Kuinka nopeasti sähkö etenee voimalaitokselta lähtevässä siirtojohdossa? Kuinka pitkä pitäisi silmukan muotoinen johto olla, jotta palaavassa päässä olevan jännitteen vaihekulma olisi 180 astetta jäljessä voimalaitokselta lähtevää jännitettä. Taajuus oletetaan olevan 50 Hz ja johtimen reaktanssia ei oteta huomioon tässä laskussa. Siis ainoastaan sähkön johdossa etenemisen aiheuttama viive.
Sähkön eteneminen johdossa ja vaihekulma
paksuvirtamies
63
3164
Vastaukset
- revisiitä
Sähkö etenee valon nopeudella eli 299 792 458 m/s, ja vaihtosähkö on vastakkaisessa vaiheessa 0,01 sekunnin kuluttua edellisestä huipusta.
Mutta mutta itse elektronit eivät kulje läheskään noin nopeasti, vaan työntävät "vanhaa" sähköä edellään tuolla viiveellä. Elektronit liikkuvat vain muutamia millimetrejä sekunnissa.- Mietintää
Mutta eikös siinä käy niin että kun aina seuraava elektroni työntää edessään olevia elektroneja niin massa kasvaa lisääntyvien elektronien myötä ja viimein liike pysähtyy? Sanon sen siksi että elektronien edetessä atomien seassa ne joutuvat kitkan vaikutuspiiriin. Seuraava elektroni joutu aina enemmän tekemään työtä jotta saisi edellä olevat elektronit eteenpäin.
Tuo selityksesi ei voi olla oikea. Sitäpaitsi elektroni on massallinen hiukkanen joten ei se voi edetä valonnopeudella eikä sen vaikutus. Sitäpaitsi sähköllä voi keittää kymmeniä litroja vettä muutamassa minuutissa joten tuo että elektroni liikkuu muutaman millin sekunnissa ei voi pitää paikansa. Jos joku niin kevyt ja mitätön kuin elektroni liikkuu muutaman millin sekunnissa! Eihän tuollaisella liike-energialla tee juuri mitään. Huuhaata nuo teijän selitykset. - revisiitä
Mietintää kirjoitti:
Mutta eikös siinä käy niin että kun aina seuraava elektroni työntää edessään olevia elektroneja niin massa kasvaa lisääntyvien elektronien myötä ja viimein liike pysähtyy? Sanon sen siksi että elektronien edetessä atomien seassa ne joutuvat kitkan vaikutuspiiriin. Seuraava elektroni joutu aina enemmän tekemään työtä jotta saisi edellä olevat elektronit eteenpäin.
Tuo selityksesi ei voi olla oikea. Sitäpaitsi elektroni on massallinen hiukkanen joten ei se voi edetä valonnopeudella eikä sen vaikutus. Sitäpaitsi sähköllä voi keittää kymmeniä litroja vettä muutamassa minuutissa joten tuo että elektroni liikkuu muutaman millin sekunnissa ei voi pitää paikansa. Jos joku niin kevyt ja mitätön kuin elektroni liikkuu muutaman millin sekunnissa! Eihän tuollaisella liike-energialla tee juuri mitään. Huuhaata nuo teijän selitykset.Aikuisten oikeasti elektroni ei "paina" mitään, massa on vain laskennallinen. Massa on elektronin sähkövarauksen potentiaalienergia, eli elektroni hoitaa liikkumisensa omavoimaisesti. Vaikka elektroni ryömii hitaasti, niitä mahtuu kokonsa takia paljon johdinpoikkipintaan. Kun jostain kulkee läpi 1 A virta sekunnin ajan, on siitä mennyt 6,24 triljoonaa elektronia.
- aikuisten-oikeasti
revisiitä kirjoitti:
Aikuisten oikeasti elektroni ei "paina" mitään, massa on vain laskennallinen. Massa on elektronin sähkövarauksen potentiaalienergia, eli elektroni hoitaa liikkumisensa omavoimaisesti. Vaikka elektroni ryömii hitaasti, niitä mahtuu kokonsa takia paljon johdinpoikkipintaan. Kun jostain kulkee läpi 1 A virta sekunnin ajan, on siitä mennyt 6,24 triljoonaa elektronia.
Yrität kai sanoa, että elektronilla ei olisi lepomassaa. Jos näin olisi, elektroni liikkuisi tyhjiössä valonnopeudella. Kyllä elektronilla on ihan aito massa.
- Mietintää
revisiitä kirjoitti:
Aikuisten oikeasti elektroni ei "paina" mitään, massa on vain laskennallinen. Massa on elektronin sähkövarauksen potentiaalienergia, eli elektroni hoitaa liikkumisensa omavoimaisesti. Vaikka elektroni ryömii hitaasti, niitä mahtuu kokonsa takia paljon johdinpoikkipintaan. Kun jostain kulkee läpi 1 A virta sekunnin ajan, on siitä mennyt 6,24 triljoonaa elektronia.
Ei voi pitää paikkansa. Jos elektroni ei paina käytännössä mitään niin miten sen liikkuminen voisi kuumentaa mitään? Käytännössä kun pistän sähköhellassa levyn päälle niin perunat on kypsiä 40min jälkeen. Ei lähes massaton hiukkanen joka liikku muutaman millin sekunnissa voi keittää tuommosen määrän vettä ja perunoita kypsäksi. Ei saatana voi. Sanoohan se järkikin. Jos joku ei paina mitään nii sillon sitä ei oo olemassakaan.
- painavaa_sähköä
aikuisten-oikeasti kirjoitti:
Yrität kai sanoa, että elektronilla ei olisi lepomassaa. Jos näin olisi, elektroni liikkuisi tyhjiössä valonnopeudella. Kyllä elektronilla on ihan aito massa.
Paljonko epäilet sähkövirrassa tapahtuvan muutosta, kun johtimen suunta on suoraan kohti maan keskipistettä, tai suoraan ylös päin painovoimaa vastaan?
- Suuruusluokat-hukassa
Mietintää kirjoitti:
Ei voi pitää paikkansa. Jos elektroni ei paina käytännössä mitään niin miten sen liikkuminen voisi kuumentaa mitään? Käytännössä kun pistän sähköhellassa levyn päälle niin perunat on kypsiä 40min jälkeen. Ei lähes massaton hiukkanen joka liikku muutaman millin sekunnissa voi keittää tuommosen määrän vettä ja perunoita kypsäksi. Ei saatana voi. Sanoohan se järkikin. Jos joku ei paina mitään nii sillon sitä ei oo olemassakaan.
Fotoni on varmasti lepomassaton. Tänään järvellä niiden lepomassattomien hiukkasten aiheuttama sähkömagneettisen säteilyn infrapunaosa sai selkäni kuumottamaan ja lämmitti jopa koko järvellistä vettä.
Ei energia ole massasta kiinni. Siitä huolimatta elektroni on massallinen. Gravitaatio häviää sähkökentälle totaalisesti. Wiki: "Protonin ja elektronin välinen sähkömagneettinen vuorovaikutus on noin 10^39 kertaa voimakkaampi kuin niiden välinen gravitaatiovuorovaikutus." Onko johdin pystyssä vai vaa`assa gravitaation suhteen, niin sen vaikutus virtaan on huikean paljon mittauskykymme alapuolella.
Jääkaappimagneetin vetovoima rautanaulaan nokkii maapallon aiheuttaman gravitaation sata nolla. - revisiitä
Mietintää kirjoitti:
Ei voi pitää paikkansa. Jos elektroni ei paina käytännössä mitään niin miten sen liikkuminen voisi kuumentaa mitään? Käytännössä kun pistän sähköhellassa levyn päälle niin perunat on kypsiä 40min jälkeen. Ei lähes massaton hiukkanen joka liikku muutaman millin sekunnissa voi keittää tuommosen määrän vettä ja perunoita kypsäksi. Ei saatana voi. Sanoohan se järkikin. Jos joku ei paina mitään nii sillon sitä ei oo olemassakaan.
On totta että sähkö on aineetonta ja näkymätöntä, mutta kyllä sen havaitsee kun koskettaa sormella ;)
- seisovaaalto
Jännite etenee eri materiaaleista valmistetussa johdossa eri nopeuksilla. Kuparikaapelissa etenemisnopeuden arvoksi löytyy netistä 0.66c eli 200000 km/s. Sähkö – eli siis jännite – ei näinollen etene johdossa valon nopeudella.
- painavaa_sähköä
Suuruusluokat-hukassa kirjoitti:
Fotoni on varmasti lepomassaton. Tänään järvellä niiden lepomassattomien hiukkasten aiheuttama sähkömagneettisen säteilyn infrapunaosa sai selkäni kuumottamaan ja lämmitti jopa koko järvellistä vettä.
Ei energia ole massasta kiinni. Siitä huolimatta elektroni on massallinen. Gravitaatio häviää sähkökentälle totaalisesti. Wiki: "Protonin ja elektronin välinen sähkömagneettinen vuorovaikutus on noin 10^39 kertaa voimakkaampi kuin niiden välinen gravitaatiovuorovaikutus." Onko johdin pystyssä vai vaa`assa gravitaation suhteen, niin sen vaikutus virtaan on huikean paljon mittauskykymme alapuolella.
Jääkaappimagneetin vetovoima rautanaulaan nokkii maapallon aiheuttaman gravitaation sata nolla.No hyvä etten alkanut vielä raahaamaan aurinkosähköakkuja ullakolle ripeämmän sähkön kulun toivossa...
seisovaaalto kirjoitti:
Jännite etenee eri materiaaleista valmistetussa johdossa eri nopeuksilla. Kuparikaapelissa etenemisnopeuden arvoksi löytyy netistä 0.66c eli 200000 km/s. Sähkö – eli siis jännite – ei näinollen etene johdossa valon nopeudella.
Koaksiaalikaapeleille (ja aaltoputkille) annetaan spekseissä tekijä Vf eli velocity factor. Se on kerroin, joka ilmoittaa SM-aallon kulkunopeuden verrattuna valonnopeuteen. Ilmaeristeisissä kaapeleissa ja aaltoputkissa voidaan päästä kertoimeen 0,95 - 0,99, foamikaapeleissa suuruusluokka on 0.8 ja esimerkiksi yleisimmissä PE eristeisissä (RG-xyz) kaapeleissa nopeuskerroin on reilun 0,6 luokka.
- 102030405060
seisovaaalto kirjoitti:
Jännite etenee eri materiaaleista valmistetussa johdossa eri nopeuksilla. Kuparikaapelissa etenemisnopeuden arvoksi löytyy netistä 0.66c eli 200000 km/s. Sähkö – eli siis jännite – ei näinollen etene johdossa valon nopeudella.
Eikö sitä sanota valonnopeus väliaineessa?
- 45n43
Massa on vain eräs energian mitta (m=E/c**2). Yksi gramma ainetta sisältää 25 miljoonaa kWh energiaa. Sillä keittelisi monet perunat.
- Mietintää
No mutta perkele (anteeksi en yleensä kiroile) liikeenergia on jotakin puoli Mv toiseen. Jos elektronin massa on jotakin 9.1 kg potenssiin-31 niin jos semmonen liikkuu muutaman millin sekunnissa niin ei sillä perunoita keitä. Joku nyt tässä huijaa. Energia yhtiöt velottaa ihmistä rankalla kädellä. Saatanan huijarit ja Berneri syö Sveitsin suklaata.
- Laske_itse
Mietintää kirjoitti:
No mutta perkele (anteeksi en yleensä kiroile) liikeenergia on jotakin puoli Mv toiseen. Jos elektronin massa on jotakin 9.1 kg potenssiin-31 niin jos semmonen liikkuu muutaman millin sekunnissa niin ei sillä perunoita keitä. Joku nyt tässä huijaa. Energia yhtiöt velottaa ihmistä rankalla kädellä. Saatanan huijarit ja Berneri syö Sveitsin suklaata.
Viestiketjun aloittaja kysyi itse asiassa johtimessa kulkevaa virtaa, mutta ei maininnut mitään mahdollisesta kuormavastuksesta. Otetaan esimerkki: Olkoon 10 ohmin vastus kytketty 1000 voltin jännitteeseen kuparijohtimella. Tällöin piirissä kulkee virta 1000/10 ampeeria = 100 ampeeria, mikäli oletataan että kuparijohtimen pituus ei ole kovin pitkä eikä sen poikkipinta-ala ole kovin pieni, jolloin kuparijohtimen vastus on häviävän pieni 10 ohmin vastukseen verrattuna, joten johtimen vastus voidaan jättää pois laskuista. Jos edellä mainittu 10 ohmin vastus olisi esim. lieden keittolevy, olisi siinä kuluva teho nyt U*I = U * U/R = 1000^2/10 = 100000 wattia eli 100 kilowattia, mikä on sama kuin henkilöauton maksimiteho, jos autossa on 136 hevosvoimaa. Tämän auton kineettinen energia on maksimiteholla todella suuri, ja sillä keittää hujauksessa suuria vesimääriä. Silti johtimessa elektronien nopeus (laske alla olevasta vastauksesta) olisi vain 7,8 mm/s eli karkeasti noin 1 cm/s, mikäli johtimen poikkipinta-ala olisi 1 mm^2.
- Laske_itse
Laske_itse kirjoitti:
Viestiketjun aloittaja kysyi itse asiassa johtimessa kulkevaa virtaa, mutta ei maininnut mitään mahdollisesta kuormavastuksesta. Otetaan esimerkki: Olkoon 10 ohmin vastus kytketty 1000 voltin jännitteeseen kuparijohtimella. Tällöin piirissä kulkee virta 1000/10 ampeeria = 100 ampeeria, mikäli oletataan että kuparijohtimen pituus ei ole kovin pitkä eikä sen poikkipinta-ala ole kovin pieni, jolloin kuparijohtimen vastus on häviävän pieni 10 ohmin vastukseen verrattuna, joten johtimen vastus voidaan jättää pois laskuista. Jos edellä mainittu 10 ohmin vastus olisi esim. lieden keittolevy, olisi siinä kuluva teho nyt U*I = U * U/R = 1000^2/10 = 100000 wattia eli 100 kilowattia, mikä on sama kuin henkilöauton maksimiteho, jos autossa on 136 hevosvoimaa. Tämän auton kineettinen energia on maksimiteholla todella suuri, ja sillä keittää hujauksessa suuria vesimääriä. Silti johtimessa elektronien nopeus (laske alla olevasta vastauksesta) olisi vain 7,8 mm/s eli karkeasti noin 1 cm/s, mikäli johtimen poikkipinta-ala olisi 1 mm^2.
Lisäisin edelliseen vielä sen, että jos piirissä ei olisi 10 ohmin kuormavastusta, vaan pelkkä johdin, kulkisi piirissä aivan järjettömän suuri virta, ja johdin kärähtäisi välittömästi poikki (siis jos jännite olisi yhä 1000 volttia).
- paksuvirtamies
Laske_itse kirjoitti:
Lisäisin edelliseen vielä sen, että jos piirissä ei olisi 10 ohmin kuormavastusta, vaan pelkkä johdin, kulkisi piirissä aivan järjettömän suuri virta, ja johdin kärähtäisi välittömästi poikki (siis jos jännite olisi yhä 1000 volttia).
Ei pidä paikkaansa. Tyhjäkäyvä johto ei tarvitse kuormavastusta, siinä kulkee ainoastaan loisvirtaa, mutta se on tässä tapauksessa jo oletuksena suljettu pois laskuista: "johtimen reaktanssia ei oteta huomioon". Kuormavastus ei vaikuta loisvirran suuruuteen mitenkään, ellei se ole syötön puoleisessa päässä johtoa.
- paksuvirtamies
Laske_itse kirjoitti:
Viestiketjun aloittaja kysyi itse asiassa johtimessa kulkevaa virtaa, mutta ei maininnut mitään mahdollisesta kuormavastuksesta. Otetaan esimerkki: Olkoon 10 ohmin vastus kytketty 1000 voltin jännitteeseen kuparijohtimella. Tällöin piirissä kulkee virta 1000/10 ampeeria = 100 ampeeria, mikäli oletataan että kuparijohtimen pituus ei ole kovin pitkä eikä sen poikkipinta-ala ole kovin pieni, jolloin kuparijohtimen vastus on häviävän pieni 10 ohmin vastukseen verrattuna, joten johtimen vastus voidaan jättää pois laskuista. Jos edellä mainittu 10 ohmin vastus olisi esim. lieden keittolevy, olisi siinä kuluva teho nyt U*I = U * U/R = 1000^2/10 = 100000 wattia eli 100 kilowattia, mikä on sama kuin henkilöauton maksimiteho, jos autossa on 136 hevosvoimaa. Tämän auton kineettinen energia on maksimiteholla todella suuri, ja sillä keittää hujauksessa suuria vesimääriä. Silti johtimessa elektronien nopeus (laske alla olevasta vastauksesta) olisi vain 7,8 mm/s eli karkeasti noin 1 cm/s, mikäli johtimen poikkipinta-ala olisi 1 mm^2.
Vielä yksi täsmennys tähän: en kysynyt virrasta mitään vaan jännitteestä. Unohtui mainita että kyse on tyhjäkäyvästä johdosta.
- Laske_itse
Elektronien keskimääräistä nopeuden suuruutta voidaan arvioida seuraavasti: Oletetaan, että johde on tasapaksu ja että poikkipinta-ala on A, jolloin virtatiheysvektori on johteen suuntainen. Tällöin virralle I saadaan (v on nopeus):
I = NevA
Hyvällä johteella johde-elektroneja on noin 1 kpl/atomi. Esimerkiksi kuparissa N on noin 8*10^28*1/m^3. Jos A = 1 mm^2 ja I = 1A, saadaan
v =I/(NeA) =0,1 mm/s - Mietintää
Mikä ihmeen vaihekulma? Sähkö on elektronien liikettä tai sitä että ne tönii toisiaan. Ei siinä mitään vaiheita tai kulmia ole. Elektronit tökkii toisiaan poski poskea vasten. Ei siinä mitään kulmia tarvita. Pyöreitä palleroita ovat.
- ei_palleroita
Nyt et tajua sähkömagneettisen energian kaksoisluonnetta. Tässä energia muodossa sähkökenttä ja magneettikenttä muodostaan toistensa suhteen kulmaeron.
Sähkö on elektronien liikettä. Tämä vaihekulma josta nyt puhutaan tarkoittaa itseasiassa vaihtosähkössä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihe-eroa). Eli onko jännite virtaa edellä tai päinvastoin.
Tässä yhteydessä puhutaan siis induktiivisesta tai kapasitiivisesta vaihekulmasta. Tämä on matemaattinen arvo.
Vaihtosähköllä on siis tämän myötä resistiivinen eli johtimen ohminen pätövastus (pätöteho). Ja tämän lisäksi vaihtosähköllä on joko induktiivinen tai kapasitiivinen "resistanssi" jota sanotaan reaktanssiksi.
Näiden vastusten yhteinen trigonometrinen "summa" on induktanssi.
Nämä liityvät vaihtosähkön matemaattisiin arvoihin eivätkä ole suoraan kiinni elektronien virrasta. Vaihtosähkön tajuaminen edellyttää sähkömagneettisen energian kaksoisluonteen ymmärrystä elektronivirta on todellisuutta siinä missä on todellisuutta myös nämä sähkö- ja magneettikentätkin.
Kyllä vaihtosähkön matematiikka tarvitsee "kulma-ajattelun" ymmärrystä.
Unohda se elektronien "palleroajattelu". Ei ne mitään aitoja "palloja" ole, ne ovat alkeishiukkasia joilla on MYÖS aaltoluonne. Onhan se tämä energian dualismi aika vaikeata ymmärtää. Tasavirta sähköjohtimillakin on ympärillään magneettikenttä. - elektrisiteetti
ei_palleroita kirjoitti:
Nyt et tajua sähkömagneettisen energian kaksoisluonnetta. Tässä energia muodossa sähkökenttä ja magneettikenttä muodostaan toistensa suhteen kulmaeron.
Sähkö on elektronien liikettä. Tämä vaihekulma josta nyt puhutaan tarkoittaa itseasiassa vaihtosähkössä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihe-eroa). Eli onko jännite virtaa edellä tai päinvastoin.
Tässä yhteydessä puhutaan siis induktiivisesta tai kapasitiivisesta vaihekulmasta. Tämä on matemaattinen arvo.
Vaihtosähköllä on siis tämän myötä resistiivinen eli johtimen ohminen pätövastus (pätöteho). Ja tämän lisäksi vaihtosähköllä on joko induktiivinen tai kapasitiivinen "resistanssi" jota sanotaan reaktanssiksi.
Näiden vastusten yhteinen trigonometrinen "summa" on induktanssi.
Nämä liityvät vaihtosähkön matemaattisiin arvoihin eivätkä ole suoraan kiinni elektronien virrasta. Vaihtosähkön tajuaminen edellyttää sähkömagneettisen energian kaksoisluonteen ymmärrystä elektronivirta on todellisuutta siinä missä on todellisuutta myös nämä sähkö- ja magneettikentätkin.
Kyllä vaihtosähkön matematiikka tarvitsee "kulma-ajattelun" ymmärrystä.
Unohda se elektronien "palleroajattelu". Ei ne mitään aitoja "palloja" ole, ne ovat alkeishiukkasia joilla on MYÖS aaltoluonne. Onhan se tämä energian dualismi aika vaikeata ymmärtää. Tasavirta sähköjohtimillakin on ympärillään magneettikenttä.Heh heh, aloittaja tarkoitti vaihtosähkön ajallista siirtymää, vaihtosähkön positiivisen ja negatiivisen puolijakson valillä.
- noinkohan
Eikö se jännitteen etenemisnopeus todettu edellä jo olevan luokkaa 0.60 ... 0.99 valon nopeudesta.
Kun johdon alkupäässä kytketään jännite, niin häntäpäässä se voidaan todeta dt = L/c sekunnin päästä, kun L on piuhan pituus. Jos L = 1 m, niin dt on luokkaa 3 nanosekuntia. Kilometrin piuhalla oltaisiin 3 mikrosekuntin luokassa ja 1000 km piuhalla millisekuntiskaalassa. - tyhmä_sähkömies
elektrisiteetti kirjoitti:
Heh heh, aloittaja tarkoitti vaihtosähkön ajallista siirtymää, vaihtosähkön positiivisen ja negatiivisen puolijakson valillä.
Palleroiden ajattelijaa on aivan liian vaikea ymmärtää.
- noinkohan
Aloittajan 50 Hz jännitteen jaksonpituus on 20 ms. Jos piuha olisi 20 000 km, niin olisiko sen toisessa päässä olevan mittaajan mielestä jännite 20 ms "vaiheessa".
Tämähän olisi helppo todeta skoopilla, kun piuha asennettaisiin niin, että häntä tulee lähtöpisteen viereen. - elektrisiteetti
noinkohan kirjoitti:
Aloittajan 50 Hz jännitteen jaksonpituus on 20 ms. Jos piuha olisi 20 000 km, niin olisiko sen toisessa päässä olevan mittaajan mielestä jännite 20 ms "vaiheessa".
Tämähän olisi helppo todeta skoopilla, kun piuha asennettaisiin niin, että häntä tulee lähtöpisteen viereen.Jos pidetään sähkön etenemisnopeutena 200 000 km/s tavallisessa kaapelissa. Kun verkkosähkön kokojakson pituus on 20ms, niin sähkö on vastakkaisvaiheinen 10 ms kohdalla. Siispä 2000 km kaapelin alku- ja loppupäiden välillä nähtäisiin skoopilla jännitteiden olevan vastakkaisvaiheisia, teoriassa.
- tätä_paljon_miettinyt
tyhmä_sähkömies kirjoitti:
Palleroiden ajattelijaa on aivan liian vaikea ymmärtää.
Kun sähkövirta on elektroneja, siis pieniä palleroita, jotka liikkuvat atomien elektroniverhosta aina seuraavalle atomille jne., uusiutuuko johtimen metalli koko ajan sähkön kulkiessa sen läpi?
- 346635
Kyllä johtimessa käytetty elektroni on uuden veroinen. Ei niitä voi erottaa toisistaan.
- 3h544
346635 kirjoitti:
Kyllä johtimessa käytetty elektroni on uuden veroinen. Ei niitä voi erottaa toisistaan.
Akussahan tapahtuu elektrodeilla kemiallisia reaktioita, joten ne "kuluvat" ja latauksella tilanne voidaan taas palauttaa.
- paksuvirtamies
elektrisiteetti kirjoitti:
Heh heh, aloittaja tarkoitti vaihtosähkön ajallista siirtymää, vaihtosähkön positiivisen ja negatiivisen puolijakson valillä.
Juu, juuri näinkin sen asian voisi ilmaista.
- paksuvirtamies
ei_palleroita kirjoitti:
Nyt et tajua sähkömagneettisen energian kaksoisluonnetta. Tässä energia muodossa sähkökenttä ja magneettikenttä muodostaan toistensa suhteen kulmaeron.
Sähkö on elektronien liikettä. Tämä vaihekulma josta nyt puhutaan tarkoittaa itseasiassa vaihtosähkössä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihe-eroa). Eli onko jännite virtaa edellä tai päinvastoin.
Tässä yhteydessä puhutaan siis induktiivisesta tai kapasitiivisesta vaihekulmasta. Tämä on matemaattinen arvo.
Vaihtosähköllä on siis tämän myötä resistiivinen eli johtimen ohminen pätövastus (pätöteho). Ja tämän lisäksi vaihtosähköllä on joko induktiivinen tai kapasitiivinen "resistanssi" jota sanotaan reaktanssiksi.
Näiden vastusten yhteinen trigonometrinen "summa" on induktanssi.
Nämä liityvät vaihtosähkön matemaattisiin arvoihin eivätkä ole suoraan kiinni elektronien virrasta. Vaihtosähkön tajuaminen edellyttää sähkömagneettisen energian kaksoisluonteen ymmärrystä elektronivirta on todellisuutta siinä missä on todellisuutta myös nämä sähkö- ja magneettikentätkin.
Kyllä vaihtosähkön matematiikka tarvitsee "kulma-ajattelun" ymmärrystä.
Unohda se elektronien "palleroajattelu". Ei ne mitään aitoja "palloja" ole, ne ovat alkeishiukkasia joilla on MYÖS aaltoluonne. Onhan se tämä energian dualismi aika vaikeata ymmärtää. Tasavirta sähköjohtimillakin on ympärillään magneettikenttä.Tässä tapauksessa en kuitenkaan tarkoita virran ja jännitteen keskinäistä vaihekulmaa, vaan tyhjänä käyvän johdon jännitteen vaihekulmaa, syöttävän jännitteen ja palaavan jännitteen välistä vaihekulmaeroa.
- paksuvirtamies
elektrisiteetti kirjoitti:
Jos pidetään sähkön etenemisnopeutena 200 000 km/s tavallisessa kaapelissa. Kun verkkosähkön kokojakson pituus on 20ms, niin sähkö on vastakkaisvaiheinen 10 ms kohdalla. Siispä 2000 km kaapelin alku- ja loppupäiden välillä nähtäisiin skoopilla jännitteiden olevan vastakkaisvaiheisia, teoriassa.
>Siispä 2000 km kaapelin alku- ja loppupäiden välillä nähtäisiin skoopilla
>jännitteiden olevan vastakkaisvaiheisia, teoriassa.
Osapuilleen tätä suuruusluokkaa arvelinkin krittiisen pituuden olevan. - paksuvirtamies
ei_palleroita kirjoitti:
Nyt et tajua sähkömagneettisen energian kaksoisluonnetta. Tässä energia muodossa sähkökenttä ja magneettikenttä muodostaan toistensa suhteen kulmaeron.
Sähkö on elektronien liikettä. Tämä vaihekulma josta nyt puhutaan tarkoittaa itseasiassa vaihtosähkössä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihe-eroa). Eli onko jännite virtaa edellä tai päinvastoin.
Tässä yhteydessä puhutaan siis induktiivisesta tai kapasitiivisesta vaihekulmasta. Tämä on matemaattinen arvo.
Vaihtosähköllä on siis tämän myötä resistiivinen eli johtimen ohminen pätövastus (pätöteho). Ja tämän lisäksi vaihtosähköllä on joko induktiivinen tai kapasitiivinen "resistanssi" jota sanotaan reaktanssiksi.
Näiden vastusten yhteinen trigonometrinen "summa" on induktanssi.
Nämä liityvät vaihtosähkön matemaattisiin arvoihin eivätkä ole suoraan kiinni elektronien virrasta. Vaihtosähkön tajuaminen edellyttää sähkömagneettisen energian kaksoisluonteen ymmärrystä elektronivirta on todellisuutta siinä missä on todellisuutta myös nämä sähkö- ja magneettikentätkin.
Kyllä vaihtosähkön matematiikka tarvitsee "kulma-ajattelun" ymmärrystä.
Unohda se elektronien "palleroajattelu". Ei ne mitään aitoja "palloja" ole, ne ovat alkeishiukkasia joilla on MYÖS aaltoluonne. Onhan se tämä energian dualismi aika vaikeata ymmärtää. Tasavirta sähköjohtimillakin on ympärillään magneettikenttä.Täysin totta mitä "ei_palleroita" kirjoittaa. Tässä tapauksessa ei tosin tule lainkaan kysymykseen reaktanssi, sillä se onsuljettu pois jo oletuksessa: "johtimen reaktanssia ei oteta huomioon".
Pelkän jännitteen vaihekulmien vertailusta on siis kysymys. Kun tahdistetaan voimalaitoksen generaattori sähköverkkoon, on huolehdittava (mm.) siitä, että seuraavat suureet ovat samansuuruiset sekä verkossa että tahdistettavassa generaattorissa:
1. jännite
2. taajuus (50 Hz)
3. vaihekulma (ei saa olla vastakkaisessa vaiheessa) - tyhmä_sähkömies
paksuvirtamies kirjoitti:
Täysin totta mitä "ei_palleroita" kirjoittaa. Tässä tapauksessa ei tosin tule lainkaan kysymykseen reaktanssi, sillä se onsuljettu pois jo oletuksessa: "johtimen reaktanssia ei oteta huomioon".
Pelkän jännitteen vaihekulmien vertailusta on siis kysymys. Kun tahdistetaan voimalaitoksen generaattori sähköverkkoon, on huolehdittava (mm.) siitä, että seuraavat suureet ovat samansuuruiset sekä verkossa että tahdistettavassa generaattorissa:
1. jännite
2. taajuus (50 Hz)
3. vaihekulma (ei saa olla vastakkaisessa vaiheessa)Muuten uskottava kertomus mutta generaattorien jännite ei todellakaan ole sama kuin valtakunnan sähkön siirtoverkon siirtojännite.
Suomen valtakunnan verkko koostuu 400, 220 ja 110 kilovoltin siirtojännitteistä.
Yksikään generaattori ei tuota näin korkeita jännitteitä vaan generaattorien ja siirtoverkon väliin tarvitaan muuntajia.
Ja tämä verkon rakenne tuo aina kysymyksen reaktanssista eli se on otettava huomioon. Induktiiviset ja kapasitiiviset kuormat aiheutta väistämättä vaihesiirtoa. (loisteho, loisvirrat) - kytkentäpiste
Ei tarvitse olla sama kuin sähköverkon siirtojännite, mutta kohtuullisella tarkkuudella sama kuin sen pisteen nimellisjännite, jolla verkkoon kytkeydytään.
- tätä_paljon_miettinyt
tätä_paljon_miettinyt kirjoitti:
Kun sähkövirta on elektroneja, siis pieniä palleroita, jotka liikkuvat atomien elektroniverhosta aina seuraavalle atomille jne., uusiutuuko johtimen metalli koko ajan sähkön kulkiessa sen läpi?
Älkää suotta enää vaivatko päätänne tällä asialla, ei se johdin aine pahemmin uusiudu koska elekronin massa on vain 1/1840 osa ytimen muodostavien protonien tai neutronien massasta, jotka painavina varsinaisesti muodostavat aineen.
Tietenkin voi taas kysyä mitä ainetta nämä protonit tai neutronit sitten ovat? Varsinkin kun tiedämme, että niin protonit, neutronit tai elektronit ovat kaikki keskenään samanlaisia. Kun ne kiistatta painavat jotain, ovat siis "ainetta", mutta mitä, jotain alkuaineen alkuainetta? - hieman_alleviivaaja
tyhmä_sähkömies kirjoitti:
Muuten uskottava kertomus mutta generaattorien jännite ei todellakaan ole sama kuin valtakunnan sähkön siirtoverkon siirtojännite.
Suomen valtakunnan verkko koostuu 400, 220 ja 110 kilovoltin siirtojännitteistä.
Yksikään generaattori ei tuota näin korkeita jännitteitä vaan generaattorien ja siirtoverkon väliin tarvitaan muuntajia.
Ja tämä verkon rakenne tuo aina kysymyksen reaktanssista eli se on otettava huomioon. Induktiiviset ja kapasitiiviset kuormat aiheutta väistämättä vaihesiirtoa. (loisteho, loisvirrat)Generaattoria ei tietenkään oikeasti koskaan kytketä suoraan siirtoverkkoon, vaan muuntajien välityksellä, mutta maallikon ei tietenkään tarvitse sitä tietää, joten tämä "tyhmän sähkömiehen" huomautus ymmärretään, vaikka sillä nyt ei itse asian kannalta merkitystä olekaan.
Tahdistettaessa kysymys on todellakin kytkentäpisteen jännitteestä, jonka on oltava sama kuin [verkon kautta tyhjäkäyvän] generaattorimuuntajan [takajännitteen]. Taajuuden ja vaihekulman on oltava myös sama.
Paksuvirtamies luultavasti (ja melkein varmasti) tietää tämän, samoin kuin paljon muutakin tahdistamiseen liittyvää. - Kytkentäpiste
hieman_alleviivaaja kirjoitti:
Generaattoria ei tietenkään oikeasti koskaan kytketä suoraan siirtoverkkoon, vaan muuntajien välityksellä, mutta maallikon ei tietenkään tarvitse sitä tietää, joten tämä "tyhmän sähkömiehen" huomautus ymmärretään, vaikka sillä nyt ei itse asian kannalta merkitystä olekaan.
Tahdistettaessa kysymys on todellakin kytkentäpisteen jännitteestä, jonka on oltava sama kuin [verkon kautta tyhjäkäyvän] generaattorimuuntajan [takajännitteen]. Taajuuden ja vaihekulman on oltava myös sama.
Paksuvirtamies luultavasti (ja melkein varmasti) tietää tämän, samoin kuin paljon muutakin tahdistamiseen liittyvää."Paksuvirtamies luultavasti (ja melkein varmasti) tietää tämän..."
Kyllä hituvirtamiehenkin tuon verran pitää tietää. Tekulla heikoille virtamiehillekin luetettiin Paavolaa ainakin -70 luvulla, ei vain paksuille sähkömiehille. En tiedä, kuinka täsmäkoulutusta nykyään siellä AMK:ssa harjoitetaan, mutta kyllä jokaisen pitäisi tietää myös vähän oman alansa reunojen ulkopuolelta. Bessemer-mellottimestakin luettiin mekaanisessa teknologiassa, mutta siitä en muista muuta kuin että auteniitti on kovaa kuin Ananiaksen pääluu. (Vai oliko se sittenkin ledeburiitti :D) - oomi-kertaa-käämi
Korjaan: Austeniitti
- Mietintää
ei_palleroita kirjoitti:
Nyt et tajua sähkömagneettisen energian kaksoisluonnetta. Tässä energia muodossa sähkökenttä ja magneettikenttä muodostaan toistensa suhteen kulmaeron.
Sähkö on elektronien liikettä. Tämä vaihekulma josta nyt puhutaan tarkoittaa itseasiassa vaihtosähkössä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihe-eroa). Eli onko jännite virtaa edellä tai päinvastoin.
Tässä yhteydessä puhutaan siis induktiivisesta tai kapasitiivisesta vaihekulmasta. Tämä on matemaattinen arvo.
Vaihtosähköllä on siis tämän myötä resistiivinen eli johtimen ohminen pätövastus (pätöteho). Ja tämän lisäksi vaihtosähköllä on joko induktiivinen tai kapasitiivinen "resistanssi" jota sanotaan reaktanssiksi.
Näiden vastusten yhteinen trigonometrinen "summa" on induktanssi.
Nämä liityvät vaihtosähkön matemaattisiin arvoihin eivätkä ole suoraan kiinni elektronien virrasta. Vaihtosähkön tajuaminen edellyttää sähkömagneettisen energian kaksoisluonteen ymmärrystä elektronivirta on todellisuutta siinä missä on todellisuutta myös nämä sähkö- ja magneettikentätkin.
Kyllä vaihtosähkön matematiikka tarvitsee "kulma-ajattelun" ymmärrystä.
Unohda se elektronien "palleroajattelu". Ei ne mitään aitoja "palloja" ole, ne ovat alkeishiukkasia joilla on MYÖS aaltoluonne. Onhan se tämä energian dualismi aika vaikeata ymmärtää. Tasavirta sähköjohtimillakin on ympärillään magneettikenttä.Ei jännite voi olla virtaa edellä. Jos ei oo virtaa niin ei voi olla jännitettäkään. Sanoohan se järkikin. Sama kuin ilman vettä ei voi olla aaltoakaan.
- Mietintää
ei_palleroita kirjoitti:
Nyt et tajua sähkömagneettisen energian kaksoisluonnetta. Tässä energia muodossa sähkökenttä ja magneettikenttä muodostaan toistensa suhteen kulmaeron.
Sähkö on elektronien liikettä. Tämä vaihekulma josta nyt puhutaan tarkoittaa itseasiassa vaihtosähkössä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihe-eroa). Eli onko jännite virtaa edellä tai päinvastoin.
Tässä yhteydessä puhutaan siis induktiivisesta tai kapasitiivisesta vaihekulmasta. Tämä on matemaattinen arvo.
Vaihtosähköllä on siis tämän myötä resistiivinen eli johtimen ohminen pätövastus (pätöteho). Ja tämän lisäksi vaihtosähköllä on joko induktiivinen tai kapasitiivinen "resistanssi" jota sanotaan reaktanssiksi.
Näiden vastusten yhteinen trigonometrinen "summa" on induktanssi.
Nämä liityvät vaihtosähkön matemaattisiin arvoihin eivätkä ole suoraan kiinni elektronien virrasta. Vaihtosähkön tajuaminen edellyttää sähkömagneettisen energian kaksoisluonteen ymmärrystä elektronivirta on todellisuutta siinä missä on todellisuutta myös nämä sähkö- ja magneettikentätkin.
Kyllä vaihtosähkön matematiikka tarvitsee "kulma-ajattelun" ymmärrystä.
Unohda se elektronien "palleroajattelu". Ei ne mitään aitoja "palloja" ole, ne ovat alkeishiukkasia joilla on MYÖS aaltoluonne. Onhan se tämä energian dualismi aika vaikeata ymmärtää. Tasavirta sähköjohtimillakin on ympärillään magneettikenttä.Täytyyhän elektronien olla jonkin muotoisia ja pallomainen muoto tuntuu luonnolliselta. Vai meinaatko että ne elektronit voi olla kuution muotoisia tai vaikka tetraedrejä?
Mietintää kirjoitti:
Ei jännite voi olla virtaa edellä. Jos ei oo virtaa niin ei voi olla jännitettäkään. Sanoohan se järkikin. Sama kuin ilman vettä ei voi olla aaltoakaan.
Konkassa (kapasitiivinen reaktanssi) virta on ennen jännitettä, kelassa (induktiivinen reaktanssi) mennään jännite edellä. Kyllä se vaan näin on.
Saivartelijoille: Tiedän komponentin ja teoreettisen sähkötekniikan ideaalin reaktanssin eron.- Miinustakehiin
agnoskepo kirjoitti:
Konkassa (kapasitiivinen reaktanssi) virta on ennen jännitettä, kelassa (induktiivinen reaktanssi) mennään jännite edellä. Kyllä se vaan näin on.
Saivartelijoille: Tiedän komponentin ja teoreettisen sähkötekniikan ideaalin reaktanssin eron.Mutta eihän ilman virtaa voi olla jännitettä! Huuhaata nuo kelat ja kondensaattorit. Sähkö virtaa kuin vesi. Ei siinä mitään vaiheita tai kulmia ole. Elektronit on siistejä energiapalleroita jotka haluaa mennä miinusnavasta pois. Miinusnavasta kun tulee liikaa elektroneja.
- Mietintää
ei_palleroita kirjoitti:
Nyt et tajua sähkömagneettisen energian kaksoisluonnetta. Tässä energia muodossa sähkökenttä ja magneettikenttä muodostaan toistensa suhteen kulmaeron.
Sähkö on elektronien liikettä. Tämä vaihekulma josta nyt puhutaan tarkoittaa itseasiassa vaihtosähkössä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihe-eroa). Eli onko jännite virtaa edellä tai päinvastoin.
Tässä yhteydessä puhutaan siis induktiivisesta tai kapasitiivisesta vaihekulmasta. Tämä on matemaattinen arvo.
Vaihtosähköllä on siis tämän myötä resistiivinen eli johtimen ohminen pätövastus (pätöteho). Ja tämän lisäksi vaihtosähköllä on joko induktiivinen tai kapasitiivinen "resistanssi" jota sanotaan reaktanssiksi.
Näiden vastusten yhteinen trigonometrinen "summa" on induktanssi.
Nämä liityvät vaihtosähkön matemaattisiin arvoihin eivätkä ole suoraan kiinni elektronien virrasta. Vaihtosähkön tajuaminen edellyttää sähkömagneettisen energian kaksoisluonteen ymmärrystä elektronivirta on todellisuutta siinä missä on todellisuutta myös nämä sähkö- ja magneettikentätkin.
Kyllä vaihtosähkön matematiikka tarvitsee "kulma-ajattelun" ymmärrystä.
Unohda se elektronien "palleroajattelu". Ei ne mitään aitoja "palloja" ole, ne ovat alkeishiukkasia joilla on MYÖS aaltoluonne. Onhan se tämä energian dualismi aika vaikeata ymmärtää. Tasavirta sähköjohtimillakin on ympärillään magneettikenttä.Eihän jännitteellä ja virralla voi olla mitään vaihe-eroa. Jos ei ole jännitettä niin ei voi olla virtaakaan. Jos laitetaan jännitteeksi vaikka 20 volttia ja vastuksena on 10 ohmin vastus niin virta on 2 ampeeria samantien. Ei se virtapiiri odota vaikka viikkoa että virraksi tulee 2 ampeeria kun 20 voltin sähkö on kytketty päälle 10 ohmin vastukseen viikko sitten. Sen ymmärrän että jos sähkön laittaa päälle niin ei se heti ole toisessa päässä johdinta. Valonnopeus johtimessa on ylärajana. Sitäpaitsi kun elektroni tökkää toista niin elektroonin elastisuudesta johtuen ei voima välity valonnopeudella.
- Taidat-olla
Kyllä virralla ja jännitteellä on vaihe-ero.
- sähvö
Mietintää kirjoitti:
Eihän jännitteellä ja virralla voi olla mitään vaihe-eroa. Jos ei ole jännitettä niin ei voi olla virtaakaan. Jos laitetaan jännitteeksi vaikka 20 volttia ja vastuksena on 10 ohmin vastus niin virta on 2 ampeeria samantien. Ei se virtapiiri odota vaikka viikkoa että virraksi tulee 2 ampeeria kun 20 voltin sähkö on kytketty päälle 10 ohmin vastukseen viikko sitten. Sen ymmärrän että jos sähkön laittaa päälle niin ei se heti ole toisessa päässä johdinta. Valonnopeus johtimessa on ylärajana. Sitäpaitsi kun elektroni tökkää toista niin elektroonin elastisuudesta johtuen ei voima välity valonnopeudella.
Ensinnäkin jännitteen on oltava vaihtojännitettä. Toiseksi virtapiirissä on oltava jokin "sähkövarasto", konkka tai rautasydänkäämi, johon varastoituu sähköä. Tämä varastoitunut sähkö virtaa vielä hetken vaikka jännite olisi jo nollassa. Tämä on sitä jännitteen ja virran välistä aikaeroa (vaihesiirtoa).
- 52j64
Näinpä.
Kelassa U = L di/dt eli virran muutos indusoi jännitteen kelan magneettikentän muutoksen kautta. Tätä hyödynnetään mm. auton sytytyspuolassa ja muuntajissa.
Kondensaattorissa dU/dt = i/C. Virran integraali eli varaus synnyttää jännitteen.
Jos i = i0 sin(wt), niin di/dt = (w i0) cos(wt) ja i integraali on -(i0/w) cos(wt). Sin(wt) ja cos(wt) vaihe-ero on pii/2. Sekapiireissä, joissa on mukana vastus R, voi virran ja jännitteen vaihe-ero "fii" olla mitä tahansa 0 ja pii/2 väliltä. Tällöin tehokerroin on cos(fii). - 52j64
Jos U on muotoa sin(wt) ja I muotoa sin(wt fii), niin niiden tulo eli teho P on muotoa sin(wt)*sin(wt fii). Tämä on edelleen muotoa sin(wt) [ cos(fii) sin(wt) sin(fii) cos(wt) ] eli [ cos(fii)*sin (wt)**2 sin(fii)*sin(wt)*cos(wt) ].
Jakson yli integroituna jälkimmäinen termi menee nollaan. Tämä edustaa sitä "loistehoa". Ensimmäisen termin integraali edustaa "pätötehoa".
Loisteho-nimitys on hieman harhaanjohtava. Kyse on siitä, että vaihesiirtoa aiheuttava "L&C-varasto" palauttaa imemänsä energian takaisin. Vain vastus R hävittää energiaa. Loisteho-nimitys juontaa juurensa siitä, että sekin aiheuttaa verkossa virtaa, joka "ei tee työtä". Tämä loisvirta aiheuttaa siirtohäviöitä, koska siirtojohtojen vastus ei ole nolla.
- Mietintää
Sähkövirta on kuin vesi. Siinä kun vesihanan aukaisee niin vesi virtaa. Ei siinä mitään vaiheita tai kulmia ole sähkössä. Elektronit on pyöreitä palleroita eikä niissä ole kulmia. Nuo sähkövirran kulmat ja vaiheet on huijausta joilla kansaa huijataan maksamaan saatanan kalliita sähkölaskuja. Sipilät yms huijarit vaahtoo sähkön vaihekulmista, loistehosta yms joutavasta. Huuhaata koko touhu ja kansa maksaa viulut!
- ei_ole_palleroita
Sähkön palleroluonne on väärä teoria. Todellisuudessa sähkö on sähkömagneettisen energian dualistinen ilmentymä, sillä on hiukkas- ja aaltoluonne samanaikaisesti.
Sähkömagnetismi on fysikaalisen luonnon neljäs perusvoima. Ne toiset ovat vahva ja heikko ydinvoima ja painovoima.
Oma lukunsa on sitten se pimeä energia ja pimeä aine josta ei tiedetä juuri mitään. Vain niiden olemassaolo oletetaan todeksi.
Ne sähkön "elektronit" eivät ole pelkkiä pieniä palleroita. (pallomaisia kappaleita)- palleroitahyvinnii
Kyllä elektronit ovat vain pieniä palleroita. Niillä on myös sähkövaraus ja sähkökenttä, Kun ne pallerot liikkuvat nuodostuu niiden ympärille nagneettikenttä, jonka suunta on kohtisuora liikesuuntaan nähden. Toisaalta taas jos joku magneettikenttä liikkuu tai muuttuu voimakkuudeltaan, se saa nämä pallerot vuorostaan liikkeelle. Jos tämä oli sitä dualismia, niin OK.
- k.v.antti
Milloin e ilmenee pallerona ja milloin taas aaltona. Ilmeisesti esim. vetyatomin e ei ole pallero vaan joku "aaltofunktio". Toisaalta taas elektronitykin sylkäisemä e lienee kuin pienen pieni luoti, jolla on iso nopeus.
- palleroitahyvinnii
Kyllä ne on kaikki keskenään samanlaisia riippumatta minkä ytimen ympärillä ne hengailee.
- Tapola2
Elektroni on niin pieni, itseasiassa pienin kappale, ettei sen massaa tai varausta pysty yksinään määrittämään. Mutta massa / varaus suhteen voi. R. Millikan yritti elektronin varausta mitata, mutta epäonnistui.
- m.virkistämiseksi
Protoni on noin 2000 kertaa "painavampi" kuin elektroni. Varaukset ovat samat, mutta vastakkaismerkkiset. Näistä koostuu kaikkeuden yleisin alkuaine vety.
- elektrisiteetti
On elektronin varaus määritelty. 1 Coulombin sähkövaraus on 6,24 triljoonalla elektronilla.
- palleron_maksaja
Mistä alkaen sähkölaitoksilla on tuotettu sähköpalleroita joita jaetaan kotitalouksiin kulutusmittarin kautta.
- Sähkö-urologi
Sähköisen viestinnän sensoreiden vanhan säännön mukaan 135 (45) asteen vaihekulma aiheuttaa tuotteelle automaattisesti K-18 merkinnän.
Eli kaapelin pitäisi olla ainakin kaikkien lyhyt-genitaalisten miesten mielestä tosi pitkä, mutta todellisudessa pituus jää tuonne 2,5 - 3 cm:n vaiheille lepotilassa. - Hymyilevävieras
Naurattaa kyllä tällaiset mietintää harjoittavat. Asiallisesti asioista tunnutaan kirjoitettavan ja vastapuoli on kapeakatseinen ammattikoululainen.
Jos kaikki tähän hetkeen pystytetty on vain kusetusta, niin mikset menisi ja kertoisi kaikille yksinkertaisemman tavan hoitaa sähkön jakelu?
Ainiin, kun et taida pystyä- 1234314314134
Kun edellinen viesti keskusteluun on kirjoitettu vuoden 2016 puolella niin miksi nyt, kymmenen kuukautta myöhemmin yrität päästä haastamaan riitaa trollin kanssa? Et kirjoittanut mitään itse asiasta vaan ainoastaan muista keskustelijoista.
Riiteleminen trollien kanssa lisää trollausta palstalla. Se lienee tavoitteenasi. - trollsroyce
1234314314134 kirjoitti:
Kun edellinen viesti keskusteluun on kirjoitettu vuoden 2016 puolella niin miksi nyt, kymmenen kuukautta myöhemmin yrität päästä haastamaan riitaa trollin kanssa? Et kirjoittanut mitään itse asiasta vaan ainoastaan muista keskustelijoista.
Riiteleminen trollien kanssa lisää trollausta palstalla. Se lienee tavoitteenasi.Tuota, ethän sinäkään kirjoittanut mitään itse asiasta, vaan ainoastaan muista kirjoittajista...
Riiteleminen trollien kanssa lisää trollausta palstalla. Se lienee tavoitteenasi.
- 102030405060
Siinä on kaksi eri nopeutta.
Se sähkökentän muutos etenee valon nopeutta väliaineessa.
Mutta itse sähkövaraukset taas liikkuvat hyvinkin hitaasti.
Sitä voisi ajatella niinkuin vesiputkea, jossa on paine. Heti kun avaat hanan toisessa päässä, niin vesi lähtee liikkeelle. Vesi ei välttämättä itse liiku kovinkaan nopeasti, mutta se lähtee hyvinkin nopeasti liikkeelle koko putken matkalta, kun paine muuttuu.
Näin minä sen olen ymmärtänyt.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.3103069Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka632370- 1262072
Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3502051Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois1271743- 671409
Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2121395- 661357
- 701303
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl811268