Olen tuntenut miehen kaksi vuotta. Alle Vuoden seurustelun jälkeen muutimme yhteen ja olimme kihloissa. Seurustelun alkuaika oli ihanaa, tuntui että olisin löytänyt elämäni miehen kunnes kaikki muuttui. Minua kävi ahdistamaan yhteiselo huomattavasti. Mies puhui entisestä vaimostaan kun olimme sängyssä puuhailemassa.. Sekä kuinka kivaa jos toinen nainen löytyisi pitämään kanssamme kivaa. Tapahtui siinä sitten senkin lisäksi paljon muutakin mikä johti minut siihen ratkaisuun että sormus lensi ja pakkasin kamat. Tunteet eivät eron aikana ehtineet minunkaan puolelta haalistumaan kun tämä mies halusi vielä yrittää ja vannoi rakkautta mua kohtaan. Puhuttiin yhteisestä tulevaisuudesta sekä lapsesta. Asuttiin siis eri osoitteissa. Mies erkaantui, ja aloin epäilemään että hänellä olisi toinen ja vaisto olikin oikeassa. Ssmalla kun hän kertoi että haluaa ja että tehtäisiin lapsi hän pani toista naista samaan aikaan. Kovasti hän pahoitteli asiaa ja selitti kuinka oli niin yksinäinen kun yksinään asui meidän vanhassa yhteisessä asunnossa. Eron aikana kun lähdin asunnosta menemään, pitkän pohdinnan jälkeen ostin koiran. En sitä varten että olisin sen ottanut miehen tilalle vaan siksi että siihen tarjoutui tilaisuus ja olen jo monia vuosia halunut koiran. Nykyään kun miehen kanssa tapellaan hän syyttää minua valehtelusta, esimerkkinä voisin ottaa viimisen tappelun. Minulla oli lääkäri aika ja samaan aikaan töissä sairasloma tapaus. Valitsin lääkäriajan siirron toiselle päivälle ja menin töihin. Sitten olinkin jo hyvin nopeasti valehtelija. "Mun saatana piti lähteä läkäriin mukaan mut sä menit töihin, eli valehtelit". Hän on hyvin useasti suuttunut jos menen töihin. Hän suuttuu jos pomon kanssa puhun työasioista vapaa aikana. Tyypillisin tässä suhteessa on mieheltä saada tekstiviesti :" taas saatana valehtelit, painu vit***n, tää oli tässä. Itse en valehtele asioista mutta hön kääntää aina asiat mielessään niin että valehtelisin muka. Hän toivoisi että muuttaisin takaisin ja antoi sillekkin ehdon:" koira ei muuta". Olen huomannut narsistisia piirteitä miehessä. Keskustelut aina siirtyvät minusta hyvin nopeasti mieheen. Koska asutaan eri osoitteissa, mun ei tarvi kun aukaista facebook niin tulee viestinä että kelles juttelet. Jos vaihdan profiili kuvaa tulee viestinä:" no ketäs varten vaihoit kuvaa" Autolla ajetaan taloni ohi ja katsotaan olenko kotona, onko auto pihassa. Ja aina silloin kun tuntuu että meillä menee hyvin niin jo hyvin tutuksi tullut lause on" mitä jos etsittäis nainen yhteiseen kivaan, haluan kulta että saat kokea kaiken".. Ymmärrän pienen mustasukkaisuuden mutta tämä ei taida mennä enää kohtuuden rajoissa.. Ajatellen töitä ja facebookkia. Olenko aivan väärässä etten muuttaisi miehen luokse, enkä luopuisi monen vuoden haaveesta eli koirasta..
mitä teen, onko minussa vika
Mimosa2016
12272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Välillä mies osaa puhua oikeita sanoja ja taas välillä olen valehteleva paska kenen pitäisi painua vi****n. En todellakaan tiedä mitä teen. Osa minussa rakastaa miestä hyvin syvästi ja haluaisin uskoa miehen rakkauden tunnustuksia. Pelkään vain että jos luovun koirasta ja muutan niin riitäisikö se vai tulisiko tilalle toinen asia mistä mun pitäisi luopua.
-mimosa
haluatko todella olla miehen kanssa joka ehdottelee sinulle kolmen kimppaa? minulle tuo riittäisi jo syyksi eroon voi sitten pervoilla itsekseen. miehen kyttäys ym liittyy siihen kun meni eronne aikaan panemaan muita on sen takia epävarma ja syyttelee sinua kun luulee että teet samoin. Koirasta älä missään nimessä luovu. Minulla on ollut koira jo 10 vuotta ja yhdenkään miehen takia en koiraa ole hylännyt. Nykyinen mies ei tykkää koirasta kun se haukkuu ovella. mutta on oppinut elämään sen kanssa, joskus jopa vierekkäin istuvat sohvalla. On joskus toivonut että hankkiutuisin eroon siitä ,mutta aina olen sanonut että hoidan kyllä koiran loppuun asti enkä hänen oikkujen takia heitä koiraa kadulle.
Eikö kukaan voi kertoa omaa näkemystään
Olen aivan hukassa
Voi hyvänen aika. Olispa nyt viisas ja ihana "Helka" kirjoittamassa sinulle järjen sanoja.
Rakkaudesta ja rakkauden sanoista en perusta, mutta käytös ja käyttäytyminen ja asenne ja suhtautuminen on niitä asioita jotka merkitsee. Ja minusta tuon miehen käytös sinua kohtaan on ala-arvoista. Mitä painoa voi olla rakkauden vannomisella ja tunnustamisella? En ymmärrä en.
Jos nyt palaat hänen kanssaan yhteen (en kylläkään ymmärrä miksi palaisit) niin menisit yhteen haavekuvasi ja toivomasi miehen kanssa. Et tuon tuntemasi ilkeän ja keskenkasvuisen tyypin. Ja te olette siis ihan aikuisia molemmat?
Opettele olemaan ja elämään yksin. Hanki hyvä elämä ja tasapaino itsellesi. Rakasta itseäsi ja elämääsi - koiran kanssa jos se on sinun juttusi. Ja joskus tulevaisuudessa eteesi voi heilahtaa mies, joka täydentää tätä kuvaa. Jonka kanssa myös on hyvä olla ja elää. Joka rakentaa eikä hajoita.
Mutta muista yksinkin voi elää hyvää elämää. Ja kaksin voi olla huono elämä, niinkuin nyt tuon tyypin kanssa näyttäisi ainekset olevan aika heppoiset. Sinun elämäsi - sinun valintasi.
Olet jo kertonut kaiken ja jätä nopeasti tuollainen mies. Hanki itsellesi elämä ja kun olet sen löytänyt, niin hae sitten uutta miestä.
Oletko ap koskaan elänyt suhteessa jossa sinun on hyvä olla, toinen ei hauku sinua eikä kyttää tekemisiäsi? Kannattaisi kokeilla niin erottaisit hyvän ja huonon suhteen.
Mies pettää ja mies pettää. Joka kerta nainen uskoo miehen selitykset ja palaa miehen kanssa yhteen. Ei naisissa ole munaa eroamaan paskasta miehestä. Olet heikko, miksi kysyt neuvoa täältä kun selvästi mies jota tapailet on ihan kusipää. Jollet sitä itse tajua ja jos annat toisen kohdella sua kun rättiä niin olet kyllä surkea tapaus itsekkin.
Kamala mies. Jos mieheni ehdottaisi minulle "kolmenkimppaa, jättäisin hänet todella nopeasti vaikka meillä on asuntolaina ja perhe. Mutta minusta jo tuollaisen sanominen kertoo että mies unelmoi toisista naisista. Ei tuollaista. Jätä mies, se kyllä kirpaisee ja sattuu varmasti paljon ja kauvan mutta lopulta aina löytää sen "oikean" :) Tsemppiä mitä ikinä päätätkään!
Ole onnellinen, ettette asu enää yhdessä. Jatka elämääsi, löydät vielä ihmisen, joka kohtelee sinua hyvin. Luopumisen tuska menee ohi ja huomaat, että ilman häntä elämäsi on parempaa. Et varmaan kirjoittaisi tänne, jos olisit tosissasi jäämässä hänen luokseen? Tuskin hänen käytöksensä tuosta muuttuu ja miksi ihmeessä kenenkään pitäisi sietää tuollaista?
Pointtihan on se että jätä se tänään ellet jo tehnyt. Et opi tuntemaan ihmistä alle vuodessa jolloin kihlat ja yhteenmuutot voivat paljastaa ihmisen todellisen luonteen. ennen kuin yhdessäasuminen toimii ihmisen täytyy rakentaa itsensä terveelle pohjalle.
entinen tyttöystävä meni minun jälkeen kolmen kk seurustelun jälkeen kihloihin ja muutti yhteen. vuosi tästä he olivat naimisissa. ovat edelleenkin mutta itse näen selvästi kuinka he eivät todellakaan sovi yhteen. nainen pitää miestä märkänä rättinä eikä mies tätä näe. hän on kuin hänen palvelijansa. tämän näin itse tässä naisessa ja erosin. huutomyrsky alkaa jos asiat eivät mene hänen halujen mukaan. hyvän ja lempeän ulkokuoren alla on asioita joita ei kukaan jaksa pidemmälle päälle.
kaksi ihmistä sopii yhteen vasta sitten kun heidät molemmat on ns. testattu helvetin liekeissä eli elämä on vahvalla pohjalla. ei tarkoita sitä että pitäisi olla autot ja talot vaan sisäinen vahvuus ja itsensätunteminen.
ÄLÄ TODELLAKAAN MUUTA TUOMMOISEN MIEHEN LUOKSE. JUOKSET SIELTÄ KOHTA TAAS POIS SATUTETTUNA.
Mä voin ennustaa, miten käy, jos tällaisen miehen kanssa tekee lapsen tai pari. Sen jälkeen sitä on lasten kanssa kotona, ei pääse töihin eikä juuri mihinkään muuallekaan. Mies saa tehdä mitä lystää, ja koska hän elättää perheen, hän myös määrää kaikesta. Kannattaa myös varustautua raportoimaan tarkasti siitä, mitä on kotona miehen töissä ollessa puuhannut, ja auta armias, jos ilmoittamasi kauppareissun ajankohta ei täsmää kuittien kellonaikoihin.
Kolmen kimppaa ehdottavalle miehelle kannattaa tietysti sanoa kyllä, mutta vain sillä ehdolla, että kolmas on miespuolinen ;)