minkä kokoisia on Suomen suurimmat yksityiset tilat? Millä voimin ovat kokonsa saaneet? Jotain perittyjä? Ostettuja pikku paloista? Vuokrattuja? Minkälaisia tyyppejä ovat nämä suurtilalliset? Ja mitä heidän läsnäolonsa/-asumisensa/-viljelynsä tekee muille, pienemmille viljelijöille?
suurviljelijöitä?? isoja tiloja??
tiisu
44
24584
Vastaukset
- pienpienpientilallinen
Laakkoset osti Kytäjän kartanon muutama vuosi sitten, tosin jalostavat kiivaasti maita muuhun kuin viljelykäyttöön, mutta eikös siellä maata riitä.
Jossain lounais-hämeessä, olisiko ollut urjalassa, on muistaakseni jollakulla noin 4000 hehtaaria, riittäää sitä siinäkin.- urjalan taikayö
tarkoittanet Furuhjelmia eli Honkolan kartanoa, maata kaikkiaan noin 4400 hehtaaria, iso osa kylläkin metsää, mutta muistelisin että viljeltyäkin löytyy ihan kivasti. Omaa maata siis, vuokratuista en tiedä. Tilanhoitaja ja muitakin palkollisia löytyy.
- joku
urjalan taikayö kirjoitti:
tarkoittanet Furuhjelmia eli Honkolan kartanoa, maata kaikkiaan noin 4400 hehtaaria, iso osa kylläkin metsää, mutta muistelisin että viljeltyäkin löytyy ihan kivasti. Omaa maata siis, vuokratuista en tiedä. Tilanhoitaja ja muitakin palkollisia löytyy.
Palkollisia on juu, kaikki lähes ulkomaalaisia ja tekevät nälkäpalkalla töitä. 10 € päivä tai jotain siihen suuntaan. Ulkomaalaisia käytetään häikäilemättä hyväksi. Omistaja kehuskelee työllistävänsä 20-30 henkilöä, mutta saako yksikään kunnollista palkkaa.
- tutkija.noA284
"10 € päivä " ihanko totta, ettet kirjoitele asiattomia, päiväpalkkako ?
- nojuu
Alhqvistilla taitaa olla jotain 750ha ja suurinosa kai vuokramaata. Luin jutun Turun sanomista jokin aika sitten joten voipi olla tiedossani virheitä
- varma tieto
on Lahden seudulla, enemmän maata kuin Ahlqvistilla. Olisiko reilu 800ha. Viljelee pääasiassa yhden työntekijän kanssa.
- nojuu
Jos tarkoitat sitä M:llä alkavaa miestä niin käsittääkseni sillä on siinä lahden kupeessa yksi iso tila ja jossain etelämpänä toinen iso.. se 800 yhteensä voi olla hyvin mahdollinen kun ne laskee yhteen.
No joka tapauksessa suomessa ei taida olla hirveästi noita isoja tiloja. Aikanaan Salolaisen Joensuunkartanon isännästä sanottiin että hän pystyi kulkemaan salosta turkuun omia maitaan pitkin .. eli ollut aikanaan todellla iso talo - uskon edelleen tietäväni
nojuu kirjoitti:
Jos tarkoitat sitä M:llä alkavaa miestä niin käsittääkseni sillä on siinä lahden kupeessa yksi iso tila ja jossain etelämpänä toinen iso.. se 800 yhteensä voi olla hyvin mahdollinen kun ne laskee yhteen.
No joka tapauksessa suomessa ei taida olla hirveästi noita isoja tiloja. Aikanaan Salolaisen Joensuunkartanon isännästä sanottiin että hän pystyi kulkemaan salosta turkuun omia maitaan pitkin .. eli ollut aikanaan todellla iso talositäpä tarkoitan. Ei ole kuin yksi tila, tai mitä tilalla nykyään sitten tarkoitetaan. Ei kai nykyään laajentaessa ole mahdollista saada yhden tilakeskuksen ympäriltä kovinkaan suuria läänejä yhteen paikkaan. Ei sillä ainakaan ole kuin yksi tilakeskus, pellot ovat kyllä aika laajalla alueella. Ihme tapaus, se myönnettäköön. Mutta minä ainakin hattua nostan - kaveri on käsittääkseni ampaissut suht tyhjästä aikamoisena pommina "tähtiin". Mutta juu, ei se sentään kovin kauas taida pelkkiä omia tilkkujaan pitkin päästä :)
- mopo.nen
nojuu kirjoitti:
Jos tarkoitat sitä M:llä alkavaa miestä niin käsittääkseni sillä on siinä lahden kupeessa yksi iso tila ja jossain etelämpänä toinen iso.. se 800 yhteensä voi olla hyvin mahdollinen kun ne laskee yhteen.
No joka tapauksessa suomessa ei taida olla hirveästi noita isoja tiloja. Aikanaan Salolaisen Joensuunkartanon isännästä sanottiin että hän pystyi kulkemaan salosta turkuun omia maitaan pitkin .. eli ollut aikanaan todellla iso taloJoensuun kartano on Halikossa ja sen nykyinen omistaja on Björn Wahlroos.
- Nallea
mopo.nen kirjoitti:
Joensuun kartano on Halikossa ja sen nykyinen omistaja on Björn Wahlroos.
..se oli Aminoffien.
- nomutta
Itse uskoisin että lähivuosina homma tulee muuttumaan yhä enemmän vuokraviljelypohjaiseksi kun pienet tilat lopettavat. Maata ei kuitenkaan tunne- tai muista syistä mieleen myydä, joten vuokraus on helpompi vaihtoehto. Toiseksi maatiloilla tuskin on varaa sitoa kamalasti pääomaa peltoon. Eli kaupunkilaiset omistavat pellot ja maalaiset viljelevät.
vuokraviljely on siitäkin hyvä homma että se mahdollistaa helpommin sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin. Jos ja kun pellosta saatava tulo putoaa, tulevat vuokratkin putoamaan. Lisäksi vuokraviljelijän on helpompi pistää pillit pussiin kuin sen joka on ostanut peltoa kovalla hinnalla mutta ei myydessä saakkaan kovin kummoista hintaa maastaan.
Tulevaisuuden tila onkin esimerkiksi tila jolla on omaa peltoa 30 ha ja vuokrapeltoa 100ha. Lisäksi vuokratttuna voisi olla jonkin lopettaneen tilan kuivuri ja konehallit.- näinköhän...?
Minä olen sitä mieltä, että kaupunkiin siirtyvä ns nuori polvi myy maata aika hövelisti. Pellon hinta on korkea; nyt kannattaa myydä kun eloonjäämistaistelu on kovimmillaan. EU:n laajuisesti ollaan pyrkimässä suurempiin tilakokoihin. Vuokraviljely ei mielestäni todellakaan mahdollista sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Koska myös vuokraviljelijän on investoitava koneisiin yms; kiva on ostaa kymmenien tuhansien eurojen traktoreita ja muita rakkineita jos viljeltävästä pellosta ei voi olla varma.
Niin ja haluaisinpa nähdäsen paikan missä ei saa pellosta kummoista hintaa. Ja tarkoitan siis todella peltoa; en mitään kuppaisia, ojittamattomia epämääräisen muotoisia alle parin hehtaarin lammaslaitumia.
Kyllä tulevaisuuden tilalla on omaa maata enemmän kuin 50ha. Ja jos ja kun viljelijää ollaan, niin todennäköisesti asustellaan sellaisessa paikassa että ne konehallit ja kuivurit löytyy ihan omasta takaa. Harva kaupunkiin muuttava tai viljelyn lopettava tahtoo pitää kuivurinsa ja hallinsa itsellään ja vain vuokrata muille ellei ole jotain suunnitelmia niiden varalle, kuten esim perijä/jatkaja joka haluaa viljellä muutaman vuoden kuluttua. Koska valitettavasti myös vuokrattuja tiloja käsitellään usein mentaliteetilla "kovaa pääsee kun on oma piiska ja toisen hevonen."
Minä olen seurannut tilakoon kasvua yhdellä isolla viljelijällä tässä Hämeessä, ja mikäli hänen puheisiinsa on uskominen, niin kyllä Suomessa maatalous kannattaa jos viitsii töitä tehdä. Sehän on sitten eri asia, jos tykkää enemmän kahvitauoista ja pellonlaitaan poikenneen naapurinisännän kanssa pulisemisesta. - nomutta
näinköhän...? kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että kaupunkiin siirtyvä ns nuori polvi myy maata aika hövelisti. Pellon hinta on korkea; nyt kannattaa myydä kun eloonjäämistaistelu on kovimmillaan. EU:n laajuisesti ollaan pyrkimässä suurempiin tilakokoihin. Vuokraviljely ei mielestäni todellakaan mahdollista sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Koska myös vuokraviljelijän on investoitava koneisiin yms; kiva on ostaa kymmenien tuhansien eurojen traktoreita ja muita rakkineita jos viljeltävästä pellosta ei voi olla varma.
Niin ja haluaisinpa nähdäsen paikan missä ei saa pellosta kummoista hintaa. Ja tarkoitan siis todella peltoa; en mitään kuppaisia, ojittamattomia epämääräisen muotoisia alle parin hehtaarin lammaslaitumia.
Kyllä tulevaisuuden tilalla on omaa maata enemmän kuin 50ha. Ja jos ja kun viljelijää ollaan, niin todennäköisesti asustellaan sellaisessa paikassa että ne konehallit ja kuivurit löytyy ihan omasta takaa. Harva kaupunkiin muuttava tai viljelyn lopettava tahtoo pitää kuivurinsa ja hallinsa itsellään ja vain vuokrata muille ellei ole jotain suunnitelmia niiden varalle, kuten esim perijä/jatkaja joka haluaa viljellä muutaman vuoden kuluttua. Koska valitettavasti myös vuokrattuja tiloja käsitellään usein mentaliteetilla "kovaa pääsee kun on oma piiska ja toisen hevonen."
Minä olen seurannut tilakoon kasvua yhdellä isolla viljelijällä tässä Hämeessä, ja mikäli hänen puheisiinsa on uskominen, niin kyllä Suomessa maatalous kannattaa jos viitsii töitä tehdä. Sehän on sitten eri asia, jos tykkää enemmän kahvitauoista ja pellonlaitaan poikenneen naapurinisännän kanssa pulisemisesta.Tarkoitin että vuokraviljely on sillä tavalla turvallisempaa ettei maahan ole sitoutunut omaa pääomaa. Mikäli kuitenkin käy niin ikävästi että menettää vuokrapeltonsa on konekantaa helpompi muuttaa uutten tilanteeseen sopivaksi. Jos ja kun pellon tuotto laskee jolloin maanarvo laskee niin esimerkiksi viiden vuoden vuokrasopimus on helpompi sopeuttaa uuteen tilanteeseen kuin 20 vuoden pankkilaina. Nykymaatalous tuntuu elävän vain vuoden jaksoissa kerrallaan, joten myös viljelijän pitää olla muutoskykyinen. 20 tai 30 vuoden pankkilaina joka on otettu pellon ostoon ei ole kovin muutoskykyinen.
Mikäli homma menee jotenkin pieleen koneista on suht helppo päästä eroon. Eikä niistä synny niin suuria myyntitappioita.. ehkä
Noista kuivureista sun muista sen verran että nykyisin lopettaa suuriakin tiloja joilla on ko rakennuksia. Ja omistajat jäävät asumaan tilalle joten niitä kannattaa vuokrata. Loppujen lopuksi nämä omistaa/vuokrata asiat ovat aika paljon mielipidekysymyksiä. Euroopassa vuokraviljely on yleisempää kuin suomessa. Tosin suomessakin vuokraus on viimeaikoina yleistynyt huomattavasti.
Sitoutuneella pääomalla on aina hintansa eli korko ja sen moni tuntuu unohtavan - dfxx
näinköhän...? kirjoitti:
Minä olen sitä mieltä, että kaupunkiin siirtyvä ns nuori polvi myy maata aika hövelisti. Pellon hinta on korkea; nyt kannattaa myydä kun eloonjäämistaistelu on kovimmillaan. EU:n laajuisesti ollaan pyrkimässä suurempiin tilakokoihin. Vuokraviljely ei mielestäni todellakaan mahdollista sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin. Koska myös vuokraviljelijän on investoitava koneisiin yms; kiva on ostaa kymmenien tuhansien eurojen traktoreita ja muita rakkineita jos viljeltävästä pellosta ei voi olla varma.
Niin ja haluaisinpa nähdäsen paikan missä ei saa pellosta kummoista hintaa. Ja tarkoitan siis todella peltoa; en mitään kuppaisia, ojittamattomia epämääräisen muotoisia alle parin hehtaarin lammaslaitumia.
Kyllä tulevaisuuden tilalla on omaa maata enemmän kuin 50ha. Ja jos ja kun viljelijää ollaan, niin todennäköisesti asustellaan sellaisessa paikassa että ne konehallit ja kuivurit löytyy ihan omasta takaa. Harva kaupunkiin muuttava tai viljelyn lopettava tahtoo pitää kuivurinsa ja hallinsa itsellään ja vain vuokrata muille ellei ole jotain suunnitelmia niiden varalle, kuten esim perijä/jatkaja joka haluaa viljellä muutaman vuoden kuluttua. Koska valitettavasti myös vuokrattuja tiloja käsitellään usein mentaliteetilla "kovaa pääsee kun on oma piiska ja toisen hevonen."
Minä olen seurannut tilakoon kasvua yhdellä isolla viljelijällä tässä Hämeessä, ja mikäli hänen puheisiinsa on uskominen, niin kyllä Suomessa maatalous kannattaa jos viitsii töitä tehdä. Sehän on sitten eri asia, jos tykkää enemmän kahvitauoista ja pellonlaitaan poikenneen naapurinisännän kanssa pulisemisesta.Keski-Pohjanmaalla toimii rakennusten vuokraus, vaikka omistajat olisivat kaukanakin kotipaikaltaan töissä. Tuotantorakennusten vuokraus on melko helppoa ja kannattavaa molempien osapuolten kannalta. Sikala pysyy hyvässä kunnossa, kun lämpöä on talvellakin. Sopimukseenhan voi kirjata lisäehtoja, joilla taataan vuokrauksen päätyttyä rakennuksen minimi kunto tai muuta jne. Esim. ulkokuoren maalaus.
Myyminen on toinen vaihtoehto, mutta rakennukset ovat monesti liian lähellä sukutilankeskusta, josta ei haluta luopua. Järkevää on kuitenkin laittaa olemassa olevat resurssit taloudelliseen käyttöön, oli ne sitten rakennuksia, koneita tai maata.
- EU-avustaja
Taisi jossain P-karjalassa olla noin 2400 ha:n peltoalaltaan suurin tila Käytännön Maamiehen listuksen mukaan? Siis vuokrattuja peltoja suurin osa!
Ei äkkiä googlella löytänyt!??? Vanhaan KM artikkeliin vain meni!
Jokioisten kartanot, siis MMM/valtio omistaa, lienee suurin yksittäinen tila omine maineen, noin vajaa 900 ha peltoa.- Jzxc
Tuo yli 2000 hehtaaria taitaa on Vapon ruokohelpi viljelmä KM:n mukaan. Yli 500:hehtaarin tiloja on tuon Vapon ja Jokioisten lisäksi ollut yksi tila.
Edellä mainitut tiedot on vuodelta 2003.
Ja maailman suurin pelto löytyy Kanadasta 14160:ha - on on
Jzxc kirjoitti:
Tuo yli 2000 hehtaaria taitaa on Vapon ruokohelpi viljelmä KM:n mukaan. Yli 500:hehtaarin tiloja on tuon Vapon ja Jokioisten lisäksi ollut yksi tila.
Edellä mainitut tiedot on vuodelta 2003.
Ja maailman suurin pelto löytyy Kanadasta 14160:haSiis tätä tilaa voidan pitää Suomen suurimpana tilana; yksityinen viljelee. Valtion ruokohelpiviljelmät sun muut turvesuot on asia erikseen. Ja Jokioisten tila myös, sekin on valtion.
- Haastaja
Vapon pellot eivät ole kaikki pohjois-karjalassa , ne vain lasketaan Pyhäselän pelloiksi , nähtävästi tukihakemukset tehdään sinne , eli siellä on ollut ensimmäiset ruokohelpiviljemät .
Vapolla nykyinen pinta-ala lienee n. 3200 ha n. 5000 ha tukijonossa - tumppulai
Haastaja kirjoitti:
Vapon pellot eivät ole kaikki pohjois-karjalassa , ne vain lasketaan Pyhäselän pelloiksi , nähtävästi tukihakemukset tehdään sinne , eli siellä on ollut ensimmäiset ruokohelpiviljemät .
Vapolla nykyinen pinta-ala lienee n. 3200 ha n. 5000 ha tukijonossaniistähän tässä oli kysymys
- Haastaja
tumppulai kirjoitti:
niistähän tässä oli kysymys
Ei olekaan , mutta ylempänä pohdittiin pohjois-karjalaista 2400 ha;n tilaa vastasin siihen , enkä alkuperäiseen kysymykseen .
ps . Vapo on pian entinen valtion yritys , Metsäliitto taitaa omistaa jo 49,9 % Vaposta .
- varastamalla
täällä päin peltoa saa varastamalla.
- mikään
eikö kartanot ole enää mitään? eikö näillä vanhoilla suurilla kartanoilla oikeasti enää ole maita? mihis ne on hukattu 4000 hehtaaria tais olla ihan normi aikanaan niille????????? i´hmettelen vaan.
- xxx
Hollolassa Vuorisen Matilla lienee ennätys jotain 850 hehtaarin paikkeilla viljeltyä,suurin osa vuokramaita
- olla
kokonais pinta-ala metsineen on varmaankin ollut kartanoilla suuri, mutta nyt puhuttiin ppeltoalasta.
- -liekki
Aika paljon vapaussodan jälkeen kartanot pieneni, kun niistä jaettiin maattomille maita. Lisäksi sotien jälkeen jaettiin taas maata evakoille. Siinä pilpottiin monet isot tilat. Myös perinteinen sananlasku pitänee paikkaansa. Ensimmäinen sukupolvi rakentaa, toinen laajentaa ja kolmas hukkaa. Monet tilat on pilpottu ja juotu pikkuhiljaa..
- Kartanot hukkasivat.
...maansa yleensä taitamattomalla talouden pidolla. Paljon on puhuttu, että torppareille meni niin ja niin paljon ja sitten evakoiden asutukseen, mutta totuus on monen suuren kartanon kohdalla, että perinnön jaot ja huonot kaupat ovat vienneet pinta-alat pieniksi.
Omalla paikkakunnallani jaksaa erään kartanon jälkipolvi haikailla kartanon suuruutta, jolloin se oli n. 3700ha. Torppareille meni "vain 700ha" ja jäljelle jäi vielä 3000ha. Perinnön jaoissa tuosta kartanosta tehtiin 500-700ha:n tiloja ja niitä sitten vielä on jaettu vuosien saatoissa. Evakoille ja asutustilallisille meni kustakin jaetusta tilasta muutamia kymmeniä hehtaareja. Kokonaisuutena torpparit ja evakkojen, sekä muu asutustoiminta ei viennyt tuon kartanon alkuperäisestä pinta-alasta kuin reilun neljänneksen, suurimman osan ovat vienneet huonot kaupat kun maata on myyty velkojen vuoksi, holtittomat takaukset, epäonnistuneet naimakaupat ym. - näin se on
Kartanot hukkasivat. kirjoitti:
...maansa yleensä taitamattomalla talouden pidolla. Paljon on puhuttu, että torppareille meni niin ja niin paljon ja sitten evakoiden asutukseen, mutta totuus on monen suuren kartanon kohdalla, että perinnön jaot ja huonot kaupat ovat vienneet pinta-alat pieniksi.
Omalla paikkakunnallani jaksaa erään kartanon jälkipolvi haikailla kartanon suuruutta, jolloin se oli n. 3700ha. Torppareille meni "vain 700ha" ja jäljelle jäi vielä 3000ha. Perinnön jaoissa tuosta kartanosta tehtiin 500-700ha:n tiloja ja niitä sitten vielä on jaettu vuosien saatoissa. Evakoille ja asutustilallisille meni kustakin jaetusta tilasta muutamia kymmeniä hehtaareja. Kokonaisuutena torpparit ja evakkojen, sekä muu asutustoiminta ei viennyt tuon kartanon alkuperäisestä pinta-alasta kuin reilun neljänneksen, suurimman osan ovat vienneet huonot kaupat kun maata on myyty velkojen vuoksi, holtittomat takaukset, epäonnistuneet naimakaupat ym.Totta, isot talot on jaettu perinnönjaoissa, näitä kun tehdään pari kertaa vuosisadassa, niin pieneksihän se käy, laki siitä, että ketään ei saa jättää perinnöttömäksi tuli voimaan 1850 samalla alkoi tilojen pilkkominen pienemmiksi.
Vaikka olisi 1000 hehtaaria alunperin, jos sen jakaa kaksi kertaa niin että jakajia on jotakin 10 kpl, niin eihän siitä ole jäljellä enää kuin 10 hehtaaria per lärvi, eli aika nopeasti se tila pilkoontuu, jos tulee paljon lapsia.
- pöntöö
Tällä hetkellä suurin YKSITYISESSÄ omistuksessa oleva maatila löytyy Hollolasta, 820 hehtaaria. Suomessa eniten omistaa vapon tytäryhtiö
- joopajoo
Niin tuskinpa tuolla hollolalaisella tilallakaan kaikki on omia maita. Todennäköisesti omaa on korkeintaan pari sataa hehtaaria ja loput vuokramaita.
- 1000
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/1000_suurinta _maatilaa_2009.pdf
- 1000+
lista päivitetty tänään:
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/1000_suurinta_maatilaa_2011.pdf
- Tymyri
''ja ennen
..se oli Aminoffien.''
Armfelt - pikkujussi
itsellä 140ha ja teen kaikki yksi ja urakon ympäri maata sivutyönä sivutyöllä parempi kannatavuus kun 140ha maatilalla..
- Utelias1950
Ovatkohan noitten suurimpien viljelyalat edelleen kasvaneet reipasta vauhtia? Mikä lie ennätystasoa tänä päivänä?
- Maitooo
Meillä on peltoo kaksataa. Jos ei olis lypsylehmiä, niin ei tulis mitään. Täälläpän on sanonta, jotta alle kolmensadan hehtaarin viljatilalle ei kannata investoida edes pistolapioon.
- näin on
Ehkä niinkin, mutta valtaosa Suomen maatiloista on alle 50 hehtaarin tiloja, myös karjatiloista, eli menee vielä jonkun aikaa, ennen kuin kaikki ovat tuota koko luokkaa.
- että näin
Ei tietenkään kannata jos ei osaa viljellä viljaa eikä saa satoa muusta kuin heinästä
ja ei ymmärrä muusta kuin lehmästä. - Tyypillinen maajussi
Ainoan talon iso poika vähän isottelee.
Naapurienkin pellot laskettu omiksi.Pohohoohomaalla tietysti
- niimpäniin
Suomen maatiloista on 2,5 %:tia peltopinta-alaltaan yli 150 hehtaaria.
Eli 97,5 % on alle 150 hehtaarin tiloja. - Sivustaseuraaja11111
Viimeisimmässä KM:ssä oli listattu 200 suurinta maatilaa. Jo löytyy kaksi yli tuhannen hehtaarin yksityisessä omistuksessa olevaa maatilaa. Tosin molemmilla taisi olla 700 hehtaaria vuokramaita mutta kuitenkin.
Mielenkiintoista olisi tietenkin tietää, kuinka hyvässä hoidossa suurtilat keskimäärin ovat. Yksi suurtilallinen jota usein haastatellaan mainitsi kerran, ettei ole mahdollista salaojittaa vaan että syvämuokkauksella hoidetaan mahdollliset vesiongelmat.
Hiukan ehkä ihmettelen, minkälaisin ajatuksin peltojen omistajat vuokraavat peltojaan juuri näille. Tiedossahan on, että ajetaan maksimaalisen suurilla ja raskailla koneilla aiheuttaen tiivistymisongelmia jne. Mutta ehkä se on raha joka ratkaisee, eli nämä laajentajat maksavat aina eniten?- näin on
Siinä lehdessä on tuhat suomen suurinta tilaa, omat ja vuokratut pellot erikseen, sekä omistajan nimi ja tuotantosuunta.
Aika pieniä on suomessa, suuretkin tilat. - pekka9
näin on kirjoitti:
Siinä lehdessä on tuhat suomen suurinta tilaa, omat ja vuokratut pellot erikseen, sekä omistajan nimi ja tuotantosuunta.
Aika pieniä on suomessa, suuretkin tilat.Wahlroosin omistaman Joensuun kartanon Halikossa omisti ennen von Knorring suku.
- TulevaisuudenViljeljä
Suomen suurimmat maatilat (pelto hehtaarit vuonna 2014) ovat
Niko Ahlqvistillä - Vihti (noin 1144ha)
Matti Vuorinen - Hollola (noin 1028ha)
Timo Laaksonen - Lieto (noin 908ha) = nykyhetkeen mennessä 1000 hehtaaria mennyt rikki jo.
Ahlqvist saanut kahlittua suuren hehtaarimäärän Vihdin maantieteellisen sijainnin ansiosta = lähellä pääkaupunkiseutua, eli ihmiset lähtevät asumaan/töihin mielummin hesaan kuin ylläpitäisivät maatilaa, mutta keräävät rahat silti vuokratuloista.
Nämä suomen "suuret" maatilat eivät nyt oikeastaan ole varsinaisesti kovin suuria, ulkomailla jo etelä naapuri virossa yli 1000ha maatilat eivät ole mitenkään epätavallisia, sillä eestin puolella niitä on jo 141 kappaletta puhumattakaan Pohjois-amerikan hehtaarimääristä tai Venäjällä sijaitsevan maailman suurimman maatilan (1,5 miljoonaa hehtaaria ) koosta.
Nämä hehtaarimäärät tarkoittavat suomen kokoisessa maassa yleensä sitä, että velkaakin näiden peltojen viljelijöiltä löytyy myös enemmän kuin tarpeeksi, esim hehtaarihinnat Varsinais-suomen ja Uudenmaan alueella noin 10 000-12 500€/ha ja olen kuullut, että jotkut varsinais-suomen viljelijät ovat maksaneet pelloistaan jopa 15 000€/ha kyseiset hinnat ovat kauppoja jossa maata on ostettu ulkopuoliselta, perheen jäsen tai sukulainen saa yleensä mojovan alennuksen verrattuna näihin hintohin. Sadotkin täällä suomessa ovat vaatimattomia verrattuna ulkomaan (esim, Keski-eurooppa) satoihin esim:
Suomessa = Vehnää 5000kg/ha on hyvä sato
Saksa tai Iso-britannia = 10 000kg/ha on hyvänä vuonna keskisato
-Enemmän kadehdin sitä joka tekee 200 hehtaarin tilalla mahtavaa liikevoittoista tulosta vuosi toisensa jälkeen, kuin häntä jolla on 1000 hehtaaria peltoa, miltei puolet siitä vuokrattua ja vuodesta toiseen suurin osa rahoista menee lainalyhennyksiin. - satavuosinenoikeus
Taru Satu ja Tarina. Tuet:
Maatalous
Rakenne
Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne
Maa- ja puutarhatalouden työvoima
Maatalous- ja puutarhayritysten muu yritystoiminta
Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus
Eläinsuojat ja lantavarastot
Viljelysmaan hoito ja kastelu
Tuotanto
Maito- ja maitotuotetilasto
Alueittainen maidontuotanto
Lihantuotanto
Alueittainen lihantuotanto
Kananmunien tuotanto
Kotieläinten lukumäärä
Satotilasto
Ennakkosatotilastot
Luomusatotilasto
Puutarhatilastot
Käytössä oleva maatalousmaa
Ennakollinen syyskylvöala
Viljan osto-, käyttö- ja varastotilastot
Maatilojen sadonkäyttö
Ruokaperunan varastotilasto
Viljatase
Kasvinsuojeluaineiden käyttö maataloudessa
Talous
Maataloustuotteiden tuottajahinnat
Maataloustuotteiden EU-hintaseuranta
Muut
Ravintotase
Metsä
Rakenne ja tuotanto
Metsämaan omistus
Metsien suojelu
Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima
Teollisuuspuun hakkuut alueittain
Hakkuukertymä ja puuston poistuma
Metsänhoito- ja metsänparannustyöt
Talous
Teollisuuspuun kauppa
Energiapuun kauppa
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa
Metsäteollisuuden puunkäyttö
Puun energiakäyttö
Puupelletit
Puun kokonaiskäyttö
Kantorahatulot
Yksityismetsätalouden liiketulos
Metsä sijoituskohteena
Pientalojen polttopuun käyttö
Piensahat
Metsäteollisuus ry:n puukaupan viikkoseuranta
Kala ja riista
Rakenne ja tuotanto
Kaupallinen kalastus merellä
Kaupallinen kalastus sisävesillä
Vapaa-ajankalastus
Vesiviljely
Kalajalosteiden tuotanto
Metsästys
Talous
Kalan tuottajahinta
Kalan ulkomaankauppa
Muut
Kalan kulutus
Tilastokyselyt
Maatalous
Satotutkimus
Luomusatotutkimus
Ruokaperunan varastokysely
Puutarhatutkimus
Maatilatutkimus
Rakennetutkimus
Maatilarekisterin täydennyskysely
Ennakkosatokysely
EU- hintaseurannan kysely
Kananmunien tuotantomäärän kysely
Kananmunien tuottajahintojen ja tuotantomäärien kysely
Lihan varastokysely
Maidon ja maitotuotteiden tuotanto- ja tuottajahintakysely
Maidon jälkitilikysely
Ruokaperunan tuottajahintakysely
Teurastusmäärien ja lihan tuottajahintojen kysely
Viljan osto-, käyttö- ja varastokysely
Viljan, rypsin ja rapsin tuottajahintakysely
Kala ja riista
Kalajalosteiden tuotantokysely
Metsästystutkimus
Vesiviljelykysely
Metsä
Puukauppakysely
Metsäteollisuuden puunkäyttö kysely
Puun energiakäyttö kysely
Puupelletit kysely
Markkinapuun hakkuut alueittain -kysely
Tietoa tilastoista
Luke tilastoijana
Julkaisuaikataulu
e-vuosikirja
Verkkojulkaisut
Maatilatilastollinen vuosikirja
Metsätilastollinen vuosikirja
Maatalouslaskenta 2010
Tiedonluovutus
Kuvaukset
Laatuselosteet
Rekisteriselosteet
Viittausohje tilastoihin
Suomen virallinen tilasto
Tietosuoja
Tilastolainsäädäntö
Tietopalvelu
Etusivu › Maatalous › Rakenne › Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne
Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne
Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne 2015
18.02.2016
Pääkohdat
Suomessa oli 50 999 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2015. Tilojen määrä väheni noin 1 800 kappaletta vuodesta 2014.
Tiloilla oli keskimäärin käytössä olevaa maatalousmaata 44 hehtaaria.
Tilojen keskikoko on lisääntynyt vuodessa puolellatoista hehtaarilla.
Viljelijöiden keski-ikä yksityishenkilöiden omistamilla tiloilla oli 50,8 vuotta.
Noin 86 prosenttia tiloista oli perheviljelmiä ja kahdeksan prosenttia maatalousyhtymiä, perikuntia oli vajaat kolme prosenttia ja osakeyhtiöitä oli alle kaksi prosenttia.
Yksityishenkilöiden omistamilla tiloilla neljännes viljelijöistä oli alle 43 vuotta ja neljännes yli 59 vuotta. Puolet viljelijöistä oli 43 ja 59 vuoden välillä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781805Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181689- 161514
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12119450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191193Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61182hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121136Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291131Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61119Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71114