Orpo huolissaan keskiluokasta?

Näkyy tuo olevan huolissaan noista pakoloisistakin, kun joka kuntaan ei oteta omaa terroristiporukkaa tuomaan jännitystä kuntalaisten elämään. Että silleen. Hesari.

Kokkare huolissaan keskiluokasta=)) No mitä sitä ei voiton eteen tekisi;)

Elääkö Orpo Petteri keskiaikaa vai sääty-yhteiskunnan loppua kokoomuksessa?
Meillä se päättyi jo viimeistään kansanedustulaitoksen synnyttyä, ja tasavallan synnyttyä itsenäistymisen myötä 1917-1918.

Mutta kaikesta päätellen kokoomuslaiset elää 1800-lukua ja sääty-yhteiskunnan aikaa vai onko kokoomus viemässä meitä siihen aikaan?¨

Nimi Orpo viittaa huutolaiseen eli orvon sai huutaa esim. talollinen joka tarjosi pienemmän summan huutolaisesta eli elätettävästä joita oli lapsista vanhuksiin!
____________________________________________________
Historiaa

Teollistuneen yhteiskunnan väestö jaettiin aiemmin irtolaisiin, työväestöön, maatalousväestöön, keskiluokkaan, porvaristoon ja aatelisiin.

Suomi oli aikaisemmin sääty-yhteiskunta, jossa vain osalla väestöstä oli äänioikeus. Äänioikeutettuja säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja manttaaliin pantua maata omistavat talonpojat. Säädyistä vain talonpojat ja porvarit maksoivat veroja.

Tilattomaan eli äänioikeutta vailla olevaan maaseutuväestöön kuuluivat muuan muassa maanviljelystä harjoittavat vuokratilalliset eli torpparit sekä mäkitupalaiset, itselliset, piiat ja rengit, muonamiehet ja loiset.

Torpparit viljelivät päätilalta vuokraamaansa maata työvastiketta eli taksvärkkiä vastaan, mäkitupalaiset asuivat vuokrakiinteistöllä maksaen vuokransa työllään. Palkolliset olivat piikoja ja renkiä, joiden työsuhde kesti aina vuoden kerrallaan. Muonamiehet tekivät tilapäistöitä ruokaa vastaan.

>>> Loiset olivat maaseudun työvoimareserviä, jotka tekivät tilapäistöitä ruokaa ja majoitusta vastaan asuen talojen tai torppien nurkissa.

Tilaton väestö muodosti lopulta suomalaisen yhteiskunnan suurimman luokan, sillä noin puolet maatalousväestöstä kuului 1900-luvun alussa tilattomiin[6].

Tilaton maaseutuväestö jäi kuitenkin säätyjärjestelmän ja siten myös yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle aina vuoteen 1906 asti, jolloin Suomessa astui voimaan laki, joka takasi äänioikeuden lähes kaikille muille kansanryhmille paitsi vaivaishoidon varassa eläville.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Suomen demokratisoituminen johti vajaassa kymmenessä vuodessa torpparilain säätämiseen. Tämä vuonna 1918 voimaan tullut laki merkitsi torpparilaitoksen lakkauttamista ja maareformia torpparien, mäkitupalaisten ja lampuotien saadessa asumustensa ja viljelystensä omistusoikeuden.

Luokkaerot lievenivät 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa ja yhteiskunnan keskiluokkaistuessa. Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä pitkäaikaistyöttömyyden ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin johtaneet luokkayhteiskunnan paluuseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Luokkayhteiskunta

Urpo on huolissaan siitä, että keskiluokalla on vielä edes vähän rahaa jäljellä. Stubbi ja sipilä vie loputkin massit ja hakkaavat päähän. Sitten tulee urpo joka potkii maassa ja huoli on ohi.