nyt se taas meni... mul on niin tyhjä olo... yksinäistä... en jaksa venata kahta kuukautta et nähään taas. Ahdistaa!!! mul ei oo mitään muuta! se on mun tärkein asia! mä en haluu tälläst elämää.. mä haluun vaa olla mun rakkaan kans!
ahdistus
Hollow-Heart
122082
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samat tuntemukset täälläkin, vaikka tekstistäsi päätellen olemme vähän eri ikäluokkaa ;-)Tosi ihanaa nähdä aina pitkästä aikaa, mutta mulle on sitten se ero (kun toinen meistä lähtee kotiinsa) kamalan vaikeaa, varsinkin kun ei tiedä milloin mahdollista seuraavan kerran nähdä!
Sama kuvio täälläkin. Kaks ihanaa viikkoa yhdessä ja nyt yksinäisyys painaa mieletä ja kaikki masentaa. Kaikki ympärillä muistuttaa toisesta. Koko ajan odottaa, että toinen tulis taakse ja kertois kuinka paljon rakastaa. Mut kukaan ei tuu. Oottaa että puhelin soisi ja rakas soittaisi. Puhelin soi, kaverit kysyy baariin. Ei kiinnosta. Kaikki mikä kiinnostaa olis vaan olla toisen kainolossa peiton alla - tai päällä. Kuinka vaan. Pääasia olis kun saisi olla kahdestaan.
Mitään ei pysyty tekemään. Keskittyminen nollassa - kiinnostus myös.
V***** kun näkee onnellisia pareja halailemassa :@... no he saavat olla rauhassa onnellisia, kyl mäkin jonkun ajan päästä taas hetkellisesti.
Ei auta muu kuin odottaa.... parhaassa tapauksessa 6 viikkoa... pahimmassa ainakin 4 kk... Mutta siinäkin puolensa siten, että sitten loppus tää kaukosuhde ja 1000 km välimatka muuttuis korkeintaan parin metrin.
Jos joku haluaa jakaa surun ja ikävän laitta mailiosote, niin puretaan tunteita. :)
ite täytän vast 18 tänä vuon et varmaa nuorempi ku te, mut jos ny joku haluu mailailla näin nuoren kaa..
Ite olen vuotta suo vanhempi joten, ei haittaa... siis jos haluut meseillä/mailailla, laita osote. :)
okei eli mun maili on: [email protected]
mailaa ni saat sit viel mese osotteen
meillä ois vielä 2kuukautta jos kaikki menee putkeen.paljon enemmän on takana... tämä on yhtä HELVETTIÄ! (anteeksi tunteen purkaukseni) :(
Toivon että kaikki menis hyvin ja tapaisitte 2 kk jälkeen. Toivon myös että itelläni menisi kaikki hyvin. Voimia sulle ja kullallesi. :)
Tiedän, että sanotte, että armeija ei ole mikään kaukosuhde, tai että viikon pari jaksaa odottaa...
Kyllä, tiedän, paremmin sen jaksaa kuin kk tai pari..:(
Mutta silti, tuntemus on sama, etenkin kun olen koko tänä seurusteluaikana saanut hänet viereeni nukkumaan...Nyt kun joudun olemaan YKSIN, niin se riistää sisintää...Ikävän tuska on kova ja itku ei lopu..
Että..täälläkin päin tyhjää.
Nyky armeijassa ei olla kiinni, kun joka kolmas viikonloppu ja muuten vapaalla ja lomilla muut viikonloput. Ja armeija-aikakaan ei ole kovin pitkä min. 6 kk ja maksimi taitaa olla 12 kk. Todellisessa kaukosuhteessa saatta välillä mennä puolikin vuotta, ennen kun nähdään.
Voi HYVÄ AIKUINEN!
Anteeksi että sanoin että muillakin on huono olo! Ja poikaystäväni on sen 12 kk armeijassa.
Anteeksi että olin oikeassa että täällä joku *****pää sanoo siitä että silloin ei elä kaukosuhteessa!!
Ei varmaan saisi tuntea edes pahaa oloa tai ikävää, kun se kuitenkin on VAIN armeija!
Joo, tää nyt meni vähän pilkun viilaukseksi, mutta tuo "todellinen kaukosuhde" kalskahti kyllä korvaan. Kyllä minä tunnen eläväni kaukosuhteessa, vaikka näenkin miestäni joka toinen viikonloppu. Sitä, että viettää yhdessä kuusi päivää kolmestakymmenestä, ei minusta voi sanoa normaaliksi saman katon alla asumiseksi. Erota pitää ja ikävä raastaa, vaikkakin suhdetta on ehkä helpompi pitää yllä kuin jos näkisi kahdesti vuodessa. Kyllä meilläkin on silti oikeus valittaa ja tuntea mitä tunnemme.
Elät siis etäsuhteessa ;)