3-kymppiset sinkkumiehet on joko peräkammarin poikia, kusipäitä tai pienimunaisia.
Poissulkien juuri eronneet
laadunvalvontaa
19317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
3-kymppiset sinkkunaiset ovat jännämiesten kiertopalkintoja, mamupatjoja ja yh-lutkia jotka eivät edes tiedä keitä heidän lastensa isät ovat.
Miten määrittelet peräkammarinpojan? Tarkoittaako se siis sitä että asuu edelleen vanhempien luona vai mitä?
Voi olla. Itse kuulun lähinnä tuohon keskimmäiseen ryhmään.
Tai vain yksinään viihtyviä. Eikö se ole ihan fiksua ja rehellistä, ettei ryhdy sitoviin suhteisiin, jos ja kun tietää olevansa ihminen joka tykkää tehdä kaiken oman pään mukaan? Näin ollen säästyy kaikelta turhalta draamalta, kun ei alkuunkaan edes kaavaile muuta kuin sinkkuutta?
Tulee muutama sellainen ihminen heti mieleen, että ymmärrän oikein hyvin miksi viihtyy sinkkuna, vaikkei ole mitään "vikaa" ihmisessä. Muuta "vikaa" (hölmö sana muuten toi vika kun ihmisestä puhutaan), kuin että haluaa tosiaan olla vapaa parisuhteen yhdestä oleellisemmasta seikasta eli neuvottelusta kuinka jokin asia tehdään molempien mieliksi. :)
Saa tehdä kaiken oman mielensä mukaan.
Samaa mieltä tuosta yksin viihtymisestä. Kaikki eivät koe parisuhdetta kovin tärkeänä asiana, muutakin voi elämässä tehdä kuin rakastaa. Itsellekin tulee mieleen heti muutama henkilö, joiden sinkkuus on oma valinta.
Kyllä ja silloin se on mielestäni kaikista viisain päätös pysyä sinkkuna, kun on tunne että parisuhde ottaisi enemmän kuin antaisi puolin ja toisin. Ihan sama kuin, että valitaan olla lapsettomia tms. Mikä tahansa sen verran iso asia ja päätös, joka vaikuttaisi itseen ja muihinkin oleellisesti.
Eikä minun mielestä näissä valinnoissa ole mitään väärää tai hävettävää. Sen enempää kuin siinäkään, ettei ole onnistunut löytämään ihmistä joka tuntuu oikealta. Pelkästään kunnioitettavaa, että ei lähde juttuihin joiden ei koe olevan itselle oikeita juttuja.
Nimenomaan ei kannata lähteä mukaan juttuihin, jotka eivät tunnu omilta. Ikävä kyllä tuollaisia ennakkoluuloja on olemassa, että sinkkuus on merkki siitä, ettei henkilö ole kelvannut kenellekään, on siis jotenkin viallinen.
Tosin kun ihmisellä tulee ikää lisää niin kokemattomuus parisuhdeasioissa rupeaa näkymään siten, että sitä piintyy omiin tapoihinsa ja tottuu ottamaan huomioon vain omat tarpeensa. Silloin parisuhteen muodostamisen kynnys saattaa ajan mittaan nousta aika korkeaksi ja sitä jämähtää sinkuksi ehkä huomaamattaan.
Tuokin vaara on olemassa. Että tosiaan piintyy tapoihinsa ja huomaamattaan jämähtää sinkuksi. Vaikkei niin ollut aina aikomuskaan.
Huomaan, että tällaista jämähtämistä tapahtuu sittenkin, vaikka on suhteessa. Tulee niitä omia tapoja, joista on hankalaa päästä eroon. Sitten vielä tulee niitä parisuhteessa omaksuttuja yhteisiä tapoja, jotka nekin osaltaan voisivat vaikeuttaa myöhemmin jonkun toisen kanssa elämistä.
Se on ikävää, että pidetään itseisarvona toimia siten, kuin itse toimisi. Pitäisi aina muistaa, että jokaisella ihmisellä on omanlaisensa tarpeet. Elämä ja tapa elää. Eikä se ole häävikään syy sen takia toisia aliarvioida, ettei toinen ole valinnut kuten itse. Ei sinkut ole sen huonompia ihmisiä, kuin parisuhteelliset parempia. Me ollaan kaikki ihmisiä ja yhtä hyviä omina itsenämme, yhtä oikeutettuja elämään ja tekemään valintoja.
Olemaan yksin tai yhdessä. Elämään itselle oikealta tuntuva elämä.
Taidatkos sen paremmin sanoa, sanoi meidän isä aikanaan. Tuli heti mieleen kun luin sönkön tekstin.
Ite en kyllä halua olla missään parisuhteessa..
Jos haluan niin sen eukon pitää kyllä olla sellanen puhtonen pulu eikä mikään haiseva lutka jonka alle pitää levittää pressu että ei sotke sitä vänkärin puolen penkkiä.
Täh? Jos on menkat vai?
Ehkä parempi sulle ollakin yksin. :)
Tai eivät ole löytäneet sopivaa kumppania olivat sitten olleet jo suhteessa tai ei. Tai ovat liian köyhiä ja statuksettomia tai jotain muuta joka vaikuttaa paljon kumppanin löytymiseen ja naisen kiinnostukseen miehessä.
Siellä on sikoja, että helmiä.
Tai sitten on vain niin massasta poikkeava, ettei ole löytynyt yhteensopivaa kumppania. On siis 'vikaa' enemmistön näkökulmasta, mutta kaltaisilleen se 'vika' onkin positiivinen ominaisuus. Siksi on idioottimaista tuijottaa vain sitä, onko joku jo kelvannut muille, koska jokaisella on omat kriteerit mitä hakee.
Vastaavasti kolmekymppiset sinkkunaiset taas ovat yleensä mm. yksinhuoltajia, luonnevammaisia, neuroottisia/traumapesäkkeitä (kaikki miehet sikoja jne. jne.), todella outoja, tai vääristyneellä minäkuvalla varustettuja. Viimeisellä tarkoitan naisia joilla on täysin vääristynyt kuva siitä minkä "tasoisia" he ovat miesten silmissä ja vaativat siksi miehiltä jotain mitä heidän kaltaisensa nainen tuskin koskaan tulee saamaan. Sitten kuitenkin valitetaan, että miehet ovat liian huonoja ja blaablaablaaaa.
Kyllä hyvin pitkälle noin.
Sen lisäksi tietysti Monilla naisilla on mennyt lujaa nuorena ja suhteita on takana tilkkutäkillinen erilaisia kokemuksia jotka tekevät yhteiselämästä jatkossa aikalailla turhaa.
Sitten on naisia joilla on aika ehdottomat "aikuiset kuviot" eli käytännössä se normi työ-ura-koti-sosiaaliset-piirit kuviot joihin yhteensovittaminen miehelle on yhtä helvettiä.
Ämpärivitulla varustettu lutka on tehnyt aloituksen.
-Omillaan elävä
-Fiksu mies
-Pienimunainen
Eli kyllä olet oikeassa, minulla on vain enintään keskikokoinen vehje.
Mutta kun tarjolla on vielä paskempaa kuraa niin edes keskikokoinen vehje ei nouse pystyyn.
Pienimunaisen piti olla "pienimunainen" koska siis kyse on vain enintään keskikokoisesta eikä mistään jättikullista.
Tietysti heikkona hetkenä ja velttona se on mitättömän pieni katkarapu. Onneksi silloin se on hyvässä turvassa housuissani.