Nyt uutena vuotena hairahdin erittäin humalapäissäni ottamaan erästä tuttua miestä käsistä kiinni (jonka tiesin olevan kiinnostunut) ja laittamaan niitä erinäisiin paikkoihin. Tosin vaatteiden päällä!!!Nyt olen asiaa katunut mutta mielestäni en mitään "kovin" väärää tehnyt ja tällaisesta asiasta on parempi olla kertomatta puolisolle.vai?
teinkö väärin?
amanda
51301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oon niin surullinen puolestas.. En rupea sua neuvomaan, pitäiskö sun kertoa vai ei, mutta ajattelepas nyt vähän, mitä teit.. Ootko miettiny, miltä susta tuntuis, jos puolisosi kohtelisi sua samoin? Vähän järkeä peliin!
En sano tätä pahalla, mutta eikö ole melko sama asia, kerrotko vai et, kun näyttää, että tilaisuuden tullen olet valmis unohtamaan puolisosi.. Rakastatko häntä tosiaan? Jos kerrot hänelle, on riski, että hän jättää sut, mutta jos et kerro, onko se yhtään parempi? Jos mieles tekee muita, jossain vaiheessa puolisosi joutuu sen asian kuitenkin kohtaamaan...
Voin kuitenkin vastata kysymykseesi: Kyllä, teit väärin. Toivon vain, ettet tee niin enää koskaan.
"näyttää, että tilaisuuden tullen olet valmis unohtamaan puolisosi.. Rakastatko häntä tosiaan?" RAKASTAN.ENEMMÄN KUIN KETÄÄN MUUTA.
tunnetta ei uuden vuoden jutussa ollut mukana enkä pidemmälle olisi mennyt.Tiedän etten suvaitsisi tällaista käytöstä puolisoltani mutta tehty mikä tehty. Mutta ei tulee enään koskaan tapahtumaan uudestaan.
Varmaan enemmistö suomalaisaikuisista arvelee, että jotenkin väärin teit. Varmaan useimmat heistä kuitenkin miettivät, että paljon pahempaakin on nähty.
Itse näytät olevan samaa mieltä, eli että et nyt oikein nätistikään menetellyt. No, ei minusta paha ole, jos kykenee katumaan ja tuntemaan syyllisyyttä.
Sen kyllä sanoisin, ettei sinulle kukaan muu voi kertoa, kuinka väärin ehkä teit omalta kannaltasi. Minusta ei ole mitään yleistä kantaa, jonka nojalla tekoasi voisi arvioida.
Toinen juttu on, mitä tästä saattaa seurata ja millä ehdoin.
Tilanteesta saattaa riippua, eikö olisi parasta olla asiasta visusti vaiti puolison edessä. Minusta on aiheellista epäillä jopa omia vaikuttimia, jos on kovin taipuvainen tunnustamaan toiselle tekojaan.
Tästä voisin kertoa paljonkin mukaan lukien siitä, kuinka tunnustamisen takana saattaa olla jopa halu vahingoittaa häntä, jota on pettänyt enemmän tai vähemmän ja jonka laittaa kuuntelemaan, mitä tuli tehdyksi.
Sitä en osaa edes arvata, onko mahdollista, että tapahtunut tulee muuta tietä miehesi tietoon. Jos tämän pelossa ryhdyt tunnustamaan, niin eihän se sellainen nyt kovin suurta rohkeutta osoita.
Puolestasi toivon, ja ehkä toivot omasta puolestasi, ettet enää moiseen ryhdy kuten tuossa uutena vuotena.
Hei
Minusta olet fiksu, kun et mennyt pidemmälle! On myös ihailtavan hienoa, että pohdit seuraamuksia ja omantuntosi kello soi.
Ainakin minä voisin antaa noin pienet jutut anteeksi, eihän mitään pahaa tapahtunut.... Älä silti kerro, mutta hyvä kun prosessoit asiaa itse. Juttusi mukaan ei taida olla mitää raportoitavaa, niinkun "oikeesti".
Voi kun omani olisi ollut noin rehellinen ja hyvän moraalin omaava silloin aikanaan....
Jarppa
Antaa ymmärtää, muutei ymmärrä antaa. Todella väärin. Kaveri on varmaan tosi kuumana nyt. Naiset osaavat kiusata miehiä!
Toisaalta en tuomitse pettingiä ja jos se tuossa tilanteessa oli molemmille hyvä ratkaisu, niin ok. Ehkä ensi kerralla jo vähän enemmän - tai sitten toisena vaihtoehtona ei seuraavaa kertaa tule.