En tiedä kuuluuko tämä tänne ollenkaan, mutta tarvitsen apua. Olen masentunut ja ihmisten seura pelottaa. Ainoa ihminen johon pystyn luottamaan on ihastukseni, noin 40v nainen. Itse olen melkein 18v tyttö. Rakastan häntä niin paljon. Hänen kanssaan minun ei ole tarvinnut koskaan pelätä mitään ja olen voinut puhua hänen kanssaan kaikista iloistani ja suruistani. Olemme kokeneet yhdessä paljon. Hän tuntee samoin minua kohtaan, hän on kertonut sen aika suoraan. Tiedän kuitenkin, että vanhempani eivät hyväksyisi. Pelkään menettäväni hänet jos kerron äidille ja isälle meistä. Pelkään että vanhempani ajaisivat hänet pois. Auttakaa, miten kannattaisi toimia? En todellakaan luovu tästä naisesta, sanoivat vanhempani mitä vaan.
Vastaukset 13
Viimeistään, kun olet 18, ei vanhemmillasi ole mahdollisuutta puuttua asiaan. Kerro siis vasta silloin.
Jos he eivät hyväksy, on se heidän ongelmansa, eikä sinun kannata siinä tapauksessa välittää heistä.Joo, ehkä tosiaan kannattaa kertoa vasta 18-vuotiaana. Pelkään vain sitä, että jos vanhempani saavat vahingossa tietää tai jotain sellaista.
- Olet.idiootti
Idiootti
- katso.peiliin
Katso peiliin ja sano se hänelle.
- Mene.lapsi.leikkimään
Olet ihan liian nuori nelikymppiselle naiselle. Täysi kakara. En ymmärrä mitä nelikymppinen muka voisi nähdä lapsessa. Ette ole tasa-arvoisessa asemassa.
- LepakkoNeitsytMaria
"Ja miten muka sinä sen tietäisit? Et tunne meitä."
Mitä kitiset, kun jokainen vastaus on väärä.
Olet ilmiselvästi kakara.
Joten ette ole nelikymppisen "vanhan kaakin" kanssa missään tapauksessa tasa-arvoisessa asemassa.
Tasa-arvosta ja asemasta puheen ollen, ethän ole edes aikuinen vielä.
Hei
Olisi niin helppo tuomita suhteenne ja todeta ettei siitä kuitenkaan tule mitään ym. Niin en kuitenkaan nyt tee. Nimimerkkisi kertoo paljon sinusta enkä tahtoisi särkeä yhtään enempää.
Tarvitset naisystävääsi: voit jutella hänelle asioistasi, luotat häneen ja koet hänen vastaavan tunteisiisi. Mietin, miksi sinun ylipäätään pitäisi kertoa vanhemmillesi hänestä. Totta kai olisi ihanaa jos nuoren ja vanhempien välillä ei olisi salaisuuksia, mutta silti. Nimittäin on aika luultavaa, ettei uutinen miellytä heitä. Mutta tämä asia sinun tulee itse ratkaista, ei kukaan voi sitä puolestasi päättää.
Mietin sitäkin, sinua sen enempää tuntematta, että sinun iässäsi on aika tavallista ihastua samaa sukupuolta olevaan, vanhempaan ihmiseen. Koet siinä ihmissuhteessa turvaa ja hyväksytyksi tulemista. Selvästikin koet hänen auttavan sinua, helpottavan masennustasi . En siis tiedä, mutta voihan olla myös niin, että ajan mittaan suhteenne muodostuu enemmän ystävyyssuhteeksi.
Päätitpä kertoa vanhemmillesi tai et, toivon sinulle jaksamista ja toivoa. Särjetystäkin voi tulla ehyt. Rikki menneistä kohdista voi tulla entistä vahvempia.
Tsemppiterkuin,
pappi ElisabetEn usko että tämä on mikään vaihe. Tunnen että hän on minulle se oikea. Rakastan häntä ja hän minua. Mistä sitä ikinä tietää, miten tässä käy mutta itse uskon hänen olevan minulle se oikea.
Ehkä tosiaan ei kannata kertoa hänestä. Ahdistaa vaan kun äiti luulee että olen hetero ja muka ihastunut johonkin ikäiseeni poikaan. Hän kyselee koko ajan poikaystävistä yms. Olen sitten siihen vastannut että ei ole ketään. En uskalla kertoa vanhemmilleni edes että olen homoseksuaali.Hei
On varmasti vaikeaa kertoa omille vanhemmilleen omasta suuntautumisestaan. Toisinaan käy niin, että varsinkin äiti arvaakin asian, sillä äidit ovat hyvin tarkkanäköisiä.
En ole mikään neuvomaan enkä ohjeistamaan, mutta monissa asioissa pätee sellainen viisaus, että jos ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, niin ei vaan tee vielä mitään. Ajan kuluessa oikeat toimintatavat selviävät varmasti.
Pappi Elisabet
- Feeniksin_kyynelet
Hei
Sulla on ainakin se hyvin mielessä että tärkeintä ei ole se mitä muut ajattelee vaan se, mikä tuntuu omassa sydämmessä oikeelta. Se, että sulla on joku jolle kertoa ilos ja surus on tosi tärkeetä. Sen takii on myös teidän molempien kannalta hyvä, että sulla menee hyvin.
Peloista pääsee parhaiten eroon kohtaamalla ne. Toisaalta meitä on moneen junaan. Toiset tykkää olla huomion keskipisteenä ja kohdata uusia ihmisiä. Toisille se on vaikeampaa. Molemmat on yhtä oikein. Tietysti aina voi opetella ja aina voi lieventää pelkoja. Kun ottaa vaikka ensimmäiseksi tavoitteeksi että juttelee anonyymisti jonkun kanssa netissä, on sekin jo paljon. Siitä voi sitten lähteä ylöspäin.
Jos ette ole vielä hakeneet apua sun masennukseesi, niin suosittelen kyllä. On normaalia, että kovan sairauden kourissa oleva tai jalan murtanut ihminen menee lääkäriin. Yhtä normaalia on se, että masentunut hakee apua. Siitä huolimatta juuri masennuksen kanssa on usein iso kynnys hakea apua. Näin ei pitäisi olla. Taustalla saattaa olla pelkoja, että sitten joutuu johonkin sellaiseen hoitoon, johon ei halua. Todellisuudessa kukaan ei voi pakottaa ketään mihinkään. Hoitoon on tietysti paljon helpompi mennä kun on joku jonka kanssa sinne mennä.
Toivotan sulle onnea niin masennuksen, pelkosi ja vanhempien kanssa!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 101960
- 60883
Carunan hinnat
Yks proffa vauuttaa, ettei Caruna voi noin vain nostaa hintoja koska suomen laki kieltää, toinen proffa sanoo että Carun68683- 41645
- 61639
Mikä sun kaivatussa on se miksi ihastuit
ja ikävöit? Eli se jokin asia, mikä aiheutti tunteen, että tuossa on sitä jotain? Meinasitko tehdä asialle jotain vai ka22552Kunnan päätie ja sen lähialueet
Arvon hyrynsalmelaiset. Tätä palstaa on näin Ukkohallan mökkiläisena ihan viihteellistä lukea. Milloin teitä ahdistaa la33548Toimittajat ulkomailta saapuivat eilen vaskiviikoille
Toimittajat lähtivät tutustumaan Lieksan yöelämään ja kultturitarjontaan. Kaikki yllättyivät kuinka aktiivista ja innoka24512- 46484
Mitä luulet
Mitä luulet kaivattusi ajattelevan sonusta? Onko jotain mitä haluaisit oikaista hänelle?37478