Exä ilmoitti ettei halua enää olla kanssani koska ei koe minua riittävän naisellisena (???) ja koska olemme liian erilaisia.
Ei tässä muuten mitään - toki sanat loukkasivat ja satuttivat, ja ero ahdistaa jumalattomasti. Itketty on, ahdistuttu on, vituttaa ja masentaa. Ihan luonnollista tässä vaiheessa, mutta jutussa on pari muttaa:
- elämäntilanteeni on jatkuvasti kinkkinen, ja on aina ollut sellainen. Ainoa henkilö, johon olen koskaan voinut luottaa ja tukeutua, on tämä henkilö. Nyt olo on todella orpo ja tyhjä.
- pelkään miehiä tietyllä tasolla aiempien kokemusten vuoksi ja hän sen ymmärsi käsittääkseni hyvin. Tämänkin vuoksi orpo olo; luultavasti kukaan muu ei tule koskaan ymmärtämään tätä asiaa.
- hän on siis myös ainoa miespuolinen henkilö, jolle puhun muutenkin kuin pakon edessä.
Sitten, tuntemuksia. Menetyksen tunne on järkyttävä, masennus alkoi oireilla jo kuukausia sitten ja tiedän, että tästä on suunta alaspäin. Yritän pitää itseni kasassa, mutta ruoka ei pysy alhaalla, oksennan välittömästi. Vatsaan sattuu, henkeä ahdistaa ja koko ajan pyörryttää. Itkettää välillä enemmän, välillä vähemmän. Miesviha on huipussaan ja elämä tuntuu suhteellisen merkityksettömältä.
Mitä helvettiä tässä voi tehdä?
Ei tässä muuten mitään - toki sanat loukkasivat ja satuttivat, ja ero ahdistaa jumalattomasti. Itketty on, ahdistuttu on, vituttaa ja masentaa. Ihan luonnollista tässä vaiheessa, mutta jutussa on pari muttaa:
- elämäntilanteeni on jatkuvasti kinkkinen, ja on aina ollut sellainen. Ainoa henkilö, johon olen koskaan voinut luottaa ja tukeutua, on tämä henkilö. Nyt olo on todella orpo ja tyhjä.
- pelkään miehiä tietyllä tasolla aiempien kokemusten vuoksi ja hän sen ymmärsi käsittääkseni hyvin. Tämänkin vuoksi orpo olo; luultavasti kukaan muu ei tule koskaan ymmärtämään tätä asiaa.
- hän on siis myös ainoa miespuolinen henkilö, jolle puhun muutenkin kuin pakon edessä.
Sitten, tuntemuksia. Menetyksen tunne on järkyttävä, masennus alkoi oireilla jo kuukausia sitten ja tiedän, että tästä on suunta alaspäin. Yritän pitää itseni kasassa, mutta ruoka ei pysy alhaalla, oksennan välittömästi. Vatsaan sattuu, henkeä ahdistaa ja koko ajan pyörryttää. Itkettää välillä enemmän, välillä vähemmän. Miesviha on huipussaan ja elämä tuntuu suhteellisen merkityksettömältä.
Mitä helvettiä tässä voi tehdä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
pyydä eksää hakemaan apua tissikompleksiinsa, silikonia tästä maailmasta löytyy. Ja jatka itse elämääsi. Parempia kuule riittää, ei oo tosta tilanteesta vaikeetakaan löytää ja mitäs sä itsees vihaat, jospa avaudut tolle syylliselle niin olo paranee mitä kovempaa huudat.
Täällä toinen vastikään jätetty (mies), jonka nainen jätti aivan yhtä absurdeista syistä ja yhtäkkiä. Olin rikki koko sen viikon, vasta nyt kuukauden jälkeen tuntuu, että järki alkaa pelaamaan kunnolla. Ekat päivät oli surua, sitten vihaa, nyt kostonhimoa ja kyynisyyttä. Mutta huomasin, että paras "kosto" on vain jatkaa omaa elämäänsä välittämättä eksän menemisistä ja tulemisista ja yrittää nauttia elämän pienistä iloista, kuten luonnossa kävelemisestä ja läheisten seurasta. Suosittelen myös poistamaan kaiken, mikä liittyy eksään (kuvat, puhelinnumero, FB-kavereista yms.)
Minä jos joku siis tiedän, että jätetyksi tuleminen yhtäkkiä sattuu. Tuntuu oudolta ja ikävältä sanoa näin, kun omatkin tunteet ovat vielä melko pinnassa, mutta jos mies ei arvostanut sinua sellaisena kuin olet, niin ehkä parempi että suhteenne ei mennyt enää yhtään pidemmälle. Etsikööt jonkun joka on muka sinua parempi. Itse tajusin vasta eilen illalla, ettei kannata tuhlata elämäänsä sellaisiin ihmisiin, jotka eivät välitä sinusta oikeasti sellaisena kuin olet. Jos ei kelpaa, niin antaa heidän mennä. Kyllä tuolla jossain meitä molempia odottaa se ihana ihminen, joka antaa kaikkensa eikä tuota samanlaista pettymystä. Kannattaa ensin vain toipua rauhassa edellisestä.
Toipumista ja voimaa sinulle! Kliseistä kyllä, mutta aika parantaa haavat ja huomaat sitten jossain vaiheessa, että kyllä meitä luotettavia ja rakastaviakin miehiä löytyy, ei me kaikki olla kusipäitä! :)
Herää tietysti kysymys, että oletko naisellinen vai miehekäs?
Ymmärrän kyllä että mies ei halua olla miehekkään naisen kanssa.
Yllättävän monet naiset koettavat muuttua miehiksi ja se on pitkä miinus minun ja lähes kaikkien muidenkin miesten mielestä(pl. homot).
Ole rohkeasti nainen.
Ainahan niitä vikoja löytyy, mutta mitä on sen vianetsinnän taustalla, sitä hervemmin ihmetellään. Kumppanin loukkaaminen on varmin tapa lopettaa rakkaussuhde. Mutta miksi joku valitsee olla niin julma, sillekin on olemassa joku syy, joka ei välttämättä liity mitenkään puolisoon, josta halutaan erota. Ihminen on monimutkainen olento.