BALTIAN maihin pitäisi kuhunkin sijoittaa priVirolaisraportti Baltian puolustuksesta: Naton pitäisi suunnitella apua myös Suomelle ja Ruotsille
Viron teettämässä selvityksessä entiset Nato-kenraalit vaativat lisää joukkoja Baltiaan ja myös Naton ydinasepelotteen uudistamista.
kaati Naton joukkoja. Naton pitää uudistaa ydinasepelotteensa. Puolustusliiton pitäisi tehdä ennakkosuunnittelua Ruotsin ja Suomen avustamiseksi konfliktissa niin, että ne eivät olisi alttiita Venäjän mahdollisille sotilaallisille rangaistustoimille.
Ehdotukset ovat osa Viron puolustustutkimuslaitoksen tuoretta raporttia, jossa arvioidaan Baltian maiden puolustuksen pelotevaikutusta ja kirjataan ehdotuksia heinäkuussa Varsovassa järjestettävälle huippukokoukselle.
”Olisi Naton edun mukaista toimissa Baltian alueella, että Suomi ja Ruotsi olisivat mahdollisimman läheisesti integroituneita mukaan”, arvioi yksi raportin laatijoista, eläkkeellä oleva brittikenraali ja Naton joukkojen entinen varakomentaja Richard Shirreff.
Avun kääntöpuolena olisi hänen mukaan Ruotsille ja Suomelle mahdollisesti syntyvä uhka Venäjän vastatoimista.
Raportissa Ruotsille ja Suomelle annettavan mahdollisen avun suunnittelusta käytetään termiä ”prudent planning” eli ennakkosuunnittelu, joka on vähemmän yksityiskohtaista kuin Naton jäsenille tarkoitettu varsinainen puolustussuunnittelu.
TEKIJÄT esittelivät raporttiaan Tallinnassa perjantaina. Naton entinen sotilaskomentaja Wesley Clark korosti, että kyseessä on nimenomaan sotilaallinen eikä poliittinen analyysi. Laatijoina oli kolme eläkkeellä olevaa Nato-kenraalia sekä virolainen poliitikko ja diplomaatti Jüri Luik.
Ehdotus prikaatin sijoittamisesta kuhunkin Baltian maahan menee selvästi pitemmälle kuin Naton huippukokouksen ennakkosuunnitelmat, joiden mukaan kuhinkin voitaisi sijoittaa pataljoona sotilaita. Prikaatissa on viitisen pataljoonaa ja enimmillään noin 5 000 sotilasta.
Naton suunnittelussa on siirrytty jäsenten vakuuttelusta puolustuksen pelotevaikutuksen parantamiseen. Raportin mukaan pataljoonan vahvuus on heikko pelote, koska konfliktissa Venäjä pystyisi Kaliningradiin sijoittamillaan asejärjestelmillä vaikeuttamaan vahvistumisten lähettämistä Baltiaan.
CLARK perusteli tarvetta Naton ydinasepelotteen uudistamiseen sillä, että Venäjän strategiana on käyttää ydinaseita keinona vastahyökkäysten estämiseen, eikä Natolla ole siihen muuta vastausta kuin Yhdysvaltain strategiset ydinaseet.
Raportin mukaan Naton pitää uudistaa sen voimavarana olevat noin sata Yhdysvaltain B-61-ydinpommia, joiden uudistushanke onkin jo käynnissä, ja myös hankkia uudet järjestelmät niiden kuljettamiseksi maaliinsa.
Naton huippukokouksessa Viron raportissa esitetyt tavoitteet edustanevat melko tiukkaa linjaa, mutta yhteisen puolustuksen ennaltaehkäisevän pelotevaikutuksen vahvistamisella on laaja tuki.
Hs
Viron teettämässä selvityksessä entiset Nato-kenraalit vaativat lisää joukkoja Baltiaan ja myös Naton ydinasepelotteen uudistamista.
kaati Naton joukkoja. Naton pitää uudistaa ydinasepelotteensa. Puolustusliiton pitäisi tehdä ennakkosuunnittelua Ruotsin ja Suomen avustamiseksi konfliktissa niin, että ne eivät olisi alttiita Venäjän mahdollisille sotilaallisille rangaistustoimille.
Ehdotukset ovat osa Viron puolustustutkimuslaitoksen tuoretta raporttia, jossa arvioidaan Baltian maiden puolustuksen pelotevaikutusta ja kirjataan ehdotuksia heinäkuussa Varsovassa järjestettävälle huippukokoukselle.
”Olisi Naton edun mukaista toimissa Baltian alueella, että Suomi ja Ruotsi olisivat mahdollisimman läheisesti integroituneita mukaan”, arvioi yksi raportin laatijoista, eläkkeellä oleva brittikenraali ja Naton joukkojen entinen varakomentaja Richard Shirreff.
Avun kääntöpuolena olisi hänen mukaan Ruotsille ja Suomelle mahdollisesti syntyvä uhka Venäjän vastatoimista.
Raportissa Ruotsille ja Suomelle annettavan mahdollisen avun suunnittelusta käytetään termiä ”prudent planning” eli ennakkosuunnittelu, joka on vähemmän yksityiskohtaista kuin Naton jäsenille tarkoitettu varsinainen puolustussuunnittelu.
TEKIJÄT esittelivät raporttiaan Tallinnassa perjantaina. Naton entinen sotilaskomentaja Wesley Clark korosti, että kyseessä on nimenomaan sotilaallinen eikä poliittinen analyysi. Laatijoina oli kolme eläkkeellä olevaa Nato-kenraalia sekä virolainen poliitikko ja diplomaatti Jüri Luik.
Ehdotus prikaatin sijoittamisesta kuhunkin Baltian maahan menee selvästi pitemmälle kuin Naton huippukokouksen ennakkosuunnitelmat, joiden mukaan kuhinkin voitaisi sijoittaa pataljoona sotilaita. Prikaatissa on viitisen pataljoonaa ja enimmillään noin 5 000 sotilasta.
Naton suunnittelussa on siirrytty jäsenten vakuuttelusta puolustuksen pelotevaikutuksen parantamiseen. Raportin mukaan pataljoonan vahvuus on heikko pelote, koska konfliktissa Venäjä pystyisi Kaliningradiin sijoittamillaan asejärjestelmillä vaikeuttamaan vahvistumisten lähettämistä Baltiaan.
CLARK perusteli tarvetta Naton ydinasepelotteen uudistamiseen sillä, että Venäjän strategiana on käyttää ydinaseita keinona vastahyökkäysten estämiseen, eikä Natolla ole siihen muuta vastausta kuin Yhdysvaltain strategiset ydinaseet.
Raportin mukaan Naton pitää uudistaa sen voimavarana olevat noin sata Yhdysvaltain B-61-ydinpommia, joiden uudistushanke onkin jo käynnissä, ja myös hankkia uudet järjestelmät niiden kuljettamiseksi maaliinsa.
Naton huippukokouksessa Viron raportissa esitetyt tavoitteet edustanevat melko tiukkaa linjaa, mutta yhteisen puolustuksen ennaltaehkäisevän pelotevaikutuksen vahvistamisella on laaja tuki.
Hs
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.