Ei kun sitä minä vaan että mitenkähän sairaalloisia mahtaa sinkut yleisesti ottaen olla? Onhan se vähän hankalaa jos sitoutuu johonkin ja se onkin sitten jo ihan romuna ja siinä vaiheessa kun se kertoo vaivoistaan niin sitähän saattaa olla jo aika sitoutunut ja sitten tuntuisi "väärältä" sairauden vuoksi tehdä eroa. Naisethan treffimarkkinoilla automaattisesti torjuu miehen jos kuulee sen polttavan kun se on niin iso terveysriski mutta muuten en ole kuullut että koohkattaisiin mistää isommin ja mielenterveysongelmat jos niihin liittyy väkivaltaisuus on naisten silmissä varmaankin vain plussaa.
Tuli vaan mieleen tuosta uutisesta kun muistin jostain muusta jutusta että tuo Heli on nuorempi kuin mitä äkkiä luulisi:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001197269.html
Iästä löytyi vähän risitriitaista tietoa, 35-38 mutta ei kovin paljoa kuitenkaan ja nyt jo pitää ambulanssia tilailla. Ylipainohan on aika ilmeinen syy mistä mahdolliset terveysongelmat johtuu tai ainakaan eivät helpotu.
Tuossa toinen julkkis jolla ongelmia ollut jo aika nuorena:
http://www.mtv.fi/viihde/musiikki/artikkeli/lapinlahden-lintujen-perustajajasen-avoimena-erektiohairiostaan-diabetes-vei-potenssin/5936260
Jutun mukaan ongelmat alkaneet jo parikymppisenä niin varmaan ollut hankalaa aikaa ja yllättänyt monet kumppaniehdokkaat.
Näin vapaan seksin aikaan aika monet sinkut taitaa olla ainakin melkomoisia sukupuolitauticoctailien kantajia. Tänään radiossa puhuivat että se pienipäisyyttä aiheuttava zikaviruskin voi tarttua yhdynnässäkin. Liikkukohan se sitten niinkin että jos suominainen panee etnomiestä ja saa tartunnan, sitten se panee suomimiestä johon myös tarttuu ja sitten jos se suomimies panee seuraavaa naista niin tarttuukohan se sitten siihenkin? Ilmeisesti.
Tuli vaan mieleen tuosta uutisesta kun muistin jostain muusta jutusta että tuo Heli on nuorempi kuin mitä äkkiä luulisi:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001197269.html
Iästä löytyi vähän risitriitaista tietoa, 35-38 mutta ei kovin paljoa kuitenkaan ja nyt jo pitää ambulanssia tilailla. Ylipainohan on aika ilmeinen syy mistä mahdolliset terveysongelmat johtuu tai ainakaan eivät helpotu.
Tuossa toinen julkkis jolla ongelmia ollut jo aika nuorena:
http://www.mtv.fi/viihde/musiikki/artikkeli/lapinlahden-lintujen-perustajajasen-avoimena-erektiohairiostaan-diabetes-vei-potenssin/5936260
Jutun mukaan ongelmat alkaneet jo parikymppisenä niin varmaan ollut hankalaa aikaa ja yllättänyt monet kumppaniehdokkaat.
Näin vapaan seksin aikaan aika monet sinkut taitaa olla ainakin melkomoisia sukupuolitauticoctailien kantajia. Tänään radiossa puhuivat että se pienipäisyyttä aiheuttava zikaviruskin voi tarttua yhdynnässäkin. Liikkukohan se sitten niinkin että jos suominainen panee etnomiestä ja saa tartunnan, sitten se panee suomimiestä johon myös tarttuu ja sitten jos se suomimies panee seuraavaa naista niin tarttuukohan se sitten siihenkin? Ilmeisesti.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Täällä yks"vaivainen", joka ei salaile kuitenkaan mikäli sopiva kumppaniehdokas osuu kohdille. Eikä tarvitse pelätä viestitulvaa kun nettideiteissä ilmoittaa myös. Saa rauhassa tutkia profiileja ja etsiä toista "vaivaista".
Syömisiin lähinnä vaikuttaa sairaus. Ja mm.arpia riittää vatsassa mutta ikäluokassani sitte olen kummiski paremmassa kunnossa mitä moni ns.terve nainen.. Sillä liikunta ym elintavat on pakostikin pidetty nuhteessa.. Kuulostaa pahemmalta mitä onkaan mutta turha sitä on väärille ihmisille selitellä vaan antaa pitää luulonsa. :-)
Ei ylipainoakaan.. Jotkut sairaudet pitää hoikemmassa kunnossa väkisinkin. Lihasmassan hankkiminen on hävyttömän helppoa. Kallis hinta yksinäisyys kuitenkin.. Sillä ettei vain olisi se hypergaminen niin o haastavaa löytää vastakkaisen sukupuolen edustaja jolla elimistö käy ylikierroksilla myös.
Joo no tuo on varmaan ihan hyvä tapa että ilmoittaa heti ja on jo deitti-ilmoituksessakin niin ei tarvitse sitten kuunnella marinoita "huijauksesta". Varmaan jos löytyisi vastaavanlaista kokenut niin tietäisi sitten ainakin mimmoista on ja mitä vaatii esim. riokavalion suhteen.
"jolla elimistö käy ylikierroksilla myös."
Varmaan löytyisi googlellakin, mutta aattelin kysäistä haluatko kertoa mikä juttu on kyseessä?.. ;P
Joo..+Löytyisin+mkana+Googlella+joten+jätän+diagnoosit,+sen+verran+harvinainen+tilanne.+Ei+perinnöllinen+mutta+100%+varmuutta+ei+ole+etteikö+hyppäisi+lapsenlapselle+sitten.+Ei+tartu,+saisin+Nobelinjos+"hyvät+oireet"+saisi+valjastettua+lääkkeeksi..
Edelleen olen kaikin tavoin perusterve tyyppi. Ei juurikaan ylipainoa edes. Mutta kaltaisillani usein kosahtaa kerralla kunnolla; jossain vaiheessa keho kääntyy tekemisen puutteessa itseään vastaan.
Ylipaino on varmaan yhtä hyvä syy karsia ehdokkaita ja erota kuin kaikki muutkin syyt. Samoin kaikki virheet ulkonäössä. Samoin Ikä. Samoin liikunta, jos liikkuu liian vähän tai liian paljon. Samoin autoilu, jos liikkuu paljon vilkkailla alueilla. Samoin ihan mikä vaan asia minkä vain haluaa.
Näen ja koen kaikilla olevan vapauden valita se "omansa". Erotakin kannattaa jos ei voi hyvin toisen kanssa.. Jos jompikumpi laiminlyö henkistä/fyysistä terveyttään tarkoituksella.
En terveen sohvapottuloisen kanssa pitkään kestäisi kun itsensä huonosti kohtelu vaivaisi minuakin puolestaan.
Mutta yhden "virhe" on jonkun muun "kauneuspilkku".
Olipa se ikä, laiskuus luonteessa tai muuta niin samoilla elämän aalloilla seilaavat soisi yhteenpäätyvän tai erilaiset jos kumpaakin vetää puoleensa.
Jos läskistä tykkää niin ei silloin tämäkään ruipelo ois mieluinen. Ylipaino itsessään tuskin ketään pois vie jos muut asiat klikkaa eikä luovuta sieluaan sille läskille ;)
Enpä osaa muuta sanoa, kun että tässäkin asiassa kannattaa olla rehellisen avoin. Eikä viedä liian pitkälle mitään illuusiota ja vetää mattoa alta. Toki sairastua voi koska vaan yllättäinkin, se voi olla yhtä kova paikka silloinkin ja mietitään, että mites tästä eteenpäin. Yhdessä vai erikseen.
Mulla tuosta sairastamisesta aikalailla kokemusta on, niin siinä mielessä puhun tavallaan omasta kokemuksesta, että kyllä se kosijoita karsii. Mikä on ymmärrettävää kaikesta huolimatta.
Mutta toisaalta sitten jää ne ihmiset, jotka mahdollisesti (eihän sitä aina tiedä kokeilematta kykeneekö)kykenevät oikeasti olemaan asioiden kanssa sinut ja kohtaamaan sen toisen kaikkine epätäydellisyyksineen. Ja sitähän nimenomaan sairastava ihminen tarvitsee, aitoa ihmistä johon voi luottaa ja joka ei ainakaan salaa ajatuksiaan, silloinkaan kun on vaikeaa sietää sitä kanssasairastamista.
Koska pakostihan se sairastelu jotenkin kumppaniakin tulee aina koskettamaan ja hänen elämäänsä ja elämänlaatuunsakin vaikuttamaan. Siksi avoin rehellisyys, ettet sitouta toista johonkin valheeseen...
Sääli ei ketään auta eikä paranna, mutta ymmärtäminen ja avoin kohtaaminen sen sijaan on tärkeää kumppanilta. :)
Ei meistä kukaan haluaisi olla sairas eikä riippakivi, jos itse voisi valita. En usko ainakaan, että kukaan sairastamisesta nauttii.
Juu sitä minäkin että jotkut krooniset jutut on hyvä kertoa ja akuutelleihan ei sitten kukaan mahda mitään. Vähän vaan tuntuisi äkkiseltään että nykyisillä lihamarkkinoilla kun ihmiset yrittää aina esiintyä mahdollisimman edukseen niin saattaa jäädä kertomatta alussa ja sitten ihan huomaamatta voi muuttua salailuksi kun on liian pitkään lykännyt asiaa.
Jos rakentaa hataralle ja valeheelliselle pohjalle suhteensa, niin se valitettavasti kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Mitään siinä ei ainakaan voita, että pimittää jotain oleellista tietoa. On siinä sekin, että milläs toinen voi osata varautua ja mahdollisesti auttaakaan, jollei edes tiedä että toisella on kenties jotain vakavaa sairautta.
Kyllä olen aina halunnut tietää, että jos toisella on tiedossa jotain sellaista vakavaa joka voi aiheuttaa sairaskohtauksia tms. Että mä pystyn olemaan varuillani ja toimia nopeasti toista auttaakseni. Tai jos ollaan erossa, niin edes soittaa ja varmistua, että kaikki on hyvin enkä vaan olettaa, että siellähän se porskuttaa. Tai jos ei toista rupea kuulumaan, niin osaa huolestua ja ryhtyä selvittämään onko jotain sattunut ja tarvitseeko ehkäpä apua.
Mun mielestä rehellisyys luo luottamusta ja avoimuus turvallisuutta. Tunnetta, että tiedetään missä mennään. :)
Samoin itsekin olen ollut ehkä raadollisenkin avoin, mutta miellummin niin kuin että jälkikäteen toinen alkaa pitämään mua kierona ja epäluotettavana ihmisenä. Itseltähän se sitä jalkaa samalla poikki nakertaa, jos toiselle on sepitellyt satuja.
Sulla oli taas hyvät kommentit.. Rehellisen ja raadollisen avoin pitää olla munkin mielestä.. Myös itselleen, koska muuten ei voi olla sitä toiselle.. ;P
Eikä saisi luvata toiselle asioita, joista ei ole varma, että ne pystyy pitämään.. Mistään asiasta.. Saati sitten valehdella Suoraan päin naamaa.. ;P
Oon sama mieltä. Pitää olla rehellinen. Ehkei nyt tautihistoriaa ja elinikää lyhentäviä perintötekijöitä tarvitse ensitreffeillä listata, mutta ennemmin tai myöhemmin. :)
"tautihistoriaa"
Riippuu toki taudeista.. =DDD
Ja onko taudit selätetty vai ei.. ;P
Kyllä minusta olisi todella tärkeää saada ainakin sukupuolitautihistoria selville jo ensitreffeillä, sitähän voisikin kysyä heti "Kuinka monen....." kysymyksen jälkeen. Olisi jotenkin luontevaa siinä välissä hoitaa tuo sp-tautijyssärikin alta pois.
"Myös itselleen, koska muuten ei voi olla sitä toiselle.. ;P
Näinhän se on.
Niin, mä en ainakaan jaksa mitään leikkimistä ja pelleilyä. Joko sitä ollaan tosissaan tai sitten ei olle mitään. Koskee myös näitä rehellisyys ja avoimuus juttuja. :D
Nojoo, ei ehkä tahdittomasti ekoilla treffeillä. Paitsi jos meinaa heti ryhtyä vaakamamboon, niin pojat on kyllä oikeassa Nuuskis ja Ikis, että parempi kertoa alakerran taudeista, vaikka onhan kondomit keksitty. :)
Onhan sitä jokus kumit jollain ilmojen halki täälläkin juttujen mukaan lennellyt, ettei olis ollut Expulla. ;)
Eihän naiset koskaan meinaa, niille kaikki vain tapahtuu toisin kuin miehille jotka kyllä meinaa muttei tapahdu :D
No mistäs sinä nyt tuon vedit, että minä niitä juttuja TarKooTin?..Ja RinTinTin.. ;P
No taisin minä tarkoittaa niitäkin.. eli kaikkia tarttuvia tauteja ja nuokin lasketaan niiksi.. Onhan niitä voitu saada muistakin jutuista, kuin sekstailuista.. ;P
Toiseksi KumiSeksi ei oikeasti suojaa lähellekään täysin.. koska Eritteet jne.. ;P
Riippuu tosiaan siitä millaiset treffit ne ois. Jos vaikka menis miespuolisen ystävän kanssa kaljalle ja se alkaisi kysellä mun panemisista niin varmaan lähtisin aika nopeasti kotiin karkuun. :D sillä vaan että seksikysymykset vasta sitten kun molemmat on selvillä millä idealla ollaan liikkeellä.
Kannattaa nekin ehkä sitten hyvissä ajoin käydä läpi, eikä vasta siinä vaiheessa kun jotain on menossa jonnekin. Että mennäänkö vai meinataanko vaan.
Se karkuun juokseminen voisi olla hyvä taktiikkka kun se osoittaisi miehelle että ehkä kannattaa juosta perään ja sitten taas jos nainen alkaa avautumaan sekstailuistaan voisi kiltillä & kunnollisella miehellä itsellä olla syytä juosta karkuun.
Ovatko kaikki kiltit ja kunnolliset miehet ikineitsyitä, joille naisen seksihistoria on kirosana?
Siinä olisi kova juttu ottaa kahvipöydässä puheeksi se tosiasia että kämppikseni ei olekaan vain erityisen pienikokoinen aikuinen.
Taas Sä vedit sen tohon.. ;P
Eikös tästä olla jo juteltu, että Ikineitsyiden ja UltiMaattisenMultiSeksuaalin väliin mahtuu vaikka mitä.. ;P
Sullakin on Sun Agendas.. Mutta Silti.. ;D
Vastasin vain Ikikselle. :)
Ultimaattinenmultiseksuaali eli minä? Heheheeeeeeeee!!!
Kenelläs on ne agendat. ;)
Mutta eihän IkisM:kään ole mikään Ikineitsyt.. Ja harvoin sellaisesta mitään edes puhuu tai sen nimeen Saarnaa.. Ainakin tälläinen kuva minulla on.. ;P
"väliin mahtuu vaikka mitä"
Niih.. Oliko sulla edelleen joku YmmärtämisOngelma?.. Vai Johtuuko tuo vain jostain Persestelystä tuo Sun juttus?.. ;P
Haha, hyvä heitto. ;)
Mulle ei kyllä koskaan mikään ole vaan tapahtunut miesten kanssa. Olen joutunut päättämään, että mitä pistän tapahtumaan tai estän tapahtumasta. :)
Määä aattelin, et säää aattelit. :)
Mistäköhän taas sitten johtuu että aina naiset vetää kokemattomuuskortin esiin kun tulee ilmi ettei mies halua rivosuista naista? Väitän että useimmat miehet on sellaisia ettei ne välttämättä halua keskustella naisen seksuaalikokemuksta vaan mieluumminkin odottavat naisen antavan edes kuvitella että se olisi suhteellisen siveä pakkaus.
Jos ajatellaan vaikka niin että joskus 50-luvulla, siis parempina aikoina naiset tuskin yrittivät treffeillä tehdä vaikutusta leuhkimalla panoillaan, puhumalla seksuaalimieltymyksistään, panojen määrästä ja niin edelleen. Ehkä jos sitten vertailivat mieskokemuksia niin se on sitten tapahtunut ennemminkin naisporukoissa keskenään ja sinällään ihan hyväksyttävää. 2000-luvun naiset ilmeisesti kuvittelee että kokemus on kova sana eikä haittaa olla ihan julkihoro kun joku mies kuitenkin haluaa sen silti mutta aika moni ei kuitenkaan.
Oikeastaan muutenkin varmaan silloin joskus ollut erilaista, miehen ei ole tarvinnut alistua kuuntelemaan mitä hoitoa kenties nainen haluaa sängyssä ja miten sitä tulee miellyttää vaan nainen on ihan tyytyväinen ollut siihen seksin laatuun ja määrään mitä saa ilman mitään vinkumisia kielihoidoista, kakkosesta ja muista turhista toimista miehen kannalta. Mies on ollut tarpeeksi hyvä kun on saanut naisen tiineeksi, nykyäänhän taas on kahlattu kaikki mahdolliset naistenlehdet ja ystävättärien kokemukset joihin lisätään vielä viini-illalliset ja muut alkulämmittelyt jotta nainen mielestään saa tarpeeksi hyvää seksiä. Jos ei saa mieheltä kunnollista ennakkovalmistelua ja yleistä nuoleskelua pitkin päivää tulee varmaankin aika jutella kun nainen on jäänyt kaipaamaan jotain.
En tiedä mistä perseistä sä taas jauhat ;)
Mistä sä näitä juttuja revit???
Naistenlehdet?
"2000-luvun naiset ilmeisesti kuvittelee että kokemus on kova sana eikä haittaa olla ihan julkihoro kun joku mies kuitenkin haluaa sen silti mutta aika moni ei kuitenkaan."
Tuohon kuvaukseen sopivia naisia en tunne kuin kourallisen. Ja itse en todellakaan kuulu siihen. Yksityisasiat on yksityisasioita.
Se riippuu paljolti mitä on, siis miten on sairas.
Jos on sillä tavalla sairas, että ei voi saada lapsia, kuolemansairas tai aina muuten vaan toimintakyvytön, niin ettei puolisokaan voi elää ns. normaalia elämää (mitä se sitten kenellekin meinaa) niin en tiedä pystyisinkö ryhtymään mihinkään vakavaan suhteeseen.
Tiedän myös vakavasti sairaita ihmisiä, jotka eivät halua suhteita tai jälkikasvua, joten ei välttämättä olisi millään tavalla siitä terveemmästä osapuolesta kiinni että ollaanko vai eikö olla.
Noin se varmaan voi mennä myös että sitten se sairastunut ajattelee vähän liikaakin sitä sairauttaan ja kuvittelee sen olevan esteenä vaikkei välttämättä olisikaan. Lapsien saanti-asiaa en oikeastaan osaa pitää sairautena mutta varmaan tosi tärkeä myös kertoa toiselle ennen kuin ehtii mennä vakavammaksi. Jos toinen toivoo lasta aika julmaa olisi jättää kertomatta ettei onnistu mutta veikkaan että semmoisiakin on jotka voi salata tietoisesti tuonkin asian.
Aivan varmasti. Ei naistenkaan lapsettomuus ole mitenkään harvinaista. Tunnen monta muuten tervettä naista, joille on syystä x sanottu jossain vaiheessa elämää, että et tule saamaan lapsia. (Lasten jälkeen tai ennen.)
No puhun sinällään kokemuksesta, että jotkut ihmiset ei vaan halua edes olla terveitä. Mielummin valitetaan ja maataan sohvalla, kuin yritetään tehdä asialle yhtään mitään. Eri asia vaikeasti sairaat, puhun nyt ei niin sairaista valittajista. Sekin vie elämän ilon ajan myötä.
Tuota lastensaantikykyä ei voi edes tietää ennen kuin yrittää, ellei ole ollut jotain vakavampaa sairautta joka on sen vienyt. Joskus tulee tälläkin palstalla mieleen, kun "vaatimuksena" on se lastentekohalu. Halua voi olla kaikilla, mutta se näkymätön vika voi olla itsessäkin siinä kohtaa, kun syitä raskaaksitulon epäonnistumiseen lähdetään etsimään.
Mitä sitten tehdään, vaihdetaan se kumppani lapsia saavaan, kun se oli alunperinkin tärkeänä kriteerinä? Vai kuinka tärkeä se "vaatimus" lopulta on?
Vaikka kuulostaakin karulta, niin on se todella tärkeää.
Ainakin itse tiedän että kovan yrittämisen jälkeen olen tullut raskaaksi. Se että onnistuuko se tulevaisuudessa, eipähän sitä voi tietää. Luulen että eksän kanssa oli enemmän vikaa mussa kun ei meinannut natsaa, mutta asiaa ei ikinä tutkittu sen tarkemmin, koska en halunnut tietää missä vika.
Niin. Ajatteles, että vuoden tai parin yrittämisen jälkeen lähdetään hakemaan apua lapsettomuuteen. Sitten monta vuotta yritetään niillä keinoilla, mitä tarjolla on, kaikkine hormoonihoitoineen ja munasoluinjektioineen ja alkion kohtuun istutuksineen, joko kumppanin siittiöillä tai jonkun muun, tai omalla munasolulla tai jonkun muun. Eikä vaan onnistu.
Siinähän sitä sitten mietitään, mitä tehdään elämällä siitä eteenpäin. Karua, miten päin vaan.
Vois vielä lisätä tuohon yrittämiseen keskenmenot.
Onneksi on myös niitä onnellisia jotka esim. Saavat luomuna pitkän ajan yrittämisen jälkeen.
Toki sekin olisi aika tappoa että mies sanoisikin että enpäs teekään lapsia kanssasi. Se ois moro aika nopeasti.
Henk.koht. olen aina ihmetellyt naisia, jotka pamahtavat paksuksi heti kun ehkäisy loppuu. Toiset voi harrastaa suojaamatonta seksiä vuosia eikä mitään tapahdu. Luonto on epäreilu.
Minulla on sydänvika, luuvalo ja kurkkumätä.
Ainakin itsellesi on parempi pysyä sinkkuna. Et voi tietää omalla kohdallasikaan, mitä sairauksia iän myötä tulee. Kaikkea ei voi välttää parhaillakaan elämäntavoilla. Toki parikymppinen morsian on nuori, kaunis ja terve, muttei ole välttämättä sitä enää puolivuosistaa myöhemmin (paitsi ehkä rakkaan siippansa silmisssä). Eli sairastaminen ei korreloi suoraan parisuhteen tai sen puutteen kanssa, vaan pikemminkin iän ja elämäntapojen kanssa.
Sinkuille yleisintä on se, että ollaan liian vaativia partnerin suhteen, ja ollaan siksi sinkkuja. Tai uraohjuksia, jolloin aikaa tavata kumppaniehdokasta ei ole. Sitten etsitään täydellistä kumppania koiranäyttelymeiningillä. Se on vaan niin kaukana oikeasta elämästä ja todellisuudesta olevaa toimintaa. Eli pysy hyvä mies sinkkuna. Jollekin toiselle kelpaa se "vähän viallinenkin", mikä sinun karsinnassasi putoaa pois. Täydellisen tervettä ihmistä on muuten mahdoton löytää. Oleellisinta on se, miten puutteistaan huolimatta pärjää.
Hyvää kesää kaikille tervejärkisille ihmisille!