Moi!
Olen vähän päälle kolmekymppinen lapseton mies 06-alueelta, 67 kg, 175 cm. Ulkonäköni miellyttää monia, olen ystävällinen ja helposti lähestyttävä ihminen. En polta enkä biletä. Pidän kissoista, en usko horoskooppeihin enkä ufoihin. Viihdyn varsinkin kesällä ilkosillani (kannattaa uskoa, heh).
Ongelmani on, että en uskalla lähestyä tyttöjä tosissani (vaikka kuinka olisin rakastunut, huokaus, täytyy unohtaa...), koska...
1. suussani on muutaman keuhkoputkentulehdukseen määrätyn laajakirjoisen antibioottikuurin takia hiivaa, joka ei tunnu lähtevän hevillä pois. Olen saanut pidettyä sen ainakin toistaiseksi kurissa.
2. jonkun hampaani ienraja on harjauksen vuoksi vetäytynyt ikävän paljon ja tulevaisuus huolestuttaa.
3. sukupuolinen riittävyys pelottaa.
Olisiko täällä tyttöjä, jotka voisivat hyväksyä minut? Uskaltaisitteko kirjoittaa minulle, jotta voisimme tuumata yhdessä ongelmiemme merkitystä toisillemme (jos sinullakin on "esteitä") sekä henkilökemiaamme yms?
Minulla on kuvia itsestäni, joita voin lähettää heti kun uskallan eikä tunnu turhalta. Eikä tarvitse pelätä, mitä sanoa, jos ulkonäköni ei miellytä. Miellytän sen verran monta, ettei yhtään tee pahaa, jos sanot suoraan, etten ole makuusi. Riittää, kun et naura etkä hauku. Haluan todella kuulla tuon, hiljainen häipyminen on loukkaavaa. Toivon, ettei minunkaan tarvitse kierrellä ja vaivaantua joutuessani kenties ottamaan kantaa kuvaasi. En sano pahalla, varmasti miellytät jotakuta toista, jos et minua.
En hae yhden illan seuraa. Minua kiinnostavat lapsettomat, hoikat, savuttomat, kunnolliset, tasapainoiset, ystävälliset ja tunneälykkäät tytöt, jotka eivät paheksu ilkosillaoloa (vaan mieluiten viihtyvät siten) eivätkä biletä baareissa. Ikävä asettaa vaatimuksia, mutta pakkohan se on, vaikka joutuisikin elämään yksin. En kestä riitelyä, haluan viihtyä seurassasi.
Nyt tietysti käy niin, ettei kukaan uskalla kirjoittaa, kun epäilee kunnollisuuttansa, tasapainoisuuttansa, tunneälyänsä jne. Voi itku! No, yritänpä selvittää lisää. Kunnollisella en tarkoita, että olisit onnistunut täydellisesti ja virheettä elämänvaelluksessasi tai tulisit onnistumaan vaan että kaikesta huolimatta haluat ja arvostat kunnollisia asioita kuten avoimuutta, rehellisyyttä, uskollisuutta jne. ja ettet olisi kaikessa ihan hällä väliä -asenteella liikkeellä. Tasapainoisuudella, ystävällisyydellä ja tunneälykkyydellä haen ennen kaikkea sitä, ettet olisi riitelijä, räjähtäjä, äksyilijä, kovin mustavalkoinen tai yksioikoinen jne. vaan ennemmin sopuisa ja ihmisten kanssa toimeentuleva henkilö. Tietysti henkilökemiamme yhteensopivuus selviää lopullisesti vasta tutustuessamme livenä.
Lisäksi toivoisin, ettet olisi sellainen henkilö, joka suvaitsevaisuuden nimessä tai muuten ei suvaitse eikä kestä ollenkaan eroavia mielipiteitä. Toivoisin sinun jossain määrin kestävän ja ymmärtävän sen, että arvokeskustelu ja erilaiset mielipiteet kuuluvat aina ihmisyyteen eikä niitä voi lakaista maton alle (edes suvaitsevaisuuden nimessä). On oikeaa ja väärää, joista sitten ollaan montaa mieltä. Molemmat on kestettävä ja hyväksyttävä: sekä se, että on oikeaa ja väärää, että se, että ihmiset eivät ole samaa mieltä siitä, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Esimerkiksi minä voin pitää jotakin vääränä ja haluan sen mielipiteeni myös pitää, ellei joku osoita minun olevan väärässä. (Toivon osoittavan ystävällisesti. Huutaminen ei vakuuta.) Sanottakoon, etten pidä helluntailaisuudesta ja vastaavista. En kuitenkaan ole uskontokielteinen: hyväksyn perinteisen luterilaisen uskon (mutta en pidä kansankirkosta). Kelpuutan siis luterilaiset tytöt ei-uskovien lisäksi.
Iältäsi saat olla sanotaanko suunnilleen (18)20-32-vuotias. Jos olet nuori, toivottavasti olet kypsä. Jos olet vanhemmasta päästä, toivottavasti olet nuorennäköinen, sillä olen itse nuorennäköinen. Mutta tietenkin saat ottaa yhteyttä, jos et ole varma kypsyydestäsi tai nuorennäköisyydestäsi jne. Katsotaan!
Mitä lähempää olet sen parempi, sillä kaukosuhteet ovat hankalia. Kuitenkin, jos olet kauempaa mutta haluat kirjoittaa, en pistä pahakseni. Tuumataan asiaa!
Jos kiinnostaa, niin juttelemalla selviää kaikki!
[email protected] (Sorry outo email, mutta kun kaikki muut ovat jo käytössä!)
Jk. Ehkäpä tämä on jollain lailla hauskakin kirjoitus, vaikka tosissani kirjoitin. Hmmm, unohtuikohan jotain?
Olen vähän päälle kolmekymppinen lapseton mies 06-alueelta, 67 kg, 175 cm. Ulkonäköni miellyttää monia, olen ystävällinen ja helposti lähestyttävä ihminen. En polta enkä biletä. Pidän kissoista, en usko horoskooppeihin enkä ufoihin. Viihdyn varsinkin kesällä ilkosillani (kannattaa uskoa, heh).
Ongelmani on, että en uskalla lähestyä tyttöjä tosissani (vaikka kuinka olisin rakastunut, huokaus, täytyy unohtaa...), koska...
1. suussani on muutaman keuhkoputkentulehdukseen määrätyn laajakirjoisen antibioottikuurin takia hiivaa, joka ei tunnu lähtevän hevillä pois. Olen saanut pidettyä sen ainakin toistaiseksi kurissa.
2. jonkun hampaani ienraja on harjauksen vuoksi vetäytynyt ikävän paljon ja tulevaisuus huolestuttaa.
3. sukupuolinen riittävyys pelottaa.
Olisiko täällä tyttöjä, jotka voisivat hyväksyä minut? Uskaltaisitteko kirjoittaa minulle, jotta voisimme tuumata yhdessä ongelmiemme merkitystä toisillemme (jos sinullakin on "esteitä") sekä henkilökemiaamme yms?
Minulla on kuvia itsestäni, joita voin lähettää heti kun uskallan eikä tunnu turhalta. Eikä tarvitse pelätä, mitä sanoa, jos ulkonäköni ei miellytä. Miellytän sen verran monta, ettei yhtään tee pahaa, jos sanot suoraan, etten ole makuusi. Riittää, kun et naura etkä hauku. Haluan todella kuulla tuon, hiljainen häipyminen on loukkaavaa. Toivon, ettei minunkaan tarvitse kierrellä ja vaivaantua joutuessani kenties ottamaan kantaa kuvaasi. En sano pahalla, varmasti miellytät jotakuta toista, jos et minua.
En hae yhden illan seuraa. Minua kiinnostavat lapsettomat, hoikat, savuttomat, kunnolliset, tasapainoiset, ystävälliset ja tunneälykkäät tytöt, jotka eivät paheksu ilkosillaoloa (vaan mieluiten viihtyvät siten) eivätkä biletä baareissa. Ikävä asettaa vaatimuksia, mutta pakkohan se on, vaikka joutuisikin elämään yksin. En kestä riitelyä, haluan viihtyä seurassasi.
Nyt tietysti käy niin, ettei kukaan uskalla kirjoittaa, kun epäilee kunnollisuuttansa, tasapainoisuuttansa, tunneälyänsä jne. Voi itku! No, yritänpä selvittää lisää. Kunnollisella en tarkoita, että olisit onnistunut täydellisesti ja virheettä elämänvaelluksessasi tai tulisit onnistumaan vaan että kaikesta huolimatta haluat ja arvostat kunnollisia asioita kuten avoimuutta, rehellisyyttä, uskollisuutta jne. ja ettet olisi kaikessa ihan hällä väliä -asenteella liikkeellä. Tasapainoisuudella, ystävällisyydellä ja tunneälykkyydellä haen ennen kaikkea sitä, ettet olisi riitelijä, räjähtäjä, äksyilijä, kovin mustavalkoinen tai yksioikoinen jne. vaan ennemmin sopuisa ja ihmisten kanssa toimeentuleva henkilö. Tietysti henkilökemiamme yhteensopivuus selviää lopullisesti vasta tutustuessamme livenä.
Lisäksi toivoisin, ettet olisi sellainen henkilö, joka suvaitsevaisuuden nimessä tai muuten ei suvaitse eikä kestä ollenkaan eroavia mielipiteitä. Toivoisin sinun jossain määrin kestävän ja ymmärtävän sen, että arvokeskustelu ja erilaiset mielipiteet kuuluvat aina ihmisyyteen eikä niitä voi lakaista maton alle (edes suvaitsevaisuuden nimessä). On oikeaa ja väärää, joista sitten ollaan montaa mieltä. Molemmat on kestettävä ja hyväksyttävä: sekä se, että on oikeaa ja väärää, että se, että ihmiset eivät ole samaa mieltä siitä, mikä on oikeaa ja mikä väärää. Esimerkiksi minä voin pitää jotakin vääränä ja haluan sen mielipiteeni myös pitää, ellei joku osoita minun olevan väärässä. (Toivon osoittavan ystävällisesti. Huutaminen ei vakuuta.) Sanottakoon, etten pidä helluntailaisuudesta ja vastaavista. En kuitenkaan ole uskontokielteinen: hyväksyn perinteisen luterilaisen uskon (mutta en pidä kansankirkosta). Kelpuutan siis luterilaiset tytöt ei-uskovien lisäksi.
Iältäsi saat olla sanotaanko suunnilleen (18)20-32-vuotias. Jos olet nuori, toivottavasti olet kypsä. Jos olet vanhemmasta päästä, toivottavasti olet nuorennäköinen, sillä olen itse nuorennäköinen. Mutta tietenkin saat ottaa yhteyttä, jos et ole varma kypsyydestäsi tai nuorennäköisyydestäsi jne. Katsotaan!
Mitä lähempää olet sen parempi, sillä kaukosuhteet ovat hankalia. Kuitenkin, jos olet kauempaa mutta haluat kirjoittaa, en pistä pahakseni. Tuumataan asiaa!
Jos kiinnostaa, niin juttelemalla selviää kaikki!
[email protected] (Sorry outo email, mutta kun kaikki muut ovat jo käytössä!)
Jk. Ehkäpä tämä on jollain lailla hauskakin kirjoitus, vaikka tosissani kirjoitin. Hmmm, unohtuikohan jotain?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Haluaisin kuulla, jaksoiko joku naispuolinen lukea tekstisi loppuun. Ehkä Sinun olisi viisainta mennä esiintymistaidon kurssille ja sitä kautta baariin huuhtelemaan viskillä ne hiivasienet kurkusta alas.
Edellytän tytöltä kyllä huomattavasti enemmänkin kuin vain tuon verran lukutaitoa. Ja asioita käytäisiin varmasti läpi paljon enemmän, jos jutteluihin mentäisiin. Pelkkä juu ei riitä.
Hiiva on sieni. Se ei lähde desinfioimalla vaan steriloimalla. Ihmistä on hieman hankala steriloida esim. kuumentamalla 160 asteeseen. Desinfiointi esimerkiksi viinalla tuhoaa hyviäkin bakteereita, joita nimenomaan tarvittaisiin pistämään hiiva kuriin. Hiiva on normaali asia jokaisen elimistössä, mutta normaalisti hyvät bakteerit pitävät sen kurissa. Laajakirjoiset antibioottikuurit ovat tuhonneet huonojen bakteerien ohella hyviäkin, jolloin hiiva on saanut otteen.
Kyllä sitä hiivaa on ollut täälläkin päässä, mutta lääkkeellä se lähti. Ja voin ihan suoraan sanoa ettei se naisen saaminen siitä hiivasta kiinni ollut. Sitä paitsi naisilla on hiivaa paljon useammin ja kriittisemmissä paikoissa kuin miehillä. Mutta uskotko, että tästä stratosfääristä löytyy vertaisesi nainen?
Olen minäkin lääkkeitä hakenut, mutta kun parhaalla lähti vain puoleksitoista vuodeksi. Enää lääkärit eivät anna lääkkeitä.
Syön maitohappobakteereita, käytän Citricidal 100-greipinsiemenuutetta, vältän alkoholia ja makeisia. Näillä keinoin hiiva on pysynyt aika hyvin aloillaan, mutta haluaisin luonnollisesti eroon siitä pysyvästi. Kasviksia olisi hyvä syödä enemmän. Toivottavasti bakteerikantani toipuu joskus.
Mieleeni on tullut, että eikö bakteereita voisi ottaa terveestä ihmisestä ja istuttaa minuun? Pitäisi kysäistä lekurilta. Sattuuko kukaan lukijoista tietämään, onko tällainen mahdollista missään?
Vaadinko ihan liikoja tytön suhteen? Kyllä minä olen tavannut tuollaisia tyttöjä. Yhteenkin tyttöön, jonka voi olla pitkälti tuota, olen parhaillaan pahasti ihastunut, mutta hänellä on jo poikakaveri (en tiedä suhteen laatua), en tohdi tunnustaa jne.
En voi elää toisenlaisen tytön kanssa, sillä en kestä turhaa riitelyä (ja yleensä ne ovat turhia). Masennun riidoista! Itse en helpolla riitele.
Tietysti on kysymys erikseen, onko tuollaisia tyttöjä minua varten.
Ja varmaan tämänkin lukee useampi tuollainen kaipaamani ihana tyttö, joka kiinnostuu, mutta ajattelee, ettei kelpaa kuitenkaan, ja antaa olla. Niin, ainahan näissä on pettymyksen riski kaikilla. Pitkäänkin voi olla allapäin, jos ensin toiveet herää ja sitten ei tulekaan mitään. Osanottoni kaikille elämässään pettyneille! Meitähän täällä riittää.
Siis jos mietit...
- olenko seurustellut aikaisemmin ja miksi olen tai en
- mitä tarkoitan sillä tai tällä
- miksi kirjoitin niin tai näin
- mitä ajattelen siitä tai tästä
- jotain muuta
...sitä varten on sähköposti: [email protected]
Kirjoittaminen vie vain hiukan aikaa.
Ja jos sähköpostiosoitteesi on mielestäsi liian paljastava, uusia emaileja saat avattua vaikka tuhat päivässä aivan ilmaiseksi lähes minkä nimisenä tahansa pikku hetkessä mm. seuraavista osoitteista:
www.saunalahti.fi
www.suomi24.fi
luukku.com
mail.yahoo.com
www.hotmail.com
www.spray.se
Hei, ei tänne kuulu laitella mitään deitti-ilmoja! Niille on ihan omat palstansa. Tee vaikka profiili tuonne treffipuolelle. Tai kokeile deittinettiä, sinkut.nettiä, treffimestaa tai mitä vaan. Onhan noita. Tämä on keskustelupalsta. P.S. Ehkei siitä hiivaongelmasta kannata ihan heti avautua. Kuulostaa nimittäin aika ällöltä.
En pidä niistä profiileista. Niissä ei saa tehtyä sellaista ilmoitusta kuin haluaa.
Juuri siksi, että tuo hiivahomma voi tuntua ikävältä, kirjoitan siitä näin täällä. Pahoittelen!