Että sitten menee päivä pilalle kun täällä lukee komentteja "kyllä töitä tekevälle löytyy", "työttömyys on työttömän oma vika" , "työttömät vaan loisii ja elää valtion pussilla". Juupa juu. Minähän suorastaan RAKASTAN elää työttömänä. On tosi kivaa elää muutamalla eurolla päivässä, herätä aamuyöstä murehtimaan ja itkemään työttömyyttä...silti pitää jaksaa herätä aikaisin aamulla laittelemaan hakemuksia yrityksiisn. Kyllä, minusta on ihanaa, että ihmiset kategorisoivat minut sen perusteella, että olen työtön. On todella kivaa olla toisten silmissä pohjasakkaa. Kyllä. Hakemuksia mennyt toista sataa parin kuukauden aikana, mutta aina tulee "nej tack" vastauksia. Että silleen. Taidanpa tässä heittää itseni jojoon teidän kaikkien työssä käyvien jumalallisten ihmisten silmien edessä, että näette miten hauskaa on todella olla työtön!!!
Avautuminen
Työtön
10961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joo, niinpä. Olen pitkäaikaistyötön ja töitä vain ei löydy koska mulla ei oo aikaisempaa työkokemusta. Niiden työttömien puolesta, jotka vielä asuvat vanhempiensa taloudessa voin kyllä sanoa että he loisivat ja elävät valtion rahoilla. Mihin vanhempiensa taloudessa asuva työtön rahaa tarvii?? Hänelle kaikki on ilmaista, ainakin vanhemmat maksavat ruoat eikä tarvi nähdä nälkää. Sellaisilta pitäisi tuet ottaa pois joilla on jo ammatti eivätkä kuitenkaan viitsi edes omaan asuntoon muuttaa vaan loisivat vanhempiensa nurkissa. Ja muutenkin päiväraha on aivan liian suuri vanhempiensa taloudessa asuvalle.
Itse olen yksin asuva työtön ja rahat aina tiukalla, hyvä kun ruokaan riittä rahat. Kyllä välillä kadehdin niitä joille vanhemmat ostavat kaiken ja vielä kun itsekin tienaavat rahaa tekemättä mitään.
Vähän on katkeruutta ilmassakin, nimittäin mulle aika vaikeaa asua vanhempieni taloudessa koska he eivät enää ole kumpikaan elävien kirjoissa. Mutta jos pakkotöihin työttömiä niin sinne kaikki sellaiset jotka loisivat vanhempien nurkissa, eikä mitään ikärajaa, vaan ihan kaikki. Nimittäin on olemassa 50-60 vuotiaita jotka vielä loisivat omien vanhempien taloudessa, eikö olisi jo aika muuttaa omilleen? Itse olen ollut omillani 16-vuotiaasta asti.
Olisit aikoinaan hoitanut omat vanhempasi paremmin, niin voisit nyt siipeillä heidän kustannuksellaan. Toisten kustannuksella eläminenhän näyttää olevan ainoa tavoitteesi.
Jos 50-60 vuotias asuu vanhempiensa luona, hän on silloin todennäköisesti myös omaishoitaja. Siitä suhteesta ne vanhukset usein hyötyy enemmän kuin se ilman korvauksia 24 tuntia vuorokaudessa kiinni oleva omaishoitaja. Puhumattakaan yhteiskunnasta.
Ja miksi ne kotona asuvat työttömät pitäisi ensimmäisinä työllistää? Mielestäni juuri sinä tarvitset sitä pakkotyötä. Asut yksin ja tarvitset kipeästi työtä, kun et työkokemuksen puutteen vuoksi työllisty.
Ymmärrän hyvin,
ei tää työttömyys ole herkkua, eipä ole itsellänikään käytössä kuin muutama euro päivää kohden sillä mennään, itse en ole päätäni enää
seinään hakannut pariin vuoteen siis en ole hakenut töitä enää ollenkaan se oli niin pirun masentavaa hommaa että alkoi jo järki mennä, ajattelin pitää vuoden pari taukoa ja katsoa sitten uudelleen, ansiosidonnainen loppui jo kesällä nyt eletään peruspäivärahalla,
jännä juttu eipä ole paljon elämä muuttunut vaikka tulot putosivat 65% pitkäaikaistyötön on selvyityjä ja kovassa liemessä keitetty,
aikoinaan kun olin työelämässä luulin itseäni tärkeäksi henkilöksi töissä en nähnyt kokonaisuutta olin hölmö hyväksikäytetty juippi siis jo monia vuosia sitten,
löytyy työttömyydestäkin paljon hyvääkin
no joo tiedätte varmaan mitä tarkoitan.
Minä en taas jaksa lukea näitä iän ikuisia "ahdistaa tämä työttömyys" -kirjoituksia joissa uhkaillaan itsemurhalla myötätunnon saamiseksi.
Vaikka kuinka on työtön ja ahdistaa, niin täydellinen luuseri ei kuitenkaan kannata olla että itsemurhaa hautoo.
Muista: Ongelmasi on työttömyys! Et sinä työllisty itsesi tappamalla. Itsesi tappamalla hoidat vain oiretta et syytä ja se on luusereiden hommaa!
Ei noita sinun ylimielisiä kommenttejakaan jaksa kukaan lukea. Mitä helvettiä yleensäkään teet tällä palstalla, tämä on tarkoitettu työttömille ja/tai työttömyysuhan alaisille. Jos sinun mielestäsi työttömyys on työttömän ongelma, niin minun mielestäni sinun ongelmasi on täydellinen empatian puute ja uskomaton ylimielisyys.
työtön-niinpä lähti taas yks anomus liitolle.Silti heräsin reippaana katsomaan työpaikat,tein yhden hakemuksen,siistiydyin,jos vaikka tulisi jostain kutsu haastatteluun..
Niin meni taas yks päivä turhaan toivoon.Ja hitto soikoon-pidän puhelimen WC:ssäkin mukana-ettei mene puhelu ohi korvien! No seuraavana siitä kai voi luopua,kun ei kukaan soita.
-En teidä kauanko tämä vaihe kestää että toivoa on-kohta tulee VASTA vusoi täyteen??
Syksyllä pääsin sentäs haastatteluun asti,mutta enää ei sitäkään.IKÄ 50,nainen,huono koulutus,mutta ikäni töitä tehnyt.
Ostanko keinutuolin vai...
Itse olen työtön ja sosiaalipummi puhtaasti työtätekevän keskiluokan tarpeisiin. En tosin
omasta tahdosta, mutta käy se paikan ottaminen yhteiskunnasta näinkin.
Olen herrasmies ja pyrin hoitamaan asiani hienovaraisesti, en provosoi. Vietän päivittäin paljon aikaa kirjastoissa. Luen lähinnä lehtiä ja seikkailen hyllyjen välissä. Iltaisin katson telkkaria, surffaan netissä ja ulkoilen. Olen helposti näkyvissä. Olen ns. väärä henkilö, väärässä paikassa ja väärään aikaan. Siitä minut voi huomata.
Keskiluokalle olen puheenaihe ja inspiraatio. Minua (tai meitä) arvostellaan, ihmetellään ja ennen kaikkea paheksutaan. Paheksunta onkin juuri tyypillisintä keskiluokkaisuuttta, jolla pyritään osittain loukkaamaan toista ja osittain nostamaan omanarvontuntoa. Paheksuminen onkin se arjen pikku ilo, joka antaa keskiluokan edustajalle työssäjaksamista, jota hän ajoittain kaipaa. En loukkaa mieltäni niistä mielipiteistä, joissa ehdottomasti ollaan varmoja työnsaannin helppoudesta ja työpaikkojen paljoudesta.
Minulle saa moralisoida ja minua saa ihmetellä. Keskiluokkaiselle ihmiselle on ensisijaisen tärkeää löytää moralisoinnin kohde, koska työelämän oravanpyörä tuntuu välillä pahalta. Tiedän työttömänä, että keskiluokan edustajalla ei ole mitään minua henkilökohtaisesti vastaan, vaan hänen pitää välillä purkaan työn aiheuttamaa pahaa oloa työttömään. Tämä on nykypäivää. Nykypäivänä keskiluokkaisen kansalaisen suusta on epäkorrektia kuulla arvosteluja tai pilkkaa ulkomaalaisia, seksuaalivähemmistöjä tai johtajia kohtaa. Hänelle jää varmasti korrektiksi kohteeksi työttömät. Minä ilolla suon hänelle tämän ilon. Suo sinäkin :)
Hei olet ihanan positiivinen oikeesti! Noin minäkin haluaisin olla, mutta en osaa..Et kertonut kauanko olet ollut työtön?
Minullekin sanotaaan että ei sulla ole hätää nauti vapaasta elämästäsi,mutta vaikeeta on.
Ulkoilen myös paljon ja surfaan netissä,teemn käsitöitä,katson telkkaria.. mutta jotain puuttuu.
Mutta Kevät taitaa tulla!
Olet ymmärtänyt jotain olennaista yhteiskuntamme olemuksesta. Näinhän tämä on kuin sanoit.
Olen tullut siihen tulokseen, etten koskaan lähde työelämän oravanpyörään mukaan. Olen 10 vuotta tullut otimeen ilman kunnollisia tuloja, suurin osa työttömänä. Olen toki yrittänyt opiskella, mutta terveys reistailee.. nivelet, sydänvika, allergia muutaman mainitakseni. Tulen kuitenkin toimeen ja minulla on asunto, yhtä köyhä puoliso, hyviä ystäviä ja paljon tuttuja jotka ovat suurin piirtein samassa tilanteessa. Suuri osa on akateemisia, joilla on vaikeuksia löytää työtä tai ovat työttöminä. Kun meitä on näin monia, ei tarvitse kellekään selitellä mitään. Meillä on hauskaa.
On jännä huomata miten pienellä rahalla sitä pärjää. Monet kauhistelisivat budjettiani, mutta minulle se on ihan helppo juttu. Aikani saan kulumaan lueskelemalla, kirjoittamalla, auttamalla lähimpiä jos he tarvitsevat jotain apua, soittamalla pianoa tai liikkumalla sen mitä nyt voin liikkua kärsimättä jälkeenpäin. Ihmiset eivät osaa arvostaa enää niitä hienoja suuria asioita elämässään, jotka ovat täysin ilmaisia.
Minulla on vain tämä yksi elämä enkä aio tuhlata sitä tappamalla itseäni masennukseen tai työuupumukseen. Se mitä nyt teen, on todellakin itseni toteuttamista ja oman elämäni elämistä. Olen hyvin onnellinen:)
oletko ajatellut, onko se suuta soittava joukko sitten lopultakaan kovin iso. Taitaa olla vaan sellaista porukkaa, joitten järki ei muutenkaan ole kovin isolla kapasiteetilla varustettu. Eli samoja tyyppejä, jotka paukuttavat päätään kaikista muistakin asioista, joita eivät ymmärrä tai joista eivät itse asiassa tiedä yhtään mitään. Sellaisia nilkoissa pyöriviä rakkikoiria, jotka iskevät varsin lujasti kiinni pyrkimyksenä jäytää luuhun asti etenkin silloin, jos heille näyttää, että kiinnittää huomiota heidän tekemisiinsä. Tällä palstallakin saattaa olla kyseessä vain yksi tai kaksi tyyppiä, jotka paukuttavat silkasta ilkeydestä sydämensä kyllyydestä niitä iänikuisia loisjuttujaan. Yksinkertaiset ne yleensä kaikista kovimmin huutelevat toreilla ja turuilla!