Tämä ei ehkä kuulu tälle palstalle, mutta en löytänyt sopivaa. Netistä löytyneessä tekstissä sanottiin: "Avioliitossa kummankin puolison tulee kykynsä mukaan osallistua perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Myös avioliiton aikana voidaan tarvittaessa vahvistaa, että toisen puolisoista on maksettava toiselle elatusapua."
Tarkoittaako tämä siis sitä, että avioliiton aikanakin toinen voidaan määrätä maksamaan elatusapua? Ja miten se käytännössä tapahtuu?
Jos jo pitkään on ollut tilanne, että toinen maksaa kaikki yhteiset laskut, ruoan ja isommatkin pakolliset hankinnat. Ja toinen ei suostu antamaan euroakaan tai pitkin hampain muutaman euron silloin tällöin. (suosittelisin eroa itse... mutta...) Tuloissa heillä ei ole juuri eroa.
Tarkoittaako tämä siis sitä, että avioliiton aikanakin toinen voidaan määrätä maksamaan elatusapua? Ja miten se käytännössä tapahtuu?
Jos jo pitkään on ollut tilanne, että toinen maksaa kaikki yhteiset laskut, ruoan ja isommatkin pakolliset hankinnat. Ja toinen ei suostu antamaan euroakaan tai pitkin hampain muutaman euron silloin tällöin. (suosittelisin eroa itse... mutta...) Tuloissa heillä ei ole juuri eroa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noinhan se laissa lukee. Hieman erikoisena tosin näkisin tilanteen, missä tuohon vedoten (olkoonkin perusteltua) haetaan avioliitossa elettäessa ... eikä aikomustakaan erota ... oikeuden päätöstä asiaan. Olisi siinä kiva nähdä tuomarin ilme...
Ennakkopäätöksiä kyllä löytyy siitä, että harkinta-ajan alkaessa varakas mies jättänyt "tulottoman" rouvan elatuksetta ... tällaisissa tapauksissa oikeus on määrännyt tulevalle exälle maksettavaksi elatustukea (silti, ei tuokaan kovin yleinen tilanne ole).
Paremminkin sinuna pohtisin MIKSI suotut tuollaiseen. Ole hankkimatta, eiköhän se äijä havahdu kun sähköt katkaistu ja ruokaa ei ole ollut enää muutamaan päivään. Luulisi viestin kuluihin osuudellaan osallistumisesta menevän perille.
Miten olette saaneet täysi-ikäiset lapsenne ymmärtämään, että asuminen ja ruoka ei ole ilmaista vanhemmallekkaan ja kun yritän saada keskustelua aikaiseksi ko. asioista tai sanon, että olisi korkea aika hajoittaa tämä "kommuuni" ja yrittää asettaa ne jalat jo "oman pöydän alle", niin lapseni ovat sitä mieltä, että yritän hajoittaa yhteisen talouden ja viedä heiltä sen viimeisen yhdistävän tekijän, kodin.
Yksi lapsistani sai kokopäivä työn, itse jouduin työttömäksi puolivuotta sitten ja kaksi lasta opiskelee toisen asteen koulutuksessa.
Surullista, mutta minusta tuntuu, että en jaksa kohta enää. Rahasta on ainainen pula ja vuokranmaksun ja laskujen jälkeen ei ole rahaa ruokaan.
Sosiaalitoimisto suosittele halvempaa asumismuotoa, mutta vuokrataso on ihan normaali ja eihän neljä aikuista voi yksiöönkään muuttaa asumaan.
Työssä käyvä lapseni ei ole asumistukikelpoinen, koska hänellä ei ole vuokrasopimusta nimissään, mutta hänen tulot kuitenkin lasketaan perheen yhteiseksi tuloksi.
Voithan sinä itsekin muuttaa pois sieltä omaan asuntoon ja jättää nämä aikuiset lapset vastaamaan kommuunin menoista. Hanki pieni kämppä itseäsi varten, laita lapset tosiasian eteen... Et sinä ole ikuisesti elatusvelvollinen.