Kunnollista sitoutumiskykyistä miestä ei tunnu löytyvän mistään.
Tilannettni ei yhtään helpota se, että en luultavasti pysty saamaan lapsia (paha endometrioosi).
Haluaisin kyllä lapsia, mutta ainoa tapa saada niitä on adoptoiminen.
Miehet,miten suhtaudutte kaltaiseeni naiseen? Lähtisittekö suhteeseen, jos jo tapailun alkumetreillä selviäsi, että biologisia lapsia ei ole tulossa, vaan lapset saadaan adoptoimalla?
Mieli on vähän maassa, haluaisin kokea parisuhteen onnea ja äitiyden, mutta kumpaakaan (tai molempia) en taida saada.
Tilannettni ei yhtään helpota se, että en luultavasti pysty saamaan lapsia (paha endometrioosi).
Haluaisin kyllä lapsia, mutta ainoa tapa saada niitä on adoptoiminen.
Miehet,miten suhtaudutte kaltaiseeni naiseen? Lähtisittekö suhteeseen, jos jo tapailun alkumetreillä selviäsi, että biologisia lapsia ei ole tulossa, vaan lapset saadaan adoptoimalla?
Mieli on vähän maassa, haluaisin kokea parisuhteen onnea ja äitiyden, mutta kumpaakaan (tai molempia) en taida saada.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Riippuu paljon sinusta. Jos olisi muuten OK niin eiköhän tuohon lapsijuttuun joku ratkaisu keksittäisi.
Jos vain suostuisit vuokrakohtuu yms, kun itse haluan omaa verta olevia lapsia...
Ei lasten hankinta ole pikku juttu. Itse luulin aina että haluan. Nyt en ole enää varma, kun on nähnyt elämää enempi. Riippuu millaiseksi elämä muodostuu ja etenee. Ei tollasta voi viikonlopussa päättää, jos edes kuukaudessakaan.
Jos joku sua rakastaa, niin ei varmasti ton takia vaihda naista.
Ja mitä väliä sillä kenen se pentu on. Yhtä paljon se tarttee vanhempiaan. Ei tässä enää olla apinan tasolla, jotka tappaa muitten pennut jotta sais omilleen tilaa. Ainakaan täällä.
Yksinhuoltaja isejä olemassa joilla on jo lapset valmiina... Mutta pystyisitkö itse hyppäämään yksinhuoltajan perheeseen äitihahmoksi??? Ja olisihan se mukava kokeilla myös adoptio hommaakin...
Ei minulla olisi mitään sitä vastaan, että seurustelisin yh-isän kanssa. Pointti on se, että lapset olisivat miehen lapsia, ei minun. Ja tietysti lapsilla olisi heidän oma biologinen äitinsä. Jos parisuhde menisi karille, en luultavasti tapaisi lapsia enää lainkaan =(
Minulla itselläni on tarve olla äiti. Se olisivatko lapset biologisia vai adoptoituja, niin sillä ei ole minulle väliä, olisin lapsen/lapsien äiti, joka rakastaisi lastaan/lapsiaan.
Ja minulla olisi pieni ihiminen joka kutsuisi minua äidiksi...
Minulla on sellainen tilanne että lapset ei nää äitiään. ei ole nähneet moneen vuoteen. Seurustelin ja se suhde meni karille... Lapset käyvät aina silloin tällöin minun ex:n luona. Lapset tykkäävät siitä ja miksi tuhota sitä suhdetta... Täällä olisi mahdollisuus toteuttaa äidin "tehtäviä" koska lapsiltani puuttuu äiti... Ja uskoisin että sopeutuisit hyvin siihen hommaan kunhan eka pääsisit lasten kanssa juttuun...
Mulle kyllä kelpais tuommoinen nainen, kun en itse halua edes lapsia.
Olen nainen, joten en voi vastata varsinaiseen kysymykseesi. Haluaisin kuitenkin kysyä sinulta endometrioosista. Eikö sitä voida hoitaa? Olen kuullut, että sairautta hoidettaisiin e-pillereillä. Niiden syömisen aikana ei tietenkään voi tulla raskaaksi, mutta eikö raskautta voisi yrittää vaikkapa parin vuoden pillereiden syömisen jälkeen? Olen ymmärtänyt, että endometrioosista voi parantua ja että sairaus ei automaattisesti tarkoita lapsettomuutta. Oletko siis varma, ettet voi saada omia lapsia?
Jos endometrioosi ei ole kovin paha, niin e-pillereiden syönnillä pärjää pitkälle. kuukautisten kesto ja vuoto vähenee. Endometrioosihan leviää ja pahenee kuukautisten aikana. Joillakin helpottaa endometrioosi ensimmäisen leikkauksen jäkeen, ja jos vielä on niin onnellisessa asemassa, että elää parisuhteessa, ja hankkiutuu raskaaksi, niin aina parempi (myös raskaus, kunhan se vain alkaa, helpottaa endometrioosia).
Itselläni on se tilanne, että leikkauksen jälkeen olen syönyt e-pillereitä siten, että kuukautiset ovat vain kahdesti vuodessa. Tästä huolimatta endometrioosi on pahentunut merkittävästi (oireilen ilman kuukautisiakin). Olin vuosikontrollissa, ja uä-tutkimuksessa endometrioosi pesäkkeet näkyivät selvästi.
Minut on nyt siirretty Naistenklinikalle potilaaksi (siellä hoidetaan keskitetysti vaikeat endometrioosit), ja odottelen kutsua uuteen leikkaukseen. Lääkärit ovat jo kehottaneet minua varautumaan jopa siihenkin, että saisin väliaikaisen suoliavanteen (siis vain siinä tapauksessa, että endometrioosi on levinnyt suolen pinnalle ja läpäissyt suolikudoksen, silloin suolesta otetaan pätkä pois). Ja tietysti paljon riippuu siitä, missä kohtaa suolta vaurio on, hyvällä onnella suolesta otetaan pala pois ja liitetään se samantien kiinni, ja väliaikaista avannetta ei tarvitse laittaa ollenkaan.
Ihan kokonaan lääkärini ei ole tyrmännyt vauvahaaveitani, mutta tietäen endometrioosini vaikeusasteen, vauvanteko sitten joskus tulee olemaan kohtuullisen vaikeaa. Pelkällä luomu meiningillä se ei tule onnistumaan, jos ikinä hoidoillakaan (pakko varautua pahimpaan vaihtoehtoon).
Olen 29-vuotias, ja sinkku neitinä en pääse vauvanteossa edes yritys asteelle kun en ole löytänyt sitoutumiskykyistä miestä...
Rakkauden kokeneena ja menettäneenä sanoisin, ettei sillä ole mitään väliä. Kukaanhan ei ole täydellinen ja kaikista löytyy pikku vikoja, jotka eivät merkitse yhtikäs mitään jos vain rakastaa...
On varmaan ihan sivusseikka tietysti tämä raha silloin kun rakkaus jyllää, mutta ei adoptiolasta ihan kymmenellätuhannella eurolla taida saada. Meinaan että kyllä kai niitä ottajia olisi mutta tossa kohtaa saattais monella tulla löysät housuun. Varsinkin jos ottaja on joku työtön dieselasentaja Wärtsilä-Dieselistä.
Ehkä sun tosiaan pitäsi kertoa tää onneton asiantilasi aika alussa joa tapaat jonkun.
Jos sulla muuten olisi kaikki kohdillaan niin kyllä kelpaisit. Olen itsekin ajatellut joskus lapsen adoptoimista jostain köyhästä maasta. Ikäänkuin olisi tarve tehdä jotain hyvää. Lisäksi minulla on edellisestä suhteesta lapsi.
Mutta, jos ollaan rehellisiä niin kyllä se aluksi kuulostaa aika pahalta ettei voi saada lapsia. Mutta jos olet sinut itsesi ja ongelmasi kanssa niin se on positiivista. Jos mies näkee sinusta että olet pahassa kriisissä kyseisen asian takia niin mieskin ottaa sen vakavasti.
Jos haluat tutustua kunnolliseen mieheen niin kirjoita!!
[email protected]
Itse olen miettinyt adoptiota mahdollisena isyyden muotona. Enhän tiedä itsekään toimii mun tehtaat. Vakava asia toki, mutta. En vierasta.