Mikä lumityökalu MF 135: seen?

Hyvä kysymys, samaa on miettinyt moni muukin pikkutraktorin omistaja.

42 hevosta, tehot riittää hyvin. Peräkauha kun on valmiina niin se olisi halvin vaihtoehto. Jos peräkauha on pyöritettävää mallia niin suoraa ajamalla onnistuu, kauha vähän vinossa asennossa. Valuu lumet sivulle.
Hauska lumiaura on auton peräkoukkuun liitettävä laite. Kotimainen uusi tuote. Tuota voisi varmaan vetää pikkutraktorillakin.
http://www.lumitapio.info/moekkiaura

Peräkauha ei ole pyöritettävä ja kaipaisi muutenkin korjausta. Ajaminen tapahtuisi takaperin, mikä ei houkuta.

Auton mökkiauraa traktori tietysti vetäisi, mutta ei kovinkaan paksussa lumessa. Kiinnitys pitäisi suunnitella ja rakentaa.

Kiinnitys onnistuu ilman mitään suunnittelua ja rakentamista irtovetokoukulla, joka on näppärä lisälaite vaikka autoperäkärryn vetoon.
Laitetta myydään muutamalla kympillä netissä useassa paikassa, myös omavalmisteena. Se on jokaisen mökkitraktorin pakollinen lisävarustus.

http://www.traktorimies.fi/tuote/5335/vetokoukut/vetokoukku-vetovarsiin-cat1-2

Sitten vaan tuo kevyt aurahärveli perään. Tulee tiepätkä kertavedolla kuntoon. Paksummassa lumessa höyläys siivuina.

Ja paskat näistä hinattavista lanarimpuloista tai auroista. Osta näppäränkokoinen lumilinko, kun kerran ketjutkin on. Lingolla on hyvä vetää pihakin lumesta ja puhaltaa lumi sitten omialtaaseen paikkaan.Ilman muuta kattelet lingon traktoris perään.

Kyllä linko on ainoa järkevä vaihtoehto tuohon tarkoitukseen. En oikein usko, että tuolla vehkeellä onnistuu 40 cm hangen auralla auraaminen kunnolla. Lingon kanssakaan ei kovin kiirettä pysty pitämään. Nykytalvina tuo on melkein auraus kerran talvessa?

Satakolmivitonen on niin pieni, että sille ei kannata viritellä perään mitään pitkässä varressa olevaa perälevyä. Heittelee vaan pientä konetta kuin kuolema kerjäläistä. Hanki pieni linko, sillä aukeaa tie eikä kasva penkat, tosin joskus on taistelua suojalumen kanssa, mutta niistä selviää kun odottaa pakkasta.

Olen itse joskus lingonnut aikoinaan monia kilometrejä metsäautoteitä Fordson Dextalla ja lumilingolla, joskus lunta melkoisesti ja ei suurempia ongelmia. Jos sinulla "vain" 600m lingottavana, ei siinä ole mitään ongelmaa. Hyvät ketjut pitää olla ja lumilinko kunnossa.
Urakoitsijan käyttämistäkin kannattaa miettiä, jos tälläiset kysymykset askarruttaa.

Mikä lumityökalu MF 135: seen? Massey Ferguson 135 on niin kaunis ja mukava peli, ei siihen mitään työkalua kannata perään laittaa. Sillä on kiva ajella ympäriinsä Hankkijan lippis päässä. Korkeintaan perään nostolaitteisiin aito Massey Ferguson perälaatikko, transport box, suomeksi ämmän äyskäri. Sellaisia harmaita teräksestä tehtyjä on vielä saatavilla ainakin piirustuksina. Siihen kuusi maitotonkaa ja menoksi kylille. Kyllä paikallistorilla päät kääntyy kun sellaisella jalokiviaarteella paikalle huristelee. Joku tietysti sanoo että harmaa verkku on ainoa aito. Ehkä onkin, mutta 135:n tekniikka on sen verran kehittynyt että sillä on kivempi huristella.

"LiianArvokasLumihommiin" kirjoitti julki salaiset mietteeni. Kylän linkomieskin ajaa siitä 600 m päästä lingollaan lumet ja voisi poiketa meillekin- halvaksi tulisi.

Massey Ferguson perälaatikko, transport box, on toistaiseksi tuntematon, mutta katsellaan.

Tuossa on aito alkuperäinen, maitotonkineen kaikkineen. Suomessa ovat kyläsepät tehneet lukuisia jäljitelmiä. Oli 60-luvulla melkein kaikkien traktoreiden perässä.

http://tractors.wikia.com/wiki/File:Ferguson_transport_box_ _Milking_kit-P8100538.JPG

Olen kolmattakymmentä vuotta asunut oman tien päässä ja ainoa oikea keino on pikkutraktori ja lumilinko.
Näillä korkeuksilla lumi harvoin tulee räntänä vaan on lingolla heitettävissä.
Lingon pitää olla pureva ettei kevättalvesta sohjo yllätä.
Takakuormaaja on lelu, takalana tuskallinen ja hankala käyttää jos "purkuja" on useita loppuu aurauskuky kokonaan.
MF 135 on oiva kone pienen lumilingon eteen 45hv /2250 kierroksella riittää hyvin. Jos rattorissa on vielä Palmu hytti, avot.
Jos lunta on paljon, pientä pesään, hitaalla ykkösellä 2x600 m ajosta selviää alle tunnissa.

Kyllähän jokamiehellä traktori on oltava!

MF 135 vm.65 ja pienehkö lumulinko keskipako siipipyörällä.Nivelakseli vapaakytkimellä voisi olla hyvä.Traktorikin on avomallia eipä lasit huurru ,tuulen suunta on hyvä ottaa huomioon ettei lumi pöllyä päälle.Käytävät ja piha-alueet on myös helppo hoitaa.Naapurin Volvo-Valmet 605 on myös käytettävissä jolla saa sitten lumet kauemmaksi tarvittaessa,ulosottoakseli myös sähköohjauksella.Samoin tasauspyörästö sähköllä helpottaa takavetoista.Kettingiä ei tarvitse välttämättä kun pitoa voi lisätä lingon painolla.Pikkuverkussa piikkikettingit ovat tarpeen. Työ tekijäänsä neuvoo erilaisissa olosuhteissa,Lumitöissä sääennusteet kannattaa huomioida,Mökkiläiselle pikkufergu on taloudellinen ja toimiva työkalu.

Hommaa linko, arvo säilyy ja siitä pääsee kuoltuasi perikuntakin helposti eroon. Jos tulee paljon lunta, että pitää ferkkua huudattaa kovilla kierroksilla ja pienimmällä vaihteella eteenpäin, voi ottaa vaikka eväät ja nuotio tekovälineet mukaan. Se linkousreissu käy samalla vaikka naparetkeilystä kovassa pyryssä ja pakkas viimassa. Jos on kyseessä avomallin verkutsoni, niin tietysti kannattaa varustautua myös naparetkeilijän tamineilla: ajokoiran nahkakintailla, susiturkilla, nikita-karvalakilla ja huopasaappailla. Ja näin susien yleistymisen aikana myös kiväärillä. Tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla, lumet lingottua ja metsästys safari samalla kertaa.

Aloittaja on varmaan koneensa jo ostanut, mutta vastaampa muille.
Itse ostaisin pelkän pienen perälanan. Talvet on olleet niin epävarmoja että nuoskakelejä on paljon tai sitten on niin nopesti tullut paljon lunta (Kuten viimetalvena) että lumen alla ei ole routaa ja lingosta lentää lumen mukana paljon soraa.
Jos ostaa pelkän lingon niin milläs sitten kesällä tasoittelee mahdollisia kuoppia tiestä? Tarvitsee pohjat tehdä lumilingollekkin ja ne tulee perälevyllä?
Paksuun lumeen ei tietysti oikein perälevy sovellu, mutta moniko antaa pihatiellensä tulla puolimetriä lunta ennenkuin lähtee sitä avaamaan?

Kerran olen nähnyt sellaisen lumilingon (Hankasalmen Jari-pekkan pihassa)
Jossa toisen puolen lumenkeräys siipi oli saranoitu ja sen sai käännettyä poikittain lingon eteen jolloin lingosta tuli sivulle kaatava lumiaura. Ulosottoakseli meni kulmavaihteen kautta lingon päältä ja oli ketju välityksellä heittopyörässä kiinni lingon takaa. Merkkiä en muista, mutta rakenne oli mielestäni nerokas.

Perälevy ehdottomasti, pitää hieman katsoa terän profiilia, ettei se ole liian jyrkkä tai nousee liian herkästi kiviä ja maata. Jos on lumilinko, niin perälevyn tarvitse kuitenkin lisäksi.

Ei taida sitten mielikuvitus riittää kuin lanan kanssa työskentelyyn. Vuotta en muista, mutta oli kuitenkin 80-luvun loppupuolta, kun lumi yllätti yhden isännän juurikkaan noston. Lunta tuli aika roveesti, mutta naapuri tuli lingon kanssa apuun. Linkosi 3-4 tarhaa lumesta yhdellä vedolla, siinä tuli samalla naatitkin listityksi seuraavan vuoden lannoitteeksi. Toki nostotappiotakin tuli, mutta niin kaivettiin nostokoneella kuitenkin loput sokerijuurikkaat. Ei olisi lanalla onnistunut, mutta näinhän se on, vain mielikuvitus on rajana. Itse olen Hesen V-alueauralla vedellyt salaojakoneen jäljiltä maat samantien kaivantoon. Tuli kertavedolla valmiiksi ja äkkiä. Sovelluksia siis löytyy, kun on isot kumisaappaat ja hyvä mielikuvitus. Markilta löytyy lisäksi 2 linkoa ja takalana, joista se takalana on vähiten käytössä. Tietysti traktoreissa on etukuormaajat ja lumikauhat.

Lumilinko vaan siihen MF 135 perään, ei tarvitse olla edes kummoinen lingonräpsä, mutta kunnossa kuitenkin. Tuollainen 600m pätkä on aika kälyinen hoidettava jollain takalanalla, jos lunta tulee kerralla 30-40cm.
Meillä oli aikoinaan Fordson Dextan perään joku kyläsepän valmistama lumilinko, kyllä sillä aukaistiin lumesta 3,5km tienpätkää 15 vuoden ajan, lisäksi aurattiin 2km metsäautotietä tarpeen mukaan. Hyvin meni ihan umpihankeen pienillä vaihteilla, kun lunta oli puoli metriä.

Olisikohan kätevä jos lumilingon takapuolelle tekisi kärkiauran? Sitten vaan pakilla tuuppaa nuoskaankin lumeen uran. Joutuu tietysti teettämään siivet jollain pajalla, kun ei prässejä jokatilalta löydy, Mutta riittäisihän siihen suoratkin siivet, toimiihan ne perhosauroissakin. Paino pysyy kurissa kun tekee siivet lankuista. Ohutta teräslevyä kärkeen ja siipien alareunoihin, vielä maalia lankkuihin että lumi luistaa.
Ainakin lankuista tehty hinattava kärkiaura(2,50m leveä) on palvellut montavuotta jääteiden teossa. Paksuunkin lumeen on on tullut ura pienellä traktorilla jossa on ketjut. Alun jälkeen auraa on voinut käyttää maastoautolla. Metallia siinä ei ole kuin kärjessä ja perässä ohjurin teränä. auran vetopiste vain piti tehdä melko korkealle ettei auran kärki alkanut pomppimaan.

Isä-faari teki aikoinaan 50-60 luvun taitteessa sellaisen pienen A-mallisen lumiauran, jolla vedettiin pienet lumet pihatieltä sivuun. Se oli tehty koivun flankusta ja alareunassa vahvikkeena sellaista siernaa, josta oli prässillä painettu rullaketjun poskipaloja. Ja tietysti jotain kiviä painona auraan rakennetussa kiinteässä laatikossa ja meikäläinen ylimpänä. Kun tuli hiukan enemmän sitä lunta, niin sitä varten oli tehty 2-3" paksuisesta flankusta sellainen 40-50 cm korkea raudoilla kasattu ja pultattu lumentyöntö laite (puskulevyn tapainen). Kartuksi oli tällätty isolla pultilla sellainen reikäpuomi keskeltä(jollainen oli ennen melkein joka traktorimiehellä). Ja se keskimmäinen tuki oli muistaakseni ,sekin vain joku tykympi ja pidempi parru, jonka yläpäässä oli sitten työtövarrelle tila. Joten se "lumilevy" pääsi sivusuunnassa myötäilemään maastoa. Joskus se parru saattoi katketakin , mutta äkkiä oli uusikin tehty tilalle puutavara taapelista. Se oli sitä aikaa, kun "miehet oli rautaa ja työvälineet puuta", nythän on toisin päin.

Meil ol 70-luvulla rattorina valtsu 359 D teholtaan 37,5 hv , vm 1959.
Hyvin pärjättiin talvella,vaikka ei ollut kuin lumilinko perässä , siinä lumi sai kyytiä ja tie oli sileä kuin lutikan selekä . . . .
Mutta silloin ei tunnettu sanaa , UUSAVUTTOMUUS .