Avioliitto Thain kanssa

Kuinka muilla onnistunut? Itselläni ei kovin hyvin. Kertokaa kokemuksia, hyviä ja huonoja. Ei mitään " meillä mennyt hyvin jo 10 vuotta", eikä "ottavat ulkolaisen miehen elättämään koko sukuaan juttuja" Vaan tavallisesta arjesta, kommunikoinnista, vajavaisesesta kielitaidosta johtuvista väärinkäsityksistä ja tapahtumista jotka ovat jääneet mieleenne.

Itse ollut jo 11 vuotta naimisissa Thain kanssa, ei ollut mikään seksi- lady kun tavattiin tavallinen nainen ja minä tavallinen mies, minä ehkä hiukan ujo, mutta halusin saada puolison ja elää normaalia tasapainoista perhe-elämää. Vaimo tuli Suomeen ja olin mielissäni, kuinka innokkaasti hän halusi oppia suomenkielen, kävi kielikursseilla ja pänttäsi sijamuotoja joskus yömyöhään asti. Hän oppi nopeasti puhumaan Suomea niin, että pärjäsi arkisissa tilanteissa omillaan. Vaimollani oli lapsi Thaimaassa, 3v vaimoni oltua täällä, päätimme ottaa myös hänen tyttärensä luoksemme asumaan.

Tytär oli tuolloin 11vuotias. Aloitti koulun 4 luokalta ja hänkin oppi nopeasti puhumaan Suomea ja sai suomalaisia kavereita. Kävi talvisin hiihtämässä, luistelemassa ja kesäisin uimassa. Oli paljon ulkona kavereiden kanssa, huomasin kyllä, että vaikka itse olen suomalainen ja korjasin sanat jotka äiti ja tyttö sanoivat väärin, tyttö ja äiti sanovat samat sanat väärin tänäkin päivänä.

Pari vuotta kun tyttö oli asunut kanssamme kaikki muuttui. Äiti kai kuvitteli, ettei tarvinnut enään opetella suomenkieltä kun pystyi puhumaan tyttärensä kanssa thaita, sekä oli löytänyt kursseilta hyvän ystävän, joka ei osannut suomen alkeitakaan, vaikka on asunut täällä jo 8vuotta. Tämän ystävänsä kanssa vaimoni puhuu thaita melkein joka päivä puhelimessa tunnin. Kotona äiti ja tytär puhuvat keskenään vain thaita jota vain minä en ymmärrä. Tunnen itseni ylimääräiseksi omassa kodissani, kun en tiedä mistä tai mitä he puhuvat. Alussa kyselin, että mistä puhutte, mutta sen olen lopettanut jo aikaa sitten. Ajattelen, että mitä se minulle kuuluu, kun eivät kerran kerro. Panin merkille, että thai on puhekieli kotonamme ja kodissamme asui äidin ja tyttären muodostaman ydinperheen lisäksi minä. Vuokran ja asumiskulut kokonaan maksavana ali-vuokralaisena.

On ollut vaikeita aikoja rahan kanssa, olimme molemmat jossain vaiheessa melkein vuoden työttömänä. Vaimoni tienasi enemmän kun minä työttömänä, hän sai lapsilisät ja elatusmaksut itselleen. Itse tienasin vähemmän ja hoisin auton kustannukset ja vuokrat, muija hoisi ruoka menot. Aika usein unohtui ostaa ruuat joista thaimaalaiset eivät niin välitä, leipä, maito,perunat. Vaatimattomana ihmisenä vaimoni sanoi, ettei ruuan tarvitse olla hyvää, he pystyvät tyttären kanssa syömään mitä vaan ruokaa... (Jätti pois välistä, että Thaimaalaista) Hyvällä päällä kun muija joskus tekee oikein saarioisten valmis lihapullia ja ruskeaa kastiketta perunamuusin kanssa. Hän tekee aina itselleen ja tytölle myös thaimaalaisen ruuan Aina.

Olen huvittuneena seurannut, aina kun lähdemme Thaimaan lomalle, kun he fiilistelevät loman lähetessä oikein minulle ja suomeksi, " pelottaa että en osaa puhua enään thaita" En ole viitsinyt murskata heidän fiilistään sanomalla, että mihinkä se thainkielen osaaminen olisi hävinnyt? Puhut sitä päivässä enemmän kun minä suomea? jos et sitä osaa, niin ethän sä osaa mitään kieltä saatanan ummikko.