Elin onnettomassa avioliitossa vuosia. Riidat olivat jokapäiväisiä. Sitten päätin, etten enää välitä. Päätin, että hoidan vain velvollisuuteni isänä ja keskityn työhöni. Puoli vuotta meni näin, mutta sitten ihastuin toiseen naiseen. Olin palkannut hänet firmaani ja alusta asti tulimme hyvin toimeen keskenämme.
Säikähdin ihastumistani. Pelkäsin, että mokaisin ja nainen kokisi sen tunkeiluna. Päätin kertoa hänelle tunteistani, jotta asia voitaisiin hoitaa pois vaivaamasta. En voinut kuvitellakaan, että tunteeni saisivat vastakaikua. Kerroin hänelle asiasta ja jo saman päivän iltana jo suutelimme.
Suhteemme eli viestien ja työmatkojen kautta. Seksi tuli mukaan reilun kuukauden päästä. Elimme omassa kuplassamme ja rakastuimme.
Nainen jäi muutaman kuukauden jälkeen kiinni avomiehelleen ja joutui muuttamaan omaan asuntoon. Oma erokuvioni monimutkaistui, kun lasteni äiti joutui pitkälle palkattomalle sairaslomalle ja perheen toimeentulo oli täysin riippuvainen minusta. Kerroin naiselle, että minun eroni voi tapahtua yhtä nopeasti kuin hänen. Mutta välittömästi muuttonsa jälkeen hän alkoi painostaa minua, että eroni on tapahduttava välittömästi.
Umpirakastumisen kuplamme puhkesi. Yritin selittää tilannettani, kerroin hänen olevan ainoa asia sydämessäni, mutta en voisi laiminlyödä velvollisuuksia isänä. Kaikki tämä johti siihen, että masennuin pahasti. Mielessä alkoi liikkua itsetuhoisia ajatuksia. Nainen tiesi näistä, mutta ne eivät vaikuttaneet painostukseen. Nainen vannoi ikuista rakkautta ja sanoi minun särkevän hänen sydämensä. Olin ärtynyt, minua loukkasi se, että nainen oli niin kärsimätön, eikä halunnut uskoa sitä kuinka paljon häntä rakastin ja millaisessa umpikujassa tilanteeni oli.
Sitten tilanne muuttui. Nainen ilmoitti, että suhteemme oli ohi. Hän kertoi saaneensa treffikutsuja ja koska olin niin kylmä, ei hän enää tiedä miten jatkaa. Välirikkomme kesti pari päivää, kunnes kerroin, etten voi elää ilman häntä. Päätimme yrittää uudelleen. Mutta pian nainen alkoi etääntyä. Kysyin, tapaileeko hän muita? Hän sanoi, ettei ketään muita ole. Jouduin paniikkiin, pelkäsin menettäväni hänet. Ilmoitin kotona lähteväni pois ja haluavani erota. Kotona "räjähti pommi" lapset itkivät viikkokausia, minä itkin.
Kun kerroin naiselle, hän ilmoitti, ettei halua olla eroni kanssa missään tekemisissä. Samalla hän kuitenkin sanoi rakastavansa minua ja uskovansa minun tunteet vasta kun olen omassa asunnossa ja ero on virallisesti hoidettu. Aloimme hillittömät riidat. Pinnani paloi monta kertaa. Nainen syytti minua siitä, että oli jättänyt hänet ja rikkonut hänen sydämensä kylmyydelläni. Myöhemmin hän alkoi puhua, ettei se elämä jonka hän minun kautta saisi, olisi häntä varten.
Epäilin hänen tapailevan muita. Aluksi hän kielsi kaiken, sitten hän myönsi käyneensä treffeillä kerran. Lopulta nostin kädet ylös, en voinut muuta. Olin todella masentunut.
Viikon päästä tästä nainen otti yhteyttä. Hän pyysi anteeksi sanojaan ja hairahdustaan, sanoi rakastavansa vain minua ja toivovansa saada uuden mahdollisuuden. Sydämeni suli heti. Annoin kaiken anteeksi. Mutta hyvin nopeasti painostus alkoi uudelleen. Nainen syytti minua vitkuttelusta, hänellä ei olisi enää aikaa odottaa. Minua vaivasi se, ettei nainen suostunut puhumaan minulle talven tapahtumista mitään. Uusi yritys loppui parin kuukauden jälkeen.
Jossain vaiheessa aloimme taas viestitellä toisillemme. Rakastin naista, mutta tunsin olevani todella kaltoinkohdeltu. Suhteemme kuitenkin taas läheni ja päätimme yrittää rakentaa suhdettamme ystävyyden kautta. Pyysin häntä kertomaan, mitä hän tunsi minua kohtaan, onko hänellä ollut muita tänä aikana. Lopulta hän myönsi hakeneensa muita miehiä Tinderistä, vaikka oli samaan aikaan painostanut minua jättämään perheeni. Hän kertoi olleensa pettynyt, ettei ollut löytänyt muista samanlaista ”henkistä ja fyysistä yhteyttä”. Nämä yritykset ja suhteet olivat sitten päättyneet ja hän oli halunnut olla minun kanssa.
Kun kuulin tämän, itkin. Huomasin kuitenkin heti, etteivät tunteeni häntä kohtaan muuttuneet. Kerroin, että annan hänelle anteeksi. Mutta jo kahden päivän päästä naiselta lipsahti, että hänellä oli ollut haku päällä koko ajan. Vaikka hän juuri oli sanonut toisin. Silloin tajusin viimein, että nainen ei koskaan aio olla minulle rehellinen. ja epäluuloni häntä kohtaan tulee tuhomaan kaiken. Sanoin, että haluan lopettaa kaiken. Riitelimme taas ja viimeisissä viesteissään hän vieläkin todisteli rakastavansa minua. Siitä on nyt yli puoli vuotta.
Kuulin, että nainen oli löytänyt uuden miehen 2 viikkoa meidän lopun jälkeen. 3 kuukauden jälkeen he olivat muuttaneet yhteen. Nainen on nyt umpirakastunut.
Haluaisin sopia asiat ja riitamme, jotta voisimme molemmat jatkaa elämäämme. Mutta nainen ei halua jutella kanssani. Hän sanoo, ettei tunne minua kohtaan minkäänlaisia tunteita. Ajattelen naista päivittäin. Toivon, että voisimme antaa toisillemme anteeksi kasvokkain. Mutta sitä ei tapahdu koskaan.
Säikähdin ihastumistani. Pelkäsin, että mokaisin ja nainen kokisi sen tunkeiluna. Päätin kertoa hänelle tunteistani, jotta asia voitaisiin hoitaa pois vaivaamasta. En voinut kuvitellakaan, että tunteeni saisivat vastakaikua. Kerroin hänelle asiasta ja jo saman päivän iltana jo suutelimme.
Suhteemme eli viestien ja työmatkojen kautta. Seksi tuli mukaan reilun kuukauden päästä. Elimme omassa kuplassamme ja rakastuimme.
Nainen jäi muutaman kuukauden jälkeen kiinni avomiehelleen ja joutui muuttamaan omaan asuntoon. Oma erokuvioni monimutkaistui, kun lasteni äiti joutui pitkälle palkattomalle sairaslomalle ja perheen toimeentulo oli täysin riippuvainen minusta. Kerroin naiselle, että minun eroni voi tapahtua yhtä nopeasti kuin hänen. Mutta välittömästi muuttonsa jälkeen hän alkoi painostaa minua, että eroni on tapahduttava välittömästi.
Umpirakastumisen kuplamme puhkesi. Yritin selittää tilannettani, kerroin hänen olevan ainoa asia sydämessäni, mutta en voisi laiminlyödä velvollisuuksia isänä. Kaikki tämä johti siihen, että masennuin pahasti. Mielessä alkoi liikkua itsetuhoisia ajatuksia. Nainen tiesi näistä, mutta ne eivät vaikuttaneet painostukseen. Nainen vannoi ikuista rakkautta ja sanoi minun särkevän hänen sydämensä. Olin ärtynyt, minua loukkasi se, että nainen oli niin kärsimätön, eikä halunnut uskoa sitä kuinka paljon häntä rakastin ja millaisessa umpikujassa tilanteeni oli.
Sitten tilanne muuttui. Nainen ilmoitti, että suhteemme oli ohi. Hän kertoi saaneensa treffikutsuja ja koska olin niin kylmä, ei hän enää tiedä miten jatkaa. Välirikkomme kesti pari päivää, kunnes kerroin, etten voi elää ilman häntä. Päätimme yrittää uudelleen. Mutta pian nainen alkoi etääntyä. Kysyin, tapaileeko hän muita? Hän sanoi, ettei ketään muita ole. Jouduin paniikkiin, pelkäsin menettäväni hänet. Ilmoitin kotona lähteväni pois ja haluavani erota. Kotona "räjähti pommi" lapset itkivät viikkokausia, minä itkin.
Kun kerroin naiselle, hän ilmoitti, ettei halua olla eroni kanssa missään tekemisissä. Samalla hän kuitenkin sanoi rakastavansa minua ja uskovansa minun tunteet vasta kun olen omassa asunnossa ja ero on virallisesti hoidettu. Aloimme hillittömät riidat. Pinnani paloi monta kertaa. Nainen syytti minua siitä, että oli jättänyt hänet ja rikkonut hänen sydämensä kylmyydelläni. Myöhemmin hän alkoi puhua, ettei se elämä jonka hän minun kautta saisi, olisi häntä varten.
Epäilin hänen tapailevan muita. Aluksi hän kielsi kaiken, sitten hän myönsi käyneensä treffeillä kerran. Lopulta nostin kädet ylös, en voinut muuta. Olin todella masentunut.
Viikon päästä tästä nainen otti yhteyttä. Hän pyysi anteeksi sanojaan ja hairahdustaan, sanoi rakastavansa vain minua ja toivovansa saada uuden mahdollisuuden. Sydämeni suli heti. Annoin kaiken anteeksi. Mutta hyvin nopeasti painostus alkoi uudelleen. Nainen syytti minua vitkuttelusta, hänellä ei olisi enää aikaa odottaa. Minua vaivasi se, ettei nainen suostunut puhumaan minulle talven tapahtumista mitään. Uusi yritys loppui parin kuukauden jälkeen.
Jossain vaiheessa aloimme taas viestitellä toisillemme. Rakastin naista, mutta tunsin olevani todella kaltoinkohdeltu. Suhteemme kuitenkin taas läheni ja päätimme yrittää rakentaa suhdettamme ystävyyden kautta. Pyysin häntä kertomaan, mitä hän tunsi minua kohtaan, onko hänellä ollut muita tänä aikana. Lopulta hän myönsi hakeneensa muita miehiä Tinderistä, vaikka oli samaan aikaan painostanut minua jättämään perheeni. Hän kertoi olleensa pettynyt, ettei ollut löytänyt muista samanlaista ”henkistä ja fyysistä yhteyttä”. Nämä yritykset ja suhteet olivat sitten päättyneet ja hän oli halunnut olla minun kanssa.
Kun kuulin tämän, itkin. Huomasin kuitenkin heti, etteivät tunteeni häntä kohtaan muuttuneet. Kerroin, että annan hänelle anteeksi. Mutta jo kahden päivän päästä naiselta lipsahti, että hänellä oli ollut haku päällä koko ajan. Vaikka hän juuri oli sanonut toisin. Silloin tajusin viimein, että nainen ei koskaan aio olla minulle rehellinen. ja epäluuloni häntä kohtaan tulee tuhomaan kaiken. Sanoin, että haluan lopettaa kaiken. Riitelimme taas ja viimeisissä viesteissään hän vieläkin todisteli rakastavansa minua. Siitä on nyt yli puoli vuotta.
Kuulin, että nainen oli löytänyt uuden miehen 2 viikkoa meidän lopun jälkeen. 3 kuukauden jälkeen he olivat muuttaneet yhteen. Nainen on nyt umpirakastunut.
Haluaisin sopia asiat ja riitamme, jotta voisimme molemmat jatkaa elämäämme. Mutta nainen ei halua jutella kanssani. Hän sanoo, ettei tunne minua kohtaan minkäänlaisia tunteita. Ajattelen naista päivittäin. Toivon, että voisimme antaa toisillemme anteeksi kasvokkain. Mutta sitä ei tapahdu koskaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.