Minunkin puoliso on muuttunut. 20v aviossa, 2 täysikäistä opiskelijanuorta, 1 ajoittain kotona. Mies kotona käyttäytyy huonosti (kiukkuinen, väsynyt) ja muualla loistaa kuin Naantalin aurinko. Eikä selvästikään enää välitä käyttäytyä. Haukkuu kokoajan (lapset melkein aina käännetty äitiään vastaan haukkumalla, ajoittain huomaa valitettavasti seuraukset) ja juoksisi mielellään omissa menoissaan ennemmin kuin ymmärtäisi tehdä meille jotain kivaa ja yhteistä, jota kaipaan. Ei voi olla liikaa pyydetty puolisolta? Omia juoppokavereita miehellä myös riittää ja niiden kanssa viihtyisi aina vaan yhteinen oma koti, kunnostus ja puoliso tuntuu olevan ihan toissijaista. Hänessä on alkoholistin vikaa (väkivaltainenkin joskus), mutta töissä käy ja omasta mielestään maksaa kaiken, vaikka itse maksan sen minkä työttömyyskorvauksestani pystyn, hoidan kodin ja palkoistani olen maksanut eloamme 30 v tätä tilannettani ennen kaikkea janytkin miestäni autan jopa hänen omissa töissään, vaan kun en kuulemma tee mitään? En ole mitään koskaan kuulemma myöskään maksanut / tehnyt... Etsin tstotyötä ja kannustukseksi saan, ettet sä mitään töitä enää löydä, toissapvänä näin viimeeksi... (500 pv olen hakenut kohta kyllä). Eli asennevika, ajatusvirhe maksujamme kohtaankin on miehellä ja sen saa silmille kokoajan. Eikö puolisoa pitäisi tukea, eikä näin käyttäytyä? Itsekin olen muuttunut bailaajasta perheenäidiksi ja huomaavaiseksi puolisoksi vuosien varrella, mutta toinen on muuttunut päinvastoin tai jämähtänyt bile-ikään. Itse kaipaisin muuta ja toivon, että olisi vielä miehiä minunkin aaltopituudella jossain. (Antaisi toivoa paremmasta). Eli lähtölaskenta meilläkin käynnissä, jos ei meno muutu ja tuskin muuttuu parempaan. Vaikea jaksaa, kun toinen ei yhtään tunnu enää pitkään aikaan edes yrittävän. Puoliso haluaisi ilmeisesti erota ja pitää asunnon (jonkun muun kanssa?) ja asunnon haluan itsekin, en anna sitä. Eli myynti vieraalle kai edessä, kun sopimukseen emme taida päästä. Tämä olisi ehkä paras ratkaisu, vai mitä? Tietysti olisi mukava jatkaa yhdessä, jos kotona saisi ihmismäistä kohtelua, vaan ei enää siltä näytä. Emme keskustele, mies ei osaa parisuhdekeskustelua, en siis vaadi sitä. Itse en vielä haluaisi erota, mutta mitä pitkittämään enempää sitten kai, jos kumpikaan ei viihdy. Tiedän, että ukolla ois noita baariluuskia ainakin tilalleni jonoksi, mutten haluaisi antaa periksi. Eli mulla taitaa olla aika paha tilanne palstan muihin verrattuna.... Yritän päästä asiassani ratkaisuun jossain vaiheessa.
Muuttunut puoliso 2
Suru2
3186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
SAnoppa kerran ihan suoraan että jos tyyli ei muutu että viettää naisensa kanssa aikaa ja kehua puolisoaan niin ero on edessä ja annappa miehellesi kuukausi aikaa muuttaa asennettaa kotia kohtaan ja jos ei muutu niin ero ja joko mies maksaa sinut ulos tai osta itse se miehen osuus ja jos ei käy niin asunto myyntiin. Kun miehesi on ärtynyt niin taitaa olla toinen nainen kuvioissa kun ei naisensa kanssa viihdy.
niin eipä ole mitään menetettävää enää. paljon on jo menetettykin. kortit laitettava pöydälle, kun keskustelu kerran ei ole mahdollista. että jokotai... katsotaan.
Parasta tässä että lapsenne ovat jo omillaan.
Miehesi ilmeisesti on jo aloittanut sanoin ja elein tekemään pesäeroa joten taitanee olla vain sinusta kiinni milloin isket viimeisen naulan arkun kanteen.
Talonne ilmeisesti myydään ellei mies pysty ostamaan sinun osuuttasi.
Pärjäät kyllä itsenäisesti, olethan jo tähänkin saakka tukenut teitä kaikkia! Olet myös eri asemassa työpaikan suhteen kun yksin voit hakea mistä tahaansa ympäri Suomea. Löydettyäsi työpaikan, asunnon hankkiminen on vain pikkujuttu.
Sinulla on paljon annettavaa yhteiskunnalle ( verot! :). :). ) joten eteenpäin vain.