Olen hieman alle kolmikymppinen mies joka on sairastanut määrittelemätöntä keuhkotautia (?) yli kahdeksan kuukautta ja lääkäreiden kohotellessa kerta toisensa jälkeen olkapäitään ajattelin löytäväni vastauksia tai vähintään kohtalotovereitani täältä. Jokaisen kappaleen alle on merkattu tutkimukset ja sairausmahdollisuudet jotka siinä vaiheessa on tutkittu ja suljettu pois.
Sairastaminen alkoi kuivalla kumealla yskällä viime vuoden syksyllä. Pikkuhiljaa mukaan tuli kuumeilu, totaalinen väsymys ja ruokahaluttomuus. Oireita tutkittiin aluksi astmana, mutta PEF-mittaukset eivät näyttäneet selkeitä tuloksia, eikä Ventolinesta ja Flixotidesta ollut lopulta mitään hyötyä, ne itseasiassa pahensivat oireita kuivattamalla jo ennestään rikki yskittyä kurkkua lisää. Oireilun pahennettua pääsin ensimmäisiin keuhkokuviin joista ei löydetty mitään, lääkäri epäili edelleen astmaa ja piippujen käyttöä jatkettiin.
-Keuhkokuva (puhdas)
-PEF-mittaukset ja kortisonikokeilut (lopputuloksena ei astmaa, piippujen käyttö lopetettiin)
Tässä vaiheessa sairastelua jouduin lopettamaan aktiivisen kuntosalitreenaamisen, koska en saanut salilla happea, sydämeni hakkasi jatkuvasti tavallista nopeampaa ja jaksoin nostaa vain kevyitä painoja ennen vallitsevaa pahaa oloa. Kävin kolmissa eri verikokeissa joista etsittiin tuloksetta sairastelun syytä.
-Mykoplasma, keuhkoklamydia, sukupuolitaudit, tuberkuloosi yms. (kaikki puhtaat)
Tämän jälkeen siirryin yksityiselle lääkäriasemalla kurkku-, korva- ja nenätautien erikoislääkärille joka määräsi 14 päivää kestävän antibioottikuurin mahdolliseen bakteeritartuntaan. Lääkäri myös tähysti kurkkuni ja nenäni, tutki korvani sekä otti röntgenit poskionteloistani. Diagnoosina tulehtunut kurkunpää ja flunssan oireita. Antibioottikuurista ei kuitenkaan ollut apua ja oireet jatkuivat edelleen samanlaisina. Toisella käynnillä erikoislääkäri ilmoitti, ettei hän pysty minua auttamaan vaan tutkimuksia täytyisi jatkaa keuhkopolilla. Myös psykiatrilla käynti olisi hänen mielestään kohdillaan, sillä olisin kuulemma saattanut "opetella yskimään" stressaavan elämäntilanteen takia. Käytännössä olisin siis hullu. Kiitos tästä Mehiläinen.
-Kurkunpäänsyöpä, korvatulehdus, poskiontelot, äänihuulet (kaikki flunssan oireita lukuunottamatta puhtaat)
Tässä vaiheessa astmatestit vaadittiin tehtäväksi uudestaan ennen keuhkopolin ajan varaamista. Tulokset samat kuin aiemmin: Ei astmaa. Oireiden yhä jatkuessa, äitini (joka kärsii useista allergioista) kehotti minua jättämään maitotuotteet ja muut mahdolliset allergeenit pois ruokavaliostani. Noudatin ohjetta ja lopetin samalla myös nuuskan käytön ja oireet vähenivät hetkellisesti, mutta palasivat kahden viikon jälkeen yhtä vaikeina takaisin ja olin taas käytännössä sänkypotilaana. Seuraavaksi minut passitettiin allergialääkärille, joka tarkisti verestäni lähes kaiken minkä verestä voi tarkistaa. Näiden testitulosten aikaan myös tyttöystäväni alkoi sairastella ja oireiden eteneminen on ollut tähän päivään mennessä täysin samanlaista kuin itselläni.
-Hemoglobiini 163, ei puutostiloja, kilpirauhasarvot normaalit, ei ongelmia maksassa (hyvänlaatuista kasvainta lukuunottamatta joka löydettiin ultrassa) tai munuaisissa, vitamiinitasapainot normaalia paremmat. Ainoa poikkeava arvo lisämunuaiskuoren stressihormonitaso, mutta lääkärin mukaan tämä ei ollut poikkeavaa näin pitkän sairastamisen jälkeen.
Testien jälkeen allergialääkäri suositteli vaihtamaan asuntoa mahdollisen homeen tai muun sisäilmaongelman takia, jonka seurauksena asun nyt kolmatta viikkoa naisystäväni nurkissa. Edelleen kuumeisena, yskien ja nukkuen suurimman osan ajasta. Minulta otettiin viimeksi edellisellä viikolla keuhkokuvat joiden vastaukset saan ensi viikolla. Tämän jälkeen tutkimukset jatkuvat keuhkopolilla, mutta en jaksa uskoa hetkeäkään, että lääkärit löytäisivät minusta mitään, jos 8kk tutkimuksia on ollut pelkkää ajanhukkaa. Olen edelleen jatkuvasti väsynyt enkä pysty keskittymään haastaviin ajattelutehtäviin tai keskusteluihin. Tuntuu kuin pään sisällä olisi paksu sumuverho joka estää ajattelemasta ja keskittymästä mihinkään. Mikä vittu mättää?
Joku todennäköisyyksiä tunteva voi laskea minulle lottomahdollisuudet siihen kuponkiin jonka laitan vetämään heti tulevana lauantaina, jos tässä nyt on käynyt niin, että kaksi muuten tervettä ja työssäkäyvää korkeakouluopiskelijaa (minä ja tyttöystäväni) ovat tulleet hulluiksi muutaman kuukauden viiveellä toisistaan ja kuvitelleet itsellensä helvetilliset oireet, kuten Mehiläisessä ehdotettiin, sillä tähdet ovat siinä tapauksessa selkeästi hyvässä linjassa ihmeitä varten.
Lisätietona:
En polta/en nuuskaa.
En ole alkoholisti (1 känni noin kahden kuukauden välein, muuten ei alkoholia laisinkaan)
En käytä huumeita.
En kuulu kirkkoon.
En ole skitsofreenikko eikä minulla ole mielikuvitusystäviä.
Syön vaihtelevasti Stellaa ja tenoxia nukahtamisvaikeuksiin, muita säännöllisiä lääkityksiä ei ole.
Muilla samanlaisia kokemuksia?
Sairastaminen alkoi kuivalla kumealla yskällä viime vuoden syksyllä. Pikkuhiljaa mukaan tuli kuumeilu, totaalinen väsymys ja ruokahaluttomuus. Oireita tutkittiin aluksi astmana, mutta PEF-mittaukset eivät näyttäneet selkeitä tuloksia, eikä Ventolinesta ja Flixotidesta ollut lopulta mitään hyötyä, ne itseasiassa pahensivat oireita kuivattamalla jo ennestään rikki yskittyä kurkkua lisää. Oireilun pahennettua pääsin ensimmäisiin keuhkokuviin joista ei löydetty mitään, lääkäri epäili edelleen astmaa ja piippujen käyttöä jatkettiin.
-Keuhkokuva (puhdas)
-PEF-mittaukset ja kortisonikokeilut (lopputuloksena ei astmaa, piippujen käyttö lopetettiin)
Tässä vaiheessa sairastelua jouduin lopettamaan aktiivisen kuntosalitreenaamisen, koska en saanut salilla happea, sydämeni hakkasi jatkuvasti tavallista nopeampaa ja jaksoin nostaa vain kevyitä painoja ennen vallitsevaa pahaa oloa. Kävin kolmissa eri verikokeissa joista etsittiin tuloksetta sairastelun syytä.
-Mykoplasma, keuhkoklamydia, sukupuolitaudit, tuberkuloosi yms. (kaikki puhtaat)
Tämän jälkeen siirryin yksityiselle lääkäriasemalla kurkku-, korva- ja nenätautien erikoislääkärille joka määräsi 14 päivää kestävän antibioottikuurin mahdolliseen bakteeritartuntaan. Lääkäri myös tähysti kurkkuni ja nenäni, tutki korvani sekä otti röntgenit poskionteloistani. Diagnoosina tulehtunut kurkunpää ja flunssan oireita. Antibioottikuurista ei kuitenkaan ollut apua ja oireet jatkuivat edelleen samanlaisina. Toisella käynnillä erikoislääkäri ilmoitti, ettei hän pysty minua auttamaan vaan tutkimuksia täytyisi jatkaa keuhkopolilla. Myös psykiatrilla käynti olisi hänen mielestään kohdillaan, sillä olisin kuulemma saattanut "opetella yskimään" stressaavan elämäntilanteen takia. Käytännössä olisin siis hullu. Kiitos tästä Mehiläinen.
-Kurkunpäänsyöpä, korvatulehdus, poskiontelot, äänihuulet (kaikki flunssan oireita lukuunottamatta puhtaat)
Tässä vaiheessa astmatestit vaadittiin tehtäväksi uudestaan ennen keuhkopolin ajan varaamista. Tulokset samat kuin aiemmin: Ei astmaa. Oireiden yhä jatkuessa, äitini (joka kärsii useista allergioista) kehotti minua jättämään maitotuotteet ja muut mahdolliset allergeenit pois ruokavaliostani. Noudatin ohjetta ja lopetin samalla myös nuuskan käytön ja oireet vähenivät hetkellisesti, mutta palasivat kahden viikon jälkeen yhtä vaikeina takaisin ja olin taas käytännössä sänkypotilaana. Seuraavaksi minut passitettiin allergialääkärille, joka tarkisti verestäni lähes kaiken minkä verestä voi tarkistaa. Näiden testitulosten aikaan myös tyttöystäväni alkoi sairastella ja oireiden eteneminen on ollut tähän päivään mennessä täysin samanlaista kuin itselläni.
-Hemoglobiini 163, ei puutostiloja, kilpirauhasarvot normaalit, ei ongelmia maksassa (hyvänlaatuista kasvainta lukuunottamatta joka löydettiin ultrassa) tai munuaisissa, vitamiinitasapainot normaalia paremmat. Ainoa poikkeava arvo lisämunuaiskuoren stressihormonitaso, mutta lääkärin mukaan tämä ei ollut poikkeavaa näin pitkän sairastamisen jälkeen.
Testien jälkeen allergialääkäri suositteli vaihtamaan asuntoa mahdollisen homeen tai muun sisäilmaongelman takia, jonka seurauksena asun nyt kolmatta viikkoa naisystäväni nurkissa. Edelleen kuumeisena, yskien ja nukkuen suurimman osan ajasta. Minulta otettiin viimeksi edellisellä viikolla keuhkokuvat joiden vastaukset saan ensi viikolla. Tämän jälkeen tutkimukset jatkuvat keuhkopolilla, mutta en jaksa uskoa hetkeäkään, että lääkärit löytäisivät minusta mitään, jos 8kk tutkimuksia on ollut pelkkää ajanhukkaa. Olen edelleen jatkuvasti väsynyt enkä pysty keskittymään haastaviin ajattelutehtäviin tai keskusteluihin. Tuntuu kuin pään sisällä olisi paksu sumuverho joka estää ajattelemasta ja keskittymästä mihinkään. Mikä vittu mättää?
Joku todennäköisyyksiä tunteva voi laskea minulle lottomahdollisuudet siihen kuponkiin jonka laitan vetämään heti tulevana lauantaina, jos tässä nyt on käynyt niin, että kaksi muuten tervettä ja työssäkäyvää korkeakouluopiskelijaa (minä ja tyttöystäväni) ovat tulleet hulluiksi muutaman kuukauden viiveellä toisistaan ja kuvitelleet itsellensä helvetilliset oireet, kuten Mehiläisessä ehdotettiin, sillä tähdet ovat siinä tapauksessa selkeästi hyvässä linjassa ihmeitä varten.
Lisätietona:
En polta/en nuuskaa.
En ole alkoholisti (1 känni noin kahden kuukauden välein, muuten ei alkoholia laisinkaan)
En käytä huumeita.
En kuulu kirkkoon.
En ole skitsofreenikko eikä minulla ole mielikuvitusystäviä.
Syön vaihtelevasti Stellaa ja tenoxia nukahtamisvaikeuksiin, muita säännöllisiä lääkityksiä ei ole.
Muilla samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.