Hei, antakaas neuvoja. Anoppi on osoittanut mieltä varmaan puoli vuotta, ei tervehdi ja ei ole huomaavinaankaan kun käydään vierailuilla. Juttelee kyllä. En ole tehnyt mielestäni mitään väärää, olen pyrkinyt olla välittämättä asiasta. Lopetanko vierailut kokonaan, en haluaisi pilata välejä vaimon sukuun. Vaimon mielestä anoppi tekee väärin.
Parviäly käyttöön
vävy.poika
7448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin kauan kun anoppi on juttelee, asiat ovat hyvin.
Onko anoppi jostakin loukkaantunut jos on puolivuotta ollut tuommoinen?Vaimosihan äitinsä parhaiten tuntee joten hänen pitäisi asiaksi tämän ottaa.Eihän sellainen vähättely ja välinpitämättömyys kivalle tunnu.
Mulla on just sama tilanne mutta olen miniä. Tämän lisäksi myös mieheni sisko on alkanut käyttäytyä samoin.
Olen ratkaissut asian olemalla käymättä, ei minua kuulema edes kutsuta. On se muutenkin hankalaa kun ei koskaan jutella, näin sosiaaliselle luonteelle. Helpompi olla niiden kanssa jotka on myös sosiaalisia, kuten omat sukulaiset ja ystävät.
Mies saa käydä sukulaisillaan just niin paljon kun haluaa, mutta minä en lähde sinne enää mieltäni pahoittamaan.
Minua taas miniä ei huomaa. Olen yrittänyt pitää suhteita yllä puhelimella ja kutsumalla kylään. Vain perheen muut jäsenet tulevat, miniällä on menoja. Pitkiin aikoihin en ole saanut kutsua sinnepäin.
Eläkkeeni on pieni, siitä ei juuri riitä avustusta perheelle. Joka kuussa kuitenkin menee tililtäni pikkusumma miniän tilille lasten vaatteita tms. hankintoja tukemaan. Sitä avustusta ei ole ainakaan toistaiseksi sieltä päin irtisanottu, niin että se on ainoa kontaktimme viime aikoina.
Sanoppa anopille kerran ihan suoraan että hyviin tapoihin kuuluu tervehtiä ja mättääkö joku asia niin homma hoituu ja luutlot pois heti niin hyvä tulee. Seuraavan kerran kun anoppi pyytää jotain apua niin sanot suoraan ettei kuunosta ja jos tulee sanomista niin et yleensä auta henkilöitä jotka eivät osaa tervehtiä niin helpottaa.
Kun me menemme porukalla (lapset 1v-4v-7v) anoppilaan, ei ne mua huomaa, mutta enpä ole hernettä nenuun vetänyt siitä. Appivanhemmat hössöttää muksujen kanssa heti ulko-ovelta ja kyselee niiltä mitä kuuluu. Taitaa ne nippanappa moikata tytärtään ja mua, mutta ei ne mitään kuulumisia kysele.
Vanhimmalla muksulla oli aikoinaan paha koliikki ja sillon unet jäi välillä hyvin vähiin. Kerran anoppi sanoi, että mee hyvä mies nukkuun kun sua kerran väsyttää. Yhäkin unet on kortilla, joten monesti toteen vaan, että sori, voinko oikaista pitkälleen yläkerran sohvalle. Aina ovat sanoneet, että tottakai mee vaan. Saatan vetää jopa 3h sikeet anoppilassa. Olen korvamerkinnyt sohvan perinnönjaossa itselleni :).
Anoppi huikkaa jossain vaiheessa päivää, että oletko hereillä, tuleko kahville tai syömään ja appiukko kysyy vakiokysymyksen mitenkäs on auto pelannut.
Olen itse kertonut anopille työjuttujani täysin oma-aloitteisesti, on kuunnellut ja antanut hyviä vastauksiakin. Appiukon kanssa puhutaan koneista ja autoista. Appi ei ole mikään sosiaalinen persoona muutenkaan, mutta lastenlasten kanssa appiukko on elementissään ja rakentelee niiden kanssa autotallissa kaikenlaista.
Mukava appiperhe sulla. Oot kuin kotonasi, ja perhekin suhtautuu reilusti.
Kaikki varmaan hyvin.
Eihän appivanhempien tapaamisen tarvitsekaan olla mikään seurustelutilaisuus kahvikupponen kädessä.