hankin just ketunrautoja

Odottelen täällä kanalan liepeillä sakkolapun kanssa.

No voi Musti-rukkaa, mitä sie oot Ellulle männy tekemään.

Nyt sinä et hoida työuupumustasi, vaan hoidat alistamisfantasiaasi. Katsos, kun uupumustasi ei poista oikeutettu mielipahasi kanoja kohtaan, vaan tuntemasi myötätunto kanoja kohtaan vain pahentaa sitä. Sun pitää yksinkertaisesti hyväksyä se tosiasia, että jossain on nälkäinen kettu, joka vetää poskeensa hankkimansa saaliin ja sen onnettoman kanan elämä oli sitten siinä. Eihän se elämä hukkaan suinkaan mennyt. Hyvä kana, hyvä elämä ja vielä parempi ateria.

Eihän siitäkään mitään tulisi, jos alkaisin omaa uupumusta hoitaakseni ammuskella asiakkaitani. Tarkemmin ajatellen voisin tietysti ampua ensin heidän omaisensa, koska ovat läheisensä siihen jamaan saattaneet, että änkeävät tyköni. Tässäkin pitää vain muistaa, että liiallinen myötätunto ihmistä kohtaan on yliarvostettua ja lopulta se kaatuu vastaanottajan niskaan tehden hyväätarkoittavasta ihmisestäkin yhden suuremman luokan perkeleen ruumillistuman joka maa päällänsä kantaa.

Uupumus on niin salakavala tauti, ettei sitä edes hoksaa ennenkuin se kirjaimellisesti alkaa syödä sisuskalujasi. Silloinkaan ei vieä millään tahtoisi antaa periksi, mutta lopulta on vain hyväksyttävä se tosiasia, että hei, me ollaan hävitty tää peli.

Rakkauden voi tappaa väkivallalla. Mutta se ei koskaan voita sitä ;)