, jos joku väittää, että vaihtovirralla pätee V = W / A. - EiNiinVaikeaa
Entä mikä tuo sin fii on kun kyseessä on pelkkä johde?
- lue_wikistä
Voltti (V) on jännitteen (U) yksikkö.
Wikin määritelmä pätee tasa, sekä vaihtosähkölle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Voltti - lue_wikistä
saivarrellaan-sitten kirjoitti:
V = W / A x sin fii.
Nyt määritelmä on aivan samaa muotoa kuin mitä annoit tasasähkölle.
Toki sen voi vaihtosähkölläkin kirjoittaa muotoon V = P / A , mutta silloin pitää ymmärtää, että kyse on jännitteen ja virran voimakkuuksista hetkellä t , eikä jännitteen ja virran tehollisarvosta. Mutta kuka ymmärtää, jos joku väittää, että vaihtovirralla pätee V = W / A.Sin, tai cos fiitä ei pidä sotkea jännitteen yksikön määritelmään. Se on tehokerroin/vaihesiirtokulma, ja liittyy ainoastaan vaihtosähkön tehon, jännitteen tai virran laskukaavoihin.
http://huhtama.kapsi.fi/ele/index.php?si=ml17.sis - jhkjhkhkhkjhkj
EiNiinVaikeaa kirjoitti:
Entä mikä tuo sin fii on kun kyseessä on pelkkä johde?
Jos kuorma on resistiivinen, fii on nolla.
- 5tr643
Varauksen Q potentiaalienergia jännitteessä U on
E = Q U
Yksiköille pätee
[J] => [As] [V]
[Ws] => [As] [V]
[W] => [V A]
Volttiampeeri on watteja. Vaihtovirtapiirissä näennäistehon yksikkö on myös watti.
Esimerkiksi ideaalisessa LC-värähtelijässä energia siirtyy kelan magneettikentän energiasta kondensaattorin sähkökentän enrgiaksi ominaistaajuudella. Virtaa kulkee ja teho P(t) = U(t) I(t) on reaalinen suure, joka on välillä positiivinen ja välillä negatiivinen. Virran ja jännitteen vaihe-ero on pi/2. Värähtelyjakson yli integroituna P(t) on nolla eli energiaa ei häviä ja kyseessä on puhdas näennäisteho.- 5tr643
Siis P(t) aikaintegraali jakson yli on nolla.
- ehHehHehHeh
Mun autosta löytyy tehoa 80 kW, ja suurin vääntömomentti on 150 Joulea.
Tai näin tän palstan perusteella ainkain voisi luulla, sillä Jos muka VA=W, niin myöskin Nm=J.- Huutiukko
Ison totuuden löysitkin. Vääntömomentti = R x F ja sen dimensio on Nm.
Työ = kulutettu energia = Int(F,ds) ja sen dimensio on, kas kummaa, myös Nm = J - Hallaahon.äänestäjä7
ei vääntömomentin arvo ole joule vaan newtonmetri
SI-järjestelmässä on epäkoherenssi = virhe kulmasuureissa ja laskentasuureissa (lukumääräsuureissa) siis radiaaneissa ja kappaleissa
Ongelma tulee SI-järjestelmään kätkeytyvästi virheestä jossa kulma siis radiaani on laaduton ja sanalla kappale kpl ei ole kunnon määritelmää
Nämä virheet leviävät sitten ESIMERKIKSI
A) mekaniikkaan tyyliiin vääntömomenttiin ja työhön ja tehoon
B) ydinfyaiikkaan tyyliin radiokatiivisuus (becquerel)
C) termodynamiikkaan tyyliin mooli ja Avogadron luku - gis7fb
Vääntömomentin arvo ei ole joule eikä newtonmetri.
Siis kun vääntömomentti on 150 Nm, niin vääntömomentin arvo on 150 ja vääntömomentin yksikkö on fysiikassa Nm ja tän palstan kommentoijien enemmistön mielestä Joule.
Virhe ei oleSi-järjestelmän yksiköissä, vaan tän palstan kommentoijissa jotka eivät osaa yksiköitä oikein käyttää. - hapuilua-on-vielä
Hallaahon.äänestäjä7 kirjoitti:
ei vääntömomentin arvo ole joule vaan newtonmetri
SI-järjestelmässä on epäkoherenssi = virhe kulmasuureissa ja laskentasuureissa (lukumääräsuureissa) siis radiaaneissa ja kappaleissa
Ongelma tulee SI-järjestelmään kätkeytyvästi virheestä jossa kulma siis radiaani on laaduton ja sanalla kappale kpl ei ole kunnon määritelmää
Nämä virheet leviävät sitten ESIMERKIKSI
A) mekaniikkaan tyyliiin vääntömomenttiin ja työhön ja tehoon
B) ydinfyaiikkaan tyyliin radiokatiivisuus (becquerel)
C) termodynamiikkaan tyyliin mooli ja Avogadron lukuHyvin todennäköistä että 'vakiokommeltoija' ei ole ymmärtänyt fysiikkaa ja sen merkintöjen alkeitakaan.
Radiaani, siis absoluuttinen kulman suuruus on kahden pituusyksikön osamäärä, josta ei luonnollisestikaan voi tulla mitään erillistä dimensiota.
Ymmärrettävää on että aloittelijoille asia voi tuottaa ongelmia ja yrittävät pettää itseään uskottelemalla järjestelmän virheellä. - Hallaahon.äänestäjä7
Olet väärässä.
SI-järjestelmässä on virhe laaduttomissa suureissa eikä ole kyse vain radiaanista vaan myös laskukappalesuureista
radiaaniongema aiheuttaa sen, että joule voidaan korvat newtonmetrillä mutta newtonmetriä ei aina joulella
ja lukmääräongelma sen että taajuus hertsi voidaan korvat 1/sekunnilla samoin becquerel radioaktiivisuutena mutta hertsiä ei voida korvata becquerelilla
ja sama ongelma aiheuttaa SI-järjestelmän moolin ja Avogadron luvun määrittelyvirheet
Tässä on tyypillinen virhemääritelmä Avogadron luvulle ja moolille, ne eivät liitty AINEESEEN eikä voida kysyä paljonko mooli ainetta painaa tms.
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ke/ke1/1._perusasioita_kemiasta/1.4_ainemaara_mooli_ja?C:D=i0eB.g9UN&m:selres=i0eB.g9UN - kuten-jo-todettu
Kovin on vielä alussa tutustumisesi fysiikkaan ja SI-järjestelmään.
- Hmmm-----
Selitetään jännite ja virta mahdollisimman yksinkertaisesti ja maalaisjärjellä ymmärrettävästi kun puhutaan tasavirrasta.
Virta kuvaa sitä, että kuinka monta coulombia varauksia johtimessa virtaa keskimääisesti sekunnin aikana varausten kulkusuuntaan. Sen yksikkö on 1 C/s = 1 A. (Vertaa, esimerkiksi putkea pitkin voi virrata vettä 1 l/s)
Jännite puolestaan kuvaa sitä, että kuinka paljon energiaa vapautuu, kun yhden coulombin verran varauksia virtaa sähköpiirin läpi esimerkiksi pariston navalta toiselle. Sen yksikkö on siis 1 J/C = 1 V (Vertaa, kuinka suuri korkeusero on vesivoimalassa)
Teho kuvaa taas sitä, että kuinka paljon energiaa muuttuu muodosta toiseen sekunnin aikana. Sen yksikkö on 1 J/s = 1 W. Näin on siis helppo päätellä, että teho saadaan jännitteen ja virran tulona. (1 C/s)*(1 J/C) = 1 J/s = 1 W
Vastaavasti KWh on ajan ja tehon tulo, jossa 1 h = 60*60 = 3600s, joten 1 kWh = 3600 kWs = 3600 (kJ/s)s = 3600kJ = 3,6 MJ
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalajoen hukkuneet pojat olivat tummaihoisia
Jälleen kerran, hukkuneet tai heikon uimataidon vuoksi vaaraan joutuneet olivat muita kuin suomalaisia. Turha viisastell3287121Kysymys muille miehille
Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss714338- 2083165
Kohta katson sun kuvaasi
ja päästän ajatukseni liitämään. Jo kuvasi näkeminen rauhoittaa, ja pistää hyrräämään vähän muutakin. Ihanan kaunista sa242967- 741952
- 1491800
Ahneus iski Fazeriin, suklaalevy kutistuu 180 grammaan
Kun mikään ei riitä. Shrinkflaatio. Mitä isot (Marabou) edellä, sitä pienet (Fazer) perässä. Pienikin voi siis olla a2121746Jos kaivattusi on perääntynyt lähestyessäsi
jossain tilanteessa, ymmärrätkö miksi hän saattoi tehdä sen?1661577Minkä asian haluaisit muuttaa kaivatussasi?
Mikä kaivattusi luonteessa tai ulkonäössä ärsyttää sua?1201548- 891438