Moniko eropari OIKEASTI ajattelee lasten parasta? Kun järjestätte viikko / viikko systeemin, tai joka vknloppu tai joka toinen vknloppu lapsi sinne ja sitten lapsi tänne.... Moniko teistä aikuisista haluaisi "muuttaa" joka viikko aina toiseen kotiin? Tai viikonloppuisin? Oman itsekkyyden ja hyvinvoinnin varjolla voidaan lapsia kohdella todella kaltoin. Säälin monia lapsia joiden todellista tilannetta aikuiset ei näe, mutta onhan se hyvä kun itse saa "lomaa" ja lapsivapaata aikaa...
Kyllä sieppaa lasten puolesta
Mietittävää
100
1125
Vastaukset
- Ihmettelevämies
Täysin samaa mieltä! Nykyaikana oleellisin etenkin monelle lähtijälle on sen oman onnellisuuden etsiminen/hakeminen avioliiton ulkopuolelta ja perhe jää kakkoseksi.
Eikä tarvitse tässä ketjussa kirjoitella alkoholísmin, väkivallan tms. vakavasta syystä eroamista. - uskollinenidiootti
Olemme eroamassa ja päädyimme järjestelyyn, jossa ostamme lapsille oman asunnon, jossa mahtuu kaksi lasta ja yksi aikuinen olemaan. Itse muutan pieneen vuokrayksiöön ja vaimon järjestelyt eivät kauheasti edes kiinnosta, eiköhän se jonkun kainaloon katoa. Muutamme sitten vuoroviikoin lasten tykö ja lapset saavat näin pitää tutun ympäristön.
Tässä joutuu tinkimään omasta elämästä todella paljon, mutta lapset ovat syyttömiä äitinsä tyhmyyteen, joten tämä on paras meidän keksimä kompromissi.- sertarg
Millonkas ne homopareille on siunaantunu lapsia?
- saija112
Samaa mieltä. Valitettavasti tämä päätös usein syntyy miehen, lasten isän painostuksesta. Näin vältellään suuria elatusmaksuja. Keino sekin. Ja sitten oikeuteen, jos äiti ei suostu 50/50 asumiseen. Moni äiti ei jaksa lähteä oikeuteen asti. Eikä sekään kyllä ole lasten paras.
Usien marketin kassajonossa viikonloppuisin näkee isiä lapsineen. Isä ei puhu lapsilleen mitään, tai ärisee lapselle jotain. Ostaa kaljaa, ei muuta. Olemus on jo paljon puhuva: mies näyttää vain siltä, ettei mikään muu kiinnostaisi kuin ryyppykaverit ja baari. Joku isä on älynnyt ostaa myös lapselle karkkipussin. Puhumattakaan nyt niistä tapauksista, joissa kaupungilla/bussissa soitetaan poliisi hakemaan rattaissa olevan pienen lapsen pois isältään ja juoppokaveriltaan. Tulee väkisinkin mieleen ovatko pakotetut lapsen vkl tapaamisetkaan lapsen paras?- saija112
Niin. Piti vielä sanoa tuosta "lomasta". Senhän ovat jo asiantuntijatkin todenneet, että etenkin monen lapsen äidit eivät jaksakaan kasvattaa ja huolehtia lapsistaan yksin. Lasten isillä kun tuntuu perheessä olevan yhtä sun toista, joka menee lastenhoidon, parisuhteen ja yleensä kaiken edelle. Monet miehet valveutuvat kyllä eron jälkeen ottamaan lapsista enemmän vastuuta - usein ne viikonloput ainakin (ei tietenkään kaikki!). ELi jos miehet/isät osallistuisivat enemmän lasten ja parisuhteenhoitoon, se vähentäisi avioeroja.
Mutta edelleen yleisintä on, että äiti hoitaa sekä liiton aikana, että eron jälkeen yksin lapsia. Miehet tapaavat lapsiaan, jos sattuu huvittamaan.
Toinen mutta: ilokseni on kasvamassa täysin uusi sukupolvi, joka on parempi kuin koskaan ennen :). Eikä muuten varmaan vähiten tuon toisessa ketjussa mainitun vuoropuhelun vuoksi. Nykyihmiset ovat parempia ilmaisemaan itseään ja huomioimaan toisia. - kaljapartavässyköitä
Olen nähnyt noita samanmoisia miehiä kaupassa. Ovat humalassa, ostavat korin kaljaa ja jos jotain muuta etsivät kaupasta käskevät lasta kysymään myyjältä mistä löytää. Lapsen jutellessa isälleen ärisee vain jotakin "ole hiljaa" ja "örr"-väliltä. Jos lapsi alkaa itkeä monet retuuttaa kädestä ja suuttumuksen johdosta kiehuvat naama punasena.
Kyllä hävettää olla mies noita katsoessa. Eivät ansaitse lapsiaan.
- viikkosysteemi
jos suhde mlempiin vanhempiin on hyvin läheinen ja ero tuntuu aivan kamalalta ymmärrän hyvin että viikko viikko systeemi säilyttää lapsilla molemmat vanhemmat. tähän on kenenkään paha mennä sanomaan että järjestetään omaa aikaa vaan järjestelyllä turvataan lapsille sekä äiti ja isä jotka ei katoa mihinkään. näinkin asian voi nähdä.Kukaan ei halua eroa huvikseen. Tai onhan niitä turhiakin eroja joissa ajan kuluminen olisi ehkä ratkaissut jotakin.
- näinähnseon
No meillä ei ollut mun päätös ja tuli täytenä yllätyksenä vaan se oli vaimon idea yksin. Minkäs minä sille voin. Yritin sille puhua niin yritti moni muukin hänen sukulaisistaan mutte kun ei niin ei.
Tietenlin lapset yhtäpaljon molempien luon.Sehän voisi pahimmassa tapauksessa kärjistyä henkiseksi lapset pahoinpitelyksi jos alettaisiin vieraannuttamaan toisesta niin että olisivat useammin toisen luon kuin toisen.
Ainakin meidän lapset ovat sopeutuneet tilanteeseen. Tykkäävät kun on kaksi kotia jne.
Kuitenkin kuten ylläkin sanotaan niin tärkeintä on se että lapsilla ei isä ja äiti katoa mihinkään vaan molemmat ovat yhtäpaljon lasten elämässä mukana. - mitä.häh
Parempi vaihtoehtoko on se, että lapset vieraantuvat kokonaan toisesta vanhemmasta? Moniko lapsi sellaista haluaa?
- Luovutetaanhelpolla
Jospa ne asiat hoitaisi niin ettei tarvitsisi erota ja lapsen / lasten ravata kahta kotia.
- mitä.häh
No täällä meni kuten tuossa ylempänäkin yhdellä (nimimerkki "näinähnseon "): lapsen äiti vaan päätti lähteä uuden miehen matkaan. Miten ihmeessä olisin sen voinut estää?
Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa? Kahlitsisit emännän kotiin?
- tildatautinen
No miten se sitten pitäisi järjestää? Meinaatko ettei saisi erota ollenkaan? Kyllä se vaan nyt on niin, että voi tulla hetki, että se ero on parempi kaikille. Ja olen sitäkin mieltä, että vaikka kuinka on lapsia, niin itseäänkään ei saa unohtaa. Mitä iloa on lapselle onnettomasta ja iloisuutta teeskentelevässä vanhemmassa..
- Minunmielestä
Onhan tuossa muutama fiksu ollut ketjussa, jotka ovat järjestäneet niin et on yksi koti jossa lapset saavat olla koko ajan. Ja vanhemmat viettää sitä matkalaukku elämää! Hyvä järjestely lasten kannalta.
- mitä.häh
Käytännössä täysin mahdoton idea ellei ole ylettömästi ylimääräistä rahaa ja molemmat vanhemmat jäävät sinkuiksi.
- mi.net
Minunmielestä kirjoitti:
Onhan tuossa muutama fiksu ollut ketjussa, jotka ovat järjestäneet niin et on yksi koti jossa lapset saavat olla koko ajan. Ja vanhemmat viettää sitä matkalaukku elämää! Hyvä järjestely lasten kannalta.
"yksi koti jossa lapset saavat olla koko ajan"
Eihän se nyt noin mene. Ajatelkaa nyt edes vähän.
Lasten koti on paikka vanhemman luona - eikä toisinpäin. Lasten koti ilman siellä vakituisesti asuvaa vanhempaa tai huoltajaa on pelkkä asunto. Siellä vierailevat vanhemmat ovat kuin vuoroviikoin päivystäviä työntekijöitä. Kodin ilmapiiri, jonka luo aikuinen, "perheen johtaja" vaikuttaa lasten kehitykseen ja hyvinvointiin ratkaisevalla tavalla. Lasten kodissa, jossa vanhemmat vuorottelevat ei ole johtajaa, suotuisasta ilmapiiristä puhumattakaan.
Oletko yhtään miettinyt miksi ihmiset eroavat? Niin, yksinkertaisesti siksi, että he haluavat eroon toisistaan. Paitsi että em. lasten kodin käytäntö on huiman kallis, se vaatisi lasten vierailevilta vanhemmilta enemmän sopua, keskustelua, yksimielisyyttä ja yhteistyötä kuin ennen eroa. Mitenköhän tämmöinen luonnistuisi? Yhteisymmärryksen tulisi lasten lisäksi ulottua vähintään kodin-raha-asioidenhoitoon, ruuanlaittoon, vaatehuoltoon jne. - mi.net
mitä.häh kirjoitti:
Käytännössä täysin mahdoton idea ellei ole ylettömästi ylimääräistä rahaa ja molemmat vanhemmat jäävät sinkuiksi.
"ja molemmat vanhemmat jäävät sinkuiksi. "
Niinpä. Tuota ei tiedä erkkikään. - oöjkfda
mi.net kirjoitti:
"yksi koti jossa lapset saavat olla koko ajan"
Eihän se nyt noin mene. Ajatelkaa nyt edes vähän.
Lasten koti on paikka vanhemman luona - eikä toisinpäin. Lasten koti ilman siellä vakituisesti asuvaa vanhempaa tai huoltajaa on pelkkä asunto. Siellä vierailevat vanhemmat ovat kuin vuoroviikoin päivystäviä työntekijöitä. Kodin ilmapiiri, jonka luo aikuinen, "perheen johtaja" vaikuttaa lasten kehitykseen ja hyvinvointiin ratkaisevalla tavalla. Lasten kodissa, jossa vanhemmat vuorottelevat ei ole johtajaa, suotuisasta ilmapiiristä puhumattakaan.
Oletko yhtään miettinyt miksi ihmiset eroavat? Niin, yksinkertaisesti siksi, että he haluavat eroon toisistaan. Paitsi että em. lasten kodin käytäntö on huiman kallis, se vaatisi lasten vierailevilta vanhemmilta enemmän sopua, keskustelua, yksimielisyyttä ja yhteistyötä kuin ennen eroa. Mitenköhän tämmöinen luonnistuisi? Yhteisymmärryksen tulisi lasten lisäksi ulottua vähintään kodin-raha-asioidenhoitoon, ruuanlaittoon, vaatehuoltoon jne.Aikalailla samat sopimiset ne ovat edessä joka tapauksessa, kun on yhteisiä lapsia. Enkä tiedä onko tuo nyt niin kallistakaan, koska muuten lapsille pitäisi olla omat huoneet kummankin kodissa. Kalliimpaa luultavasti kyllä, mutta tinkimällä vanhempien asumisesta ei välttämättä ratkaisevasti.
- dunja
oöjkfda
Taidat olla täydellisen tietämätön todellisuudesta, tai sitten sinulla ei ikinä ole ollut rahaongelmia.
"koska muuten lapsille pitäisi olla omat huoneet kummankin kodissa. "
Pitäisikö? Kuka niin sanoo? Tietysti se olisi kivaa, mutta taloudellisista syistä siihen on harvemmin mahdollisuuksia. Etenkin pääkaupunkiseudulla neliöillä on hintaa, asuu sitten omistus-, vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Täällä on erittäin yleistä eron jälkeen, että etäisä muuttaa yksiöön tai pieneen kaksioon. Äiti asuu lasten kanssa kolmiossa.Tai jos lapsia on vain yksi, isommassa kaksiossa. - Kysyy.Hän
dunja kirjoitti:
oöjkfda
Taidat olla täydellisen tietämätön todellisuudesta, tai sitten sinulla ei ikinä ole ollut rahaongelmia.
"koska muuten lapsille pitäisi olla omat huoneet kummankin kodissa. "
Pitäisikö? Kuka niin sanoo? Tietysti se olisi kivaa, mutta taloudellisista syistä siihen on harvemmin mahdollisuuksia. Etenkin pääkaupunkiseudulla neliöillä on hintaa, asuu sitten omistus-, vuokra- tai asumisoikeusasunnossa. Täällä on erittäin yleistä eron jälkeen, että etäisä muuttaa yksiöön tai pieneen kaksioon. Äiti asuu lasten kanssa kolmiossa.Tai jos lapsia on vain yksi, isommassa kaksiossa.Sitäpaitsi yksiöt ovat suhteellisesti hävyttömästi kalliimpia kuin isommat asunnot. Jos molemmilla vanhemmilla pitää olla yksiö ja vielä lapsille sitten oma isompi asunto, niin onko rehellistä työtä tekevällä sellaiseen varaa?
- yykaakolineli
Kysyy.Hän kirjoitti:
Sitäpaitsi yksiöt ovat suhteellisesti hävyttömästi kalliimpia kuin isommat asunnot. Jos molemmilla vanhemmilla pitää olla yksiö ja vielä lapsille sitten oma isompi asunto, niin onko rehellistä työtä tekevällä sellaiseen varaa?
No ei ole vanhemmilla kolmeen asuntoon varaa, sehän on selvää. Hyvä, kun pystyvät itselleen kustantamaan jonkinmoisen luukun, jossa on jonkinlainen paikka myös lapselle/lapsille. Yksiössä ei oikein pysty lapsille omaa koloa järjestämään. Yksiössä myös etävanhempi asuu SEKÄ hoitaa lapsen/lasten tapaamisen. Lähivanhemman luona on hiukan enemmän tilaa, siinä kaksiossa tai kolmiossa.
- lastenehdoilla
Yks ja sama meidän tilanteessa. Lapset näkevät isäänsä n. 6 pv kuukaudessa, miehen työ-harrastus ym. -reissujen takia. Jos nyt erotaan, tulevat näkemään enemmän viikko-viikko systeemillä. Tarkoitus olisi että lasten koti pysyy samana ja me tulevan exän kanssa vuoroviikoin ollaan lasten luona.
- silja-66
Meillä eron jälkeen järjestyi niin, ettei lapset/nuoret halunneet mennä isälleen, eikä isä ottaa heitä luokseen. En voi heitä siitä moittia - erinäisistä syistä, joita en tässä lähde selvittämään. Minä olin lapset hoitanut siihen asti yksin, ilman lasten isää. Oli meinaan paljon ihanampaa elämä eron jälkeen. Ja auvoisampaa.
- alliK
lastenehdoilla
Mielestäni lasten koti on toisen vanhemman kotona. Vähän tulisi tuollaisesta systeemistä mieleen huostaanotetut lapset lastenkodissa. Epäilen myös, ettei järjestely toimi kuin sen aikaa, kun kummallakaan vanhemmalla ei ole muuta elämää. Lisäksi välit pitävät olla sopuisat. Mitä ne ei yleensä ole, koska kerran on erottu. Mutta jos teillä toimii, niin hyvä juttu, mikäs siinä.
- Asianvoinähdänäinkin
Mietitääs asiaa toisinpäin:
Jos ero tulee, lapset ovat jomman kumman vanhemman luona kirjoilla. Moniko lapsi EI halua käydä toisen vanhempansa luona? Sinäkö itsekkästi haluat sen kieltää?- aikuisten_maailma
Lapsena en halunnut tavata isääni, mutta oikeuden päätöksen vuoksi häntä jouduin näkemään.
Mies oli rappiolla, alkoholisoitunut ja syvän masennuksen kourissa kamppaileva ihmisraunio. Söi meidän lasten ruoat ja käytti rahat jotka äiti antoi tarvittaviin menoihin (jos olisimme halunneet käydä vaikka elokuvissa isän kanssa). Päivisin mies oli pihalla, istutti meitä lapsia television ääressä ja pyöritti yhtä ja samaa VHS-kasettia uudestaan ja uudestaan. Öisin huusi unissaan, kun lääkitys teki nukkumisesta levotonta. Öisin ei vessassa saanut käydä, kun pelkäsi että karkaamme. Päivisin jos halusimme puistoon pelotteli, että joku tulee ja kaappaa, ei saa lähteä.
Aina ei lapset halua nähdä sitä toista vanhempaa ja syystä. - dtutu
Eikä tarvitse olla edes rappiolla, päihdeongelmainen tms. mutta pelkästään tietyt mielenterveysongelmat, -sairaudet tekevät vanhemmasta lastensa näkökulmasta ennalta-arvaamattoman, sadistisen, aggressiivisen tai/ja masentuneen "hirviön". Säälittää lapset, jotka tällaisen joutuvat. Ei ole mikään oikeus, kohtuudesta puhumattakaan.
- silja-66
Tuosta kirjoituksesta päätellen sinua vain jyrsii vanhempien/vanhemman mahdollinen vapaa-aika eron jälkeen.
- missäihmistenjärki
Nyt on muotia lapsivapaaviikko! Nykyvanhemmat eivät jaksa hoitaa ja kasvattaa omia lapsiaan. Se on sairasta! Eikä mene kuin hetki eron jälkeen, kun ollaan jo uusperhettä rakentamassa. Sitten se varsinainen sirkus alkaa...
Ei ole jaksettu omia lapsiaan hoitaa täysipainoisesti ja nyt pitäisi jaksaa hoitaa niitä puolisonkin lapsia. Useammassa tapauksessa uusperheet ovat tuhoon tuomitut! - alliK
Ihan turhaa yleistät, arvostelet. Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Paljon tunnen uusperheitä, eikä yksikään ole "tuhoon tuomittu". Sehän riippuu täysin millaisista ihmistä on kysymys miten heillä menee. Mutta se sinulle tai minulle kuuluu?
- 1säpappa
missäihmistenjärki kirjoitti:
Nyt on muotia lapsivapaaviikko! Nykyvanhemmat eivät jaksa hoitaa ja kasvattaa omia lapsiaan. Se on sairasta! Eikä mene kuin hetki eron jälkeen, kun ollaan jo uusperhettä rakentamassa. Sitten se varsinainen sirkus alkaa...
Ei ole jaksettu omia lapsiaan hoitaa täysipainoisesti ja nyt pitäisi jaksaa hoitaa niitä puolisonkin lapsia. Useammassa tapauksessa uusperheet ovat tuhoon tuomitut!Minä koin "lapsivapaan" pakkolomana omasta lapsestani. Tietenkään en olisi halunnut olla erossa lapsestani joka toista viikkoa, mutta tietenkin lapsella oli oikeus asua myös toisen vanhempansa luona. Eikö sinusta?
Lapsen äitihän pisti uusperheen pystyyn jo seuraavana päivänä, itse en ole siihen ryhtynyt vielä 11 vuoden jälkeenkään. Ihan turhaan siis kuvittelet tietäväsi mitään muiden perheiden asioista.
Ja muuten, se lapsen äidin uusperhe on vieläkin kasassa, joskin suurin osa lapsista asuu jo omillaan.. - mi.net
missäihmistenjärki kirjoitti:
Nyt on muotia lapsivapaaviikko! Nykyvanhemmat eivät jaksa hoitaa ja kasvattaa omia lapsiaan. Se on sairasta! Eikä mene kuin hetki eron jälkeen, kun ollaan jo uusperhettä rakentamassa. Sitten se varsinainen sirkus alkaa...
Ei ole jaksettu omia lapsiaan hoitaa täysipainoisesti ja nyt pitäisi jaksaa hoitaa niitä puolisonkin lapsia. Useammassa tapauksessa uusperheet ovat tuhoon tuomitut!Omien lasten hoitaminen ja kasvattaminen on nyt muotia. Se se on raskasta kenelle tahansa yksin - eli yleensä äideille. Heille lastenkasvatus ja -hoito on pakollista, isä voi siitä luistaa. Riittää kun sanoo "olen töissä" "minulla on meno" "en ehdi". Että sikäli ero usein "piristää" isän vastuuta lapsista.
Ennen normaaliperheessä ei kasvatettu ja hoidettu lapsia juuri ollenkaan. Ne hoituivat vasemmalla kädellä silloin tällöin ojentaen. Vanhemmat oli aina töissä; ellei "työtöissä", maatilalla, niin äidit hääräsivät kotona keittiössä, puutarhassa ja saunan padan äärellä. Aikuiset eivät viettäneet käytännössä koskaan aikaa lastensa kanssa. Ainoastaan säännöt selvitettiin. Vain kiltit lapset hyväksyttiin. Kiltti lapsi oli hiljaa, ellei mitään kysytty.
- Kenenvastuu
Uskollinen idiootti, olet ilmeisen varakas ja pettynyt vaimoosi, joka on sinua pettänyt. Oletko ollut hyvä puoliso, oletko jakanut elämän, kotityöt, lastenhoidon hänen kanssaan vai onko oman uran edistäminen mennyt perheen edelle? Asunnon saat rahoillasi lapsille, entä koti ja oma vastuusi sen särkymisestä? Mieti tilannettani, voiko perheesi vielä parantua ja elää hyvää elämää yhdessä, jos sinä muuttuisin/ tekisit parannuksia omassa käytöksessäsi.
- uskollinenidiootti
Tuollaisiin vihjaileviin viesteihin ei yleensä maksa vaivaa vastailla, koska olet selvästi mielessäsi jo maalannut itsellesi mieluisen kuvan.
Joka tapauksessa vaimoni teki uraa ja minä hoidin perheen (myös hänen ulkomaankomennustensa aikana). Ja hän on varakkaampi meistä, mutta itse olen hieman parempituloinen. Appivanhempanikin pahoittelivat ja ihmettelivät tyttärensä käytöstä. Lähipiiri tietää meidän historian ja panokseni, ei-niin-läheiset laukovat kirjoittamasi kaltaisiasi idioottimaisia kommentteja. Ja kyseessä ei ollut kertapano. Yhden suhteen annoin jo anteeksi, mutta sama mies veti puoleensa liikaa ja ilmeisesti sutinaa on ollut jo vuosia edellisestä narahduksesta. Nyt on x itku kurkussa, kun erosimme, ja katuu käytöstään. Ihmettelen vain mitä hän oikein sitten odotti. Mitään haluja selvitellä asiaa ei hänen osaltaan ollut, valheita vain toisensa perään.
- lastenparas
Olen ollut liitossa pitkälti lasten vuoksi, ennenkaikkea heidän taloudellisesti turvatun tulevaisuuden vuoksi. Niinhän monet entisajan liitotkin ovat pysyneet pystyssä. Mitä sitten jos et pystykään enää oman hyvinvointisi tai muun vuoksi jatkamaan erotakaan ei ehkä kannata. Lasten taloudellinen hyvinvointi saattaisi olla parempi ilman toista vanhempaa, sillä onhan tuo taloudellinen hyvinvointi nykypäivänä äärettömän tärkeä asia.
- oyp
Meillä ei lapet ole koskaan nähnynä isän sutturoita , kun isä hylkäsi heidät sutturin pakottanama.
Lapset on saanu ola kotona omassa kodissa ja olemme onnelisia, mies kräsii kun menetti kaiken minut ja lapset ,sutturat on parempia kun omat lapset.
meillä on kaikki tallesa koko suku vain mies puutu, jopa anoppi ihmetteli naikkosta että milanen on kun mies sen takia hylkää oma pehreen.
Meitä ei sutturat tule kiusaamaan ja haukkumaan rauhasa ollaan oltu ja lapse ton onnelisia hyvin menestyneitä omisa perheisään näin ei olisi joa sutturat olis päässy meille mestaan ja sotkemaan.- lissuonääliö
Lissu se täälläkin kommentoi..
- emma132
Sinua sieppaa. Se kai oli pääpointtina. Mutta jäin vain miettimään, mitä oikein ehdotat ratkaisuksi? Tuomitsit sekä 50/50 huoltajuuden, että viikonloppuisät (vai pitäisikö modernisti sanoa viikonloppuvanhemman?). Milloin sitten lapsi voisi tavata etävanhempaansa? Kysyn vaan... Vai sekö ainoastaan iljettää, että vanhempi saa vapaa-aikaa eron myötä? Voitko todella olla niin kateellinen ja pikkusieluinen?
- aikuisetitseeiviitsi
Nykylapset ovatkin vanhempien korjaus sarjoja. Lapset maksaa sitä että vanhemmat eroaa. Aikuinen ei häpeä laittaa lasta matkustamaan ja muuttamaan viikottain koska itse ei viitsi, se stressaa aikuista, mutta ei tietnkään lasta.
Lasten on hyväksyttävä ja muutettava muuten ovat kiukuttelivia penskoja, aikuisen on saatava olla rauhassa ja rentoutua ei hän jaksa muuttaa ja kasata kamojaan joka viikko.
Lpaset on helppo laittaa matkaan pakko mennä itket ja menet jos et muuten.
Lpaset maktaan jotta aikuinen saa olla rauahassa.- mi.net
50/50 huoltajuus ei tosiaan sovi läheskään kaikille lapsille. Mutta onkin jo eri juttu, että tuohon päädytään siksi, että molemmalla vanhemmalla on matkustamista vaativa työ. Totuus on sekin, ettei taloudellinen turvattomuus sovi kenellekään. Käytännön mahdottomuus on olla kahdessa paikassa samaan aikaan.
- dunja
Kyllä, juuri noin mi.net. Taloudellinen tasapaino on kaiken hyvin voinnin alku ja juuri. Lapsi ei maksa omaa elatustaan, joten jo sen vuoksi vanhemmat päättävät miten ja missä asutaan. Järkevintä on valita asuinmuoto oman tilipussin mukaan, ei minkään muun.
- jassoomikähäntrollioot
Sehän on mukavaa vaihtelua lapselle ja ihanaa kun saa elää molempien vanhempien kanssa vaikka vaan erikseen. Toinen vanhemmista saa omaa aikaa aina välillä, mikä piristää ja jaksaa keksiä vaikka mitä puuhaa sitten kun lapsi on kotona. Kyllä ero on paras ratkaisu kaikkien kannalta, jos vanhemmat eivät yrittämisestä huolimatta kykene yhteiseloon ja rakkauteen.
- dunja
Lasten paras ei ole se, että vanhemmat kärsivät kokoajan, tavalla tai toisella. Oikeasti vanhemmatkin ovat vain ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita ja haluja. Ja jotka usein miten myös yrittävät kaikkensa lapsen parhaaksi. Tämä riittää lapselle. Vanhempien ei tarvitse olla täydellisiä, koska täydellistä ei ole.
Sen verran vielä, että "lasten paras" vaihtelee suunnattomasti sen mukaan millainen lapsi on, ja millaiset hänen vanhempansa on, millainen tilanne on. Vanhemmilla on myös oikeus vapaa-aikaan, ilman lapsia. Vanhempi on äitiyden ja isyyden lisäksi myös paljon muuta. Hänellä on työ, omat harrastukset, ystäviä, sukulaisia, tekemistä. Aikuinen on myös aina jonkun lapsi.
Milloinkaan ei pitäisi sanoa "elävänsä lasten ehdoilla". Sillä aikuinen on lapsen pomo. Pomo ei voi luistaa vastuustaan sanomalla "meillä eletään alaisten ehdoilla". Sellainen on huonoa johtajuutta. Lapsi oppii huonoa johtajuutta eikä kykene vanhempanakaan johtamaan itseään, jos vanhemmat tekevät kaiken hänen ehdoillaan. - yykaakolineli
Vuoroviikkosysteemi on myös liian kallis, ja monelle lapselle sopimaton. Nykyisen mieheni aikuiset lapset ovat kiitelleet häntä usein siitä, ettei lapsia ole pakotettu säännöllisiin vierailuihin isänsä luona. Yhteyksissä voi olla muutenkin, ja tavata isää epäsäännöllisemmin.
- 1säpappa
Mikä vuoroviikkosysteemistä tekee kalliin?
Entä jollei lapsia pakoteta vuoroviikkoasumiseen, vaan he haluavat itse asua niin? Ylipäätään tuntuu aika oudolta, jollei lapset halua olla usein myös toisen vanhemman luona, vaan että heidät pitää siihen oikein pakottaa. Tuntuisi, että silloin olisi jotain jo pahemmanlaatuisesti pielessä. - rtuytusr
Asuminen, tietenkin. Se kun on muutenkin ja kaikille kalleinta.
Tyypillisesti vanhemmat tienaavat - kuten eräskin tuntemani tapaus - äiti 1800 e (summassa lapsilisät) ja isä 1800 e (kk) nettona. Äiti lähihuoltaja - asuu lapsineen (2) kolmiossa hieman pk-seudun ulkopuolella, jossa on halvempaa. Vuokra 1200 e. Isä asuu yksiössä keskustassa työpaikkansa lähellä (työajat epäsäännölliset, tekee keikkaa, koska tarvitsee lisää rahaa), vuokra 1000 e.
"Suuren" palkkansa vuoksi äiti ei saa mitään tukia - ainoastaan elatusmaksut 300 e/kk. Jolloin äidille ja lapsille jää nettona 1800 300= 2100 e/kk. Siitä pois vuokra 1200 e - kolmelle ihmiselle jää 900 e/kk. Siitä kun vielä ottaa pois sähköt, vakuutukset, nettiliittymän, kolmen hengen puhelinliittymät - niin ei hyvin mene.
Isä puolestaan tienaa palkkansa 1800 e - siitä pois vuokra 1000 e ja elatusmaksut 300 e - jää 500 e. Joka on kyllä suhteessa enemmän kuin äidin ja kahden nuoren 900 e/kk. Ei kyllä hyvin mene isälläkään.
Nämä vanhemmat eivät ole kuitenkaan kaupan kassoja tai siisteysalan ihmisiä kumpikaan. Tästä paljon pienempiä palkkojakin on olemassa. Lisäksi näillä vanhemmilla ei ole autoa. Jos siihen olisi pakollinen tarve, elintaso olisi runsaasti alle minimin. - justnäitä
Nämäkin vanhemmat ovat halunneet erota ja hajoittaa lastensa kodin oman onnensa varjolla! Kannattikohan? En usko sitä loppupelissä...
- ljgla
rtuytusr kirjoitti:
Asuminen, tietenkin. Se kun on muutenkin ja kaikille kalleinta.
Tyypillisesti vanhemmat tienaavat - kuten eräskin tuntemani tapaus - äiti 1800 e (summassa lapsilisät) ja isä 1800 e (kk) nettona. Äiti lähihuoltaja - asuu lapsineen (2) kolmiossa hieman pk-seudun ulkopuolella, jossa on halvempaa. Vuokra 1200 e. Isä asuu yksiössä keskustassa työpaikkansa lähellä (työajat epäsäännölliset, tekee keikkaa, koska tarvitsee lisää rahaa), vuokra 1000 e.
"Suuren" palkkansa vuoksi äiti ei saa mitään tukia - ainoastaan elatusmaksut 300 e/kk. Jolloin äidille ja lapsille jää nettona 1800 300= 2100 e/kk. Siitä pois vuokra 1200 e - kolmelle ihmiselle jää 900 e/kk. Siitä kun vielä ottaa pois sähköt, vakuutukset, nettiliittymän, kolmen hengen puhelinliittymät - niin ei hyvin mene.
Isä puolestaan tienaa palkkansa 1800 e - siitä pois vuokra 1000 e ja elatusmaksut 300 e - jää 500 e. Joka on kyllä suhteessa enemmän kuin äidin ja kahden nuoren 900 e/kk. Ei kyllä hyvin mene isälläkään.
Nämä vanhemmat eivät ole kuitenkaan kaupan kassoja tai siisteysalan ihmisiä kumpikaan. Tästä paljon pienempiä palkkojakin on olemassa. Lisäksi näillä vanhemmilla ei ole autoa. Jos siihen olisi pakollinen tarve, elintaso olisi runsaasti alle minimin.Juuri noinhan se menee. Asuminen on aina suurin kuluerä asui miten asui.
Kaikilla ei onni saada yksiötä - ne ja pienet kaksiot ovat kiven alla. - ljgla
justnäitä kirjoitti:
Nämäkin vanhemmat ovat halunneet erota ja hajoittaa lastensa kodin oman onnensa varjolla! Kannattikohan? En usko sitä loppupelissä...
Niin kuin mistä päättelet? Yleensä koti hajoaa, jos se ON onneton. Usein siksi, että isällä on peliongelma, alkoholiongelma, velkaongelma jne. Kyllä se on lastenkin onni, että vanhemmat tajuavat erota.
- problems
Niinpä. Onnellisesta liitosta harvempi lähtee. Kyllä ne erot tuppaa johtumaan ihan oikeista ongelmista, joihin ei löydy ratkaisua. Niin kuin noista mitä mainitsit.
- 1säpappa
ljgla kirjoitti:
Juuri noinhan se menee. Asuminen on aina suurin kuluerä asui miten asui.
Kaikilla ei onni saada yksiötä - ne ja pienet kaksiot ovat kiven alla.Itse sain just ison kaksion. Rahaa jää tietenkin vain sen, mitä minimitoimeentulon raja on (viitisensataa kuussa ruokaan ja muihin elinkuluihin kuussa).
Tuo edellisen (nimimerkki rtuytusr )laskelma on muuten sikäli outo, ettei mun mielestäni vuoroviikkohuollossa ole mitään ideaa maksaa elatusmaksuja. Lisäksi noilla tuloilla lähivanhempi saa aivan varmasti asumistukea.
Etävanhemman asema on sikäli heikompi, että hänet lasketaan perustoimeentulossa lapsettomaksi vaikka kyseessä olisi vuoroviikkohuolto, eli lapsetkin pitää ruokkia tuosta viidestäsadasta. Yksinhuoltajalla jo perusosa on isompi ja lapsistakin saa vielä yli 300€ per lapsi.
Esim. teinin yksinhuoltajalle pitää jäädä asumisen jälkeen käteen 1100 €/kk (kahdesta teinistä 1416 € /kk) kun taas etävanhemmalle riittää 486 €/kk. Näin vaikka kyse olisi vuoroviikkohuollosta.
Sitä nyt en silti ymmärtänyt miten vuoroviikkohuolto tulee kalliimmaksi kuin joka toinen vkl tapaamiset. Paitsi tietenkin niin, että etävanhemmalle tulee enemmän ruokakuluja eikä hän saa asumistukeakaan lapsista (kuten ei saa joka-toinen-vkl -tapaamisissakaan). - 1säpappa
1säpappa kirjoitti:
Itse sain just ison kaksion. Rahaa jää tietenkin vain sen, mitä minimitoimeentulon raja on (viitisensataa kuussa ruokaan ja muihin elinkuluihin kuussa).
Tuo edellisen (nimimerkki rtuytusr )laskelma on muuten sikäli outo, ettei mun mielestäni vuoroviikkohuollossa ole mitään ideaa maksaa elatusmaksuja. Lisäksi noilla tuloilla lähivanhempi saa aivan varmasti asumistukea.
Etävanhemman asema on sikäli heikompi, että hänet lasketaan perustoimeentulossa lapsettomaksi vaikka kyseessä olisi vuoroviikkohuolto, eli lapsetkin pitää ruokkia tuosta viidestäsadasta. Yksinhuoltajalla jo perusosa on isompi ja lapsistakin saa vielä yli 300€ per lapsi.
Esim. teinin yksinhuoltajalle pitää jäädä asumisen jälkeen käteen 1100 €/kk (kahdesta teinistä 1416 € /kk) kun taas etävanhemmalle riittää 486 €/kk. Näin vaikka kyse olisi vuoroviikkohuollosta.
Sitä nyt en silti ymmärtänyt miten vuoroviikkohuolto tulee kalliimmaksi kuin joka toinen vkl tapaamiset. Paitsi tietenkin niin, että etävanhemmalle tulee enemmän ruokakuluja eikä hän saa asumistukeakaan lapsista (kuten ei saa joka-toinen-vkl -tapaamisissakaan).Käsittääkseni lähivanhemmalle tulle tuohon päälle vielä lapsilisät, jotka eivät laske perustoimeentuloa. Tästä en ole kyllä aivan varma.
- eikaikkiolesitämiltänäyt
ljgla kirjoitti:
Niin kuin mistä päättelet? Yleensä koti hajoaa, jos se ON onneton. Usein siksi, että isällä on peliongelma, alkoholiongelma, velkaongelma jne. Kyllä se on lastenkin onni, että vanhemmat tajuavat erota.
Ja sellaisillekin isille on äiti valmis lapsensa jättämään kunhan itse saa lapsivapaata aikaa!! Huh, kyllä syitä eroon löytyy hakemalla.
- 1säpappa
ljgla kirjoitti:
Niin kuin mistä päättelet? Yleensä koti hajoaa, jos se ON onneton. Usein siksi, että isällä on peliongelma, alkoholiongelma, velkaongelma jne. Kyllä se on lastenkin onni, että vanhemmat tajuavat erota.
Ai että miesten ongelmat ovat yleisin eron syy?
Mihin kuvitelmasi perustuu? - lhjuh
1säpappa kirjoitti:
Itse sain just ison kaksion. Rahaa jää tietenkin vain sen, mitä minimitoimeentulon raja on (viitisensataa kuussa ruokaan ja muihin elinkuluihin kuussa).
Tuo edellisen (nimimerkki rtuytusr )laskelma on muuten sikäli outo, ettei mun mielestäni vuoroviikkohuollossa ole mitään ideaa maksaa elatusmaksuja. Lisäksi noilla tuloilla lähivanhempi saa aivan varmasti asumistukea.
Etävanhemman asema on sikäli heikompi, että hänet lasketaan perustoimeentulossa lapsettomaksi vaikka kyseessä olisi vuoroviikkohuolto, eli lapsetkin pitää ruokkia tuosta viidestäsadasta. Yksinhuoltajalla jo perusosa on isompi ja lapsistakin saa vielä yli 300€ per lapsi.
Esim. teinin yksinhuoltajalle pitää jäädä asumisen jälkeen käteen 1100 €/kk (kahdesta teinistä 1416 € /kk) kun taas etävanhemmalle riittää 486 €/kk. Näin vaikka kyse olisi vuoroviikkohuollosta.
Sitä nyt en silti ymmärtänyt miten vuoroviikkohuolto tulee kalliimmaksi kuin joka toinen vkl tapaamiset. Paitsi tietenkin niin, että etävanhemmalle tulee enemmän ruokakuluja eikä hän saa asumistukeakaan lapsista (kuten ei saa joka-toinen-vkl -tapaamisissakaan).Nimimerkki rtuytusr:n laskelma ei mielestäni ollut yhtään outo. Oikeastaan melkein samanlainen kuin meillä oli; paitsi että molempien palkat 1900 e/kk. Ja meillä kolme lasta, joista elatusmaksut luonnollisesti suuremmat. Minun palkkani oli myös pienempi, mutta vain lapsilisien verran, joten siten tulot olivat samat. Meillä ei myöskään ole vuoroviikkosysteemiä, vaan ihan normi lapset isän luona jokatoinen vkl. Vaikka käytännössä he eivät ole olleet koskaan. Tapaavat isäänsä muualla harvakseltaan. Vuoroviikko systeemi tällaisilla tuloilla olisi muutenkin aivan järjetön. Kolme lasta vuoroviikoin vanhempiensa yksiössä. Jopa joo.
- 1säpappa
lhjuh kirjoitti:
Nimimerkki rtuytusr:n laskelma ei mielestäni ollut yhtään outo. Oikeastaan melkein samanlainen kuin meillä oli; paitsi että molempien palkat 1900 e/kk. Ja meillä kolme lasta, joista elatusmaksut luonnollisesti suuremmat. Minun palkkani oli myös pienempi, mutta vain lapsilisien verran, joten siten tulot olivat samat. Meillä ei myöskään ole vuoroviikkosysteemiä, vaan ihan normi lapset isän luona jokatoinen vkl. Vaikka käytännössä he eivät ole olleet koskaan. Tapaavat isäänsä muualla harvakseltaan. Vuoroviikko systeemi tällaisilla tuloilla olisi muutenkin aivan järjetön. Kolme lasta vuoroviikoin vanhempiensa yksiössä. Jopa joo.
Nyt ne ovat siis vain toisen vanhemman yksiössä?
- lhjuh
1säpappa kirjoitti:
Ai että miesten ongelmat ovat yleisin eron syy?
Mihin kuvitelmasi perustuu?Naiset eivät ihan huvikseen hae 80% avioeroista, vai mitä? Kyllä se tuppaa menemään niin, että miehet edelleen lusmuilevat ja luistavat - naiset hoitavat lapset ja kodin. Onneksi nykyään nuoret miehet ottavat enemmän vastuuta. Olen myös huomannut, että erotakin osataan "leppoisammin" kuin keski-ikäisenä. Eniten kiinnittäisin huomioita siihen, että avoliitoista ero, vaikka olisi lapsikin, ei ole ollenkaan niin riitaisia kuin avioliitosta. Herääkin kysymys kannattaako avioliittoon yleensä mennä?
- 1säpappa
lhjuh kirjoitti:
Naiset eivät ihan huvikseen hae 80% avioeroista, vai mitä? Kyllä se tuppaa menemään niin, että miehet edelleen lusmuilevat ja luistavat - naiset hoitavat lapset ja kodin. Onneksi nykyään nuoret miehet ottavat enemmän vastuuta. Olen myös huomannut, että erotakin osataan "leppoisammin" kuin keski-ikäisenä. Eniten kiinnittäisin huomioita siihen, että avoliitoista ero, vaikka olisi lapsikin, ei ole ollenkaan niin riitaisia kuin avioliitosta. Herääkin kysymys kannattaako avioliittoon yleensä mennä?
Viimeinen kysymys onkin huomionarvoinen. Itse en ole koskaan ollut aviossa. Avoerommekaan ei johtunut lusmuilustani vaan jännemmästä miehestä jota oli aikaa tapailla äitiyslomalla.
- lhjuh
1säpappa kirjoitti:
Itse sain just ison kaksion. Rahaa jää tietenkin vain sen, mitä minimitoimeentulon raja on (viitisensataa kuussa ruokaan ja muihin elinkuluihin kuussa).
Tuo edellisen (nimimerkki rtuytusr )laskelma on muuten sikäli outo, ettei mun mielestäni vuoroviikkohuollossa ole mitään ideaa maksaa elatusmaksuja. Lisäksi noilla tuloilla lähivanhempi saa aivan varmasti asumistukea.
Etävanhemman asema on sikäli heikompi, että hänet lasketaan perustoimeentulossa lapsettomaksi vaikka kyseessä olisi vuoroviikkohuolto, eli lapsetkin pitää ruokkia tuosta viidestäsadasta. Yksinhuoltajalla jo perusosa on isompi ja lapsistakin saa vielä yli 300€ per lapsi.
Esim. teinin yksinhuoltajalle pitää jäädä asumisen jälkeen käteen 1100 €/kk (kahdesta teinistä 1416 € /kk) kun taas etävanhemmalle riittää 486 €/kk. Näin vaikka kyse olisi vuoroviikkohuollosta.
Sitä nyt en silti ymmärtänyt miten vuoroviikkohuolto tulee kalliimmaksi kuin joka toinen vkl tapaamiset. Paitsi tietenkin niin, että etävanhemmalle tulee enemmän ruokakuluja eikä hän saa asumistukeakaan lapsista (kuten ei saa joka-toinen-vkl -tapaamisissakaan).Väännänpä vielä tuosta "Esim. teinin yksinhuoltajalle pitää jäädä asumisen jälkeen käteen 1100 €/kk (kahdesta teinistä 1416 € /kk) kun taas etävanhemmalle riittää 486 €/kk. Näin vaikka kyse olisi vuoroviikkohuollosta. "
VAIN lähivanhemmalla on VASTUU elättää lapsia. Sen hän pystyy tekemään elatusavun vuoksi. Esim. hommamaan vähän isomman asunnon kuin yksiön. Etävanhempi on elatusmaksujen maksun jälkeen vastuussa ainoastaan omasta itsestään ja laskuistaan. Tämän vuoksi vuoroasuminen on hyvin epäedullista. Ellei joku nyt välttämättä halua asua mahdollisimman ahtaasti. - lhjuh
eikaikkiolesitämiltänäyt kirjoitti:
Ja sellaisillekin isille on äiti valmis lapsensa jättämään kunhan itse saa lapsivapaata aikaa!! Huh, kyllä syitä eroon löytyy hakemalla.
Ilmeisesti tuo lapsivapaa aika, etenkin kun nainen sitä haluaa, on se kynnyskysymys kaikessa. Naisen olisi siis yhä uhrauduttava mielestäsi? Vaikka uhrautuminen ei ole hyvä asia ollenkaan. Niin vain katkeroituu. Katkera äiti ei ole lapselle hyväksi. Pientä tasa-arvoa nyt vaatisin tässäkin asiassa. Joskin itse en suostunut exän kanssa 50/50 huoltajuuteen. Ihan sen vuoksi, ettei ex kyennyt pitämään huolta itsestäkään. Käytännössä lapset olisivat olleet luonani kuitenkin kokoajan.
- lhjuh
1säpappa kirjoitti:
Nyt ne ovat siis vain toisen vanhemman yksiössä?
No ei tietenkään!
Kirjoitin juuri "VAIN lähivanhemmalla on VASTUU elättää lapsia. Sen hän pystyy tekemään elatusavun vuoksi. Esim. hommamaan vähän isomman asunnon kuin yksiön. "
Ilman elatusapua asuisin yksiössä. - 1säpappa
lhjuh kirjoitti:
No ei tietenkään!
Kirjoitin juuri "VAIN lähivanhemmalla on VASTUU elättää lapsia. Sen hän pystyy tekemään elatusavun vuoksi. Esim. hommamaan vähän isomman asunnon kuin yksiön. "
Ilman elatusapua asuisin yksiössä."Ilman elatusapua asuisin yksiössä."
En usko tuota hetkeäkään. Voit laskea paljonko sulle jää minimissään rahaa kuukaudessa, ja se on ilman elatusapuakin kutakuinkin sama kuin palkkasi nyt. Tämä siis isomman asunnon maksujen jälkeen.
Jos vaihtaisitte 50/50 -huoltoon ja luopuisit elatusmaksuista, lasten isällä olisi varaa vuokrata isompi asunto. Sinun kulusi kuitenkin vähenisivät olennaisesti, koska lapset olisivat puolet ajasta isällään.
Joko et ole selvittänyt asioita tai sitten haluat itsekkäistä syistä pitää lapset itselläsi. Tai sitten lasten isä ei halua tavata lapsiaan, mikä kuulostaisi kyllä varsin erikoiselta. - lhjuh
1säpappa kirjoitti:
"Ilman elatusapua asuisin yksiössä."
En usko tuota hetkeäkään. Voit laskea paljonko sulle jää minimissään rahaa kuukaudessa, ja se on ilman elatusapuakin kutakuinkin sama kuin palkkasi nyt. Tämä siis isomman asunnon maksujen jälkeen.
Jos vaihtaisitte 50/50 -huoltoon ja luopuisit elatusmaksuista, lasten isällä olisi varaa vuokrata isompi asunto. Sinun kulusi kuitenkin vähenisivät olennaisesti, koska lapset olisivat puolet ajasta isällään.
Joko et ole selvittänyt asioita tai sitten haluat itsekkäistä syistä pitää lapset itselläsi. Tai sitten lasten isä ei halua tavata lapsiaan, mikä kuulostaisi kyllä varsin erikoiselta.Se on sinun asiasi mitä uskot.
- lhjuh
Ja vielä: lapset eivät halua tavata isäänsä, isä ei halua tavata lapsiaan. Joten meillä kaikki on hyvin.
- 1säpappa
lhjuh kirjoitti:
Ja vielä: lapset eivät halua tavata isäänsä, isä ei halua tavata lapsiaan. Joten meillä kaikki on hyvin.
No sitten teille ei tietenkään sovi 50/50 huolto, joten mitä sitä edes mietit. On se silti outoa, ettei lapset halua isäänsä tavata, mutta mitäpä se mulle kuuluu. Onneks mun lapseni tietenkin haluaa.
- köyhämuttaonnellinen
lhjuh kirjoitti:
Nimimerkki rtuytusr:n laskelma ei mielestäni ollut yhtään outo. Oikeastaan melkein samanlainen kuin meillä oli; paitsi että molempien palkat 1900 e/kk. Ja meillä kolme lasta, joista elatusmaksut luonnollisesti suuremmat. Minun palkkani oli myös pienempi, mutta vain lapsilisien verran, joten siten tulot olivat samat. Meillä ei myöskään ole vuoroviikkosysteemiä, vaan ihan normi lapset isän luona jokatoinen vkl. Vaikka käytännössä he eivät ole olleet koskaan. Tapaavat isäänsä muualla harvakseltaan. Vuoroviikko systeemi tällaisilla tuloilla olisi muutenkin aivan järjetön. Kolme lasta vuoroviikoin vanhempiensa yksiössä. Jopa joo.
Joo, noinhan tuo usein menee. Silloin elatusavun ja lapsilisien kanssa tulee jotenkin toimeen, kun lapset ovat kaikki alle 17-vuotiaita. Kun vanhin täyttää 17v, pienenee lapsilisä. Vuoden päästä elatusmaksu. Itse asun kahden yli 18vuotiaan kanssa, molemmat käyvät koulua vielä. Kesätöitä sai vain toinen. Asumistukea ei saa. Aivan järjetön tilanne. Vanhin etsii opiskelija-asuntoa, sen saaminen vähän helpottaisi.
- 1säpappa
köyhämuttaonnellinen kirjoitti:
Joo, noinhan tuo usein menee. Silloin elatusavun ja lapsilisien kanssa tulee jotenkin toimeen, kun lapset ovat kaikki alle 17-vuotiaita. Kun vanhin täyttää 17v, pienenee lapsilisä. Vuoden päästä elatusmaksu. Itse asun kahden yli 18vuotiaan kanssa, molemmat käyvät koulua vielä. Kesätöitä sai vain toinen. Asumistukea ei saa. Aivan järjetön tilanne. Vanhin etsii opiskelija-asuntoa, sen saaminen vähän helpottaisi.
Tuo on kyllä oikeasti paska tilanne kun lapsilisät loppuvat ja teinin kulutus vain kasvaa (ruokaa kuluu, vaatteet maksaa omaisuuden, sit koulukirjat ja tietysti muitakin menoja). Asumistukea tietenkin saa mikäli tulot alittavat tietyn pisteen, mutta työssäkäyvällähän käy helposti niin ettei ihan saa.
Opintotukikin on kai nykyään aivan olematon kotona asuvalle. - emma-63
1säpappa kirjoitti:
No sitten teille ei tietenkään sovi 50/50 huolto, joten mitä sitä edes mietit. On se silti outoa, ettei lapset halua isäänsä tavata, mutta mitäpä se mulle kuuluu. Onneks mun lapseni tietenkin haluaa.
Hyvin monet lapset eivät halua tavata isäänsä. Monet isätkään eivät halua tavata lapsiaan, mutta haluavat silti 50/50 huoltajuuden, jotta välttyisivät elatusmaksuilta. Jos lasten äiti on tähän systeemiin suostunut, puoliväkisin, niin useasti lapset kyllä ovat äitinsä luona koko ajan.
- emma-63
1säpappa kirjoitti:
"Ilman elatusapua asuisin yksiössä."
En usko tuota hetkeäkään. Voit laskea paljonko sulle jää minimissään rahaa kuukaudessa, ja se on ilman elatusapuakin kutakuinkin sama kuin palkkasi nyt. Tämä siis isomman asunnon maksujen jälkeen.
Jos vaihtaisitte 50/50 -huoltoon ja luopuisit elatusmaksuista, lasten isällä olisi varaa vuokrata isompi asunto. Sinun kulusi kuitenkin vähenisivät olennaisesti, koska lapset olisivat puolet ajasta isällään.
Joko et ole selvittänyt asioita tai sitten haluat itsekkäistä syistä pitää lapset itselläsi. Tai sitten lasten isä ei halua tavata lapsiaan, mikä kuulostaisi kyllä varsin erikoiselta.Asumismenot ym. ovat kaikki niin tapauskohtaisia. Jos molempien tai toisen vanhemman tulot ovat hyvin pienet, niin eron jälkeen ne jopa kasvavat erilaisten tukien myötä. Etävanhempi saa yksiöönkin asumistukea ja/tai toimeentulotukea, jos tulot ovat minimaaliset. Eikä minimaalisista tuloista tarvitse kovin paljon tai ei yhtään elatusapuakaan pulittaa.
- 1säpappa
emma-63 kirjoitti:
Asumismenot ym. ovat kaikki niin tapauskohtaisia. Jos molempien tai toisen vanhemman tulot ovat hyvin pienet, niin eron jälkeen ne jopa kasvavat erilaisten tukien myötä. Etävanhempi saa yksiöönkin asumistukea ja/tai toimeentulotukea, jos tulot ovat minimaaliset. Eikä minimaalisista tuloista tarvitse kovin paljon tai ei yhtään elatusapuakaan pulittaa.
Isän on kyllä sit jokseenkin mahdotonta asua yksiössä vaikkapa teinitytön kanssa.
Mainitsemassasi tapauksessa isälle jää perustoimeentulotuki viitisen sataa euroa kuussa eikä lasta huomioida sosiaalitoimiston laskuissa, koska etävanhempi on aina lapseton vaikka 50/50 huoltajuudessa. Elarit menee yleensä nollalla ja lähi saa kelalta 150 €/kk alatustukea lapsilisän ja asumistuen lisäksi. - 1säpappa
emma-63 kirjoitti:
Hyvin monet lapset eivät halua tavata isäänsä. Monet isätkään eivät halua tavata lapsiaan, mutta haluavat silti 50/50 huoltajuuden, jotta välttyisivät elatusmaksuilta. Jos lasten äiti on tähän systeemiin suostunut, puoliväkisin, niin useasti lapset kyllä ovat äitinsä luona koko ajan.
En ole kuullut yhdestäkään isästä, joka haluaa vuoroviikot vaikkei halua tavata lastaan. Ei kyllä tule mieleen yhtään isää, joka ei edes haluaisi tavata lastaan. Vuoroviikkoasuminen ei automaattisesti edes poista elareita, ja vaikka poistaisikin, lapsi kuluttaa kuitenkin helposti enemmän minkä elareissa säästää.
Myös kaikki tuntemani erolapset haluavat tavata etävanhempaansa. En tiedä sitten millainen ystäväpiiri sulla on, jos siinä on tuollainen käytös yleistäkin. - hghg
Mitenköhän lapsi tapaisi isäänsä, joka on aina töissä tai harrastamassa? Usein ei tarvitse pohtia sitä haluaako lapsi ja/tai isä tavata. Mahdollisuudesta se on kiinni. Sitten on myös aika läjä eipäs juupas isiä. Tapaamisia sovitaan ja perutaan,kun ups, tulikin tärkeämpi meno. Kyllä siinä äidin ja lasten hermoja koetellaan välillä pahasti.
- 1säpappa
hghg kirjoitti:
Mitenköhän lapsi tapaisi isäänsä, joka on aina töissä tai harrastamassa? Usein ei tarvitse pohtia sitä haluaako lapsi ja/tai isä tavata. Mahdollisuudesta se on kiinni. Sitten on myös aika läjä eipäs juupas isiä. Tapaamisia sovitaan ja perutaan,kun ups, tulikin tärkeämpi meno. Kyllä siinä äidin ja lasten hermoja koetellaan välillä pahasti.
Mun ystäväpiirissäni ei kyllä ole tuollaisia työnarkomaanejakaan, joille työ menee kaiken muun edelle.
- auneXZY
Joillain aloilla on etupäässä työnarkomaaneja. Tai ei edes tarvitse olla "aito" työnarkomaani, kun yhä harvemmassa on säännöllinen 8 h tms. päivätyöaika, jonka jälkeen heitetään "rukkaset naulaan", poistutaan työpaikalta, eikä enää mietitä työasioita sen päivän osalta. Puhumattakaan että niitä tehtäisiin pitkin iltaa kotona. Erityisesti vähänkin koulutetummat ihmiset paiskivat töitä, joskus jopa ilman ylityökorvauksia - periaate kun on "tulos tai ulos".
- dtutu
1säpappa kirjoitti:
"Ilman elatusapua asuisin yksiössä."
En usko tuota hetkeäkään. Voit laskea paljonko sulle jää minimissään rahaa kuukaudessa, ja se on ilman elatusapuakin kutakuinkin sama kuin palkkasi nyt. Tämä siis isomman asunnon maksujen jälkeen.
Jos vaihtaisitte 50/50 -huoltoon ja luopuisit elatusmaksuista, lasten isällä olisi varaa vuokrata isompi asunto. Sinun kulusi kuitenkin vähenisivät olennaisesti, koska lapset olisivat puolet ajasta isällään.
Joko et ole selvittänyt asioita tai sitten haluat itsekkäistä syistä pitää lapset itselläsi. Tai sitten lasten isä ei halua tavata lapsiaan, mikä kuulostaisi kyllä varsin erikoiselta."Esim. teinin yksinhuoltajalle pitää jäädä asumisen jälkeen käteen 1100 €/kk (kahdesta teinistä 1416 € /kk) kun taas etävanhemmalle riittää 486 €/kk. Näin vaikka kyse olisi vuoroviikkohuollosta. "
Itse tienasin 1800 nettona, 300 e elatusapua, ja lapsilisät 250e = 2350. Tästä maksoin vuokran 900 e, jäi siis 1450. Asumistukea en saanut. Näin 1. vuosi.
Sitten kun vanhin täytti 17 - väheni lapsilisä, ja taas täytti 18v loppui elatusapu. Kun nuorinkin täytti 17 ja 18 tuloni putosivat radikaalisti 550 e/kk. Ei paljon naurattanut. Kolmelle jäi elämiseen 900 e eli 300 e/kk/lätty. Alta kaikkien toimeentulorajojen.
Ex tienasi saman 1800 e, maksoi vuokraa kaksiosta 900 e ja elatusapua tuon 300 - hänelle jäi siis 600, jonka hän sai käyttää ainoastaan itseensä. Kun elatusapu loppui voi huokaista kun käteen jäi peräti 900 e - eli yksin se sama mitä minä ja lapset sinniteltiin kolmistaan. Tietysti minulle jäi myös kunnia ostaa lukion oppikirjat, ja toisen ammattivälineet, joihin meni tuhansia. En olisi pärjännyt ilman sukulaisten apua. - 1säpappa
dtutu kirjoitti:
"Esim. teinin yksinhuoltajalle pitää jäädä asumisen jälkeen käteen 1100 €/kk (kahdesta teinistä 1416 € /kk) kun taas etävanhemmalle riittää 486 €/kk. Näin vaikka kyse olisi vuoroviikkohuollosta. "
Itse tienasin 1800 nettona, 300 e elatusapua, ja lapsilisät 250e = 2350. Tästä maksoin vuokran 900 e, jäi siis 1450. Asumistukea en saanut. Näin 1. vuosi.
Sitten kun vanhin täytti 17 - väheni lapsilisä, ja taas täytti 18v loppui elatusapu. Kun nuorinkin täytti 17 ja 18 tuloni putosivat radikaalisti 550 e/kk. Ei paljon naurattanut. Kolmelle jäi elämiseen 900 e eli 300 e/kk/lätty. Alta kaikkien toimeentulorajojen.
Ex tienasi saman 1800 e, maksoi vuokraa kaksiosta 900 e ja elatusapua tuon 300 - hänelle jäi siis 600, jonka hän sai käyttää ainoastaan itseensä. Kun elatusapu loppui voi huokaista kun käteen jäi peräti 900 e - eli yksin se sama mitä minä ja lapset sinniteltiin kolmistaan. Tietysti minulle jäi myös kunnia ostaa lukion oppikirjat, ja toisen ammattivälineet, joihin meni tuhansia. En olisi pärjännyt ilman sukulaisten apua.Jos menee alta toimeentulorajan, niin silloin mennään tietysti fattassa käymään jotta tilanne saadaan korjattua. Sitä vartenhan tuollainen instanssi ylipäätään on olemassa.
- äitimamma_-66
1säpappa kirjoitti:
Jos menee alta toimeentulorajan, niin silloin mennään tietysti fattassa käymään jotta tilanne saadaan korjattua. Sitä vartenhan tuollainen instanssi ylipäätään on olemassa.
Ei muuten maksa fatta mitään tuossa tapauksessa. Lapsille vaan opintolainaa tarjotaan. Se nostaakin juuri sen verran tuloja, ettei muuta "jeesiä" tipu.
- ipjhpljn
Mutta pitää myös ajatella, millaisen perheen ja parisuhteen mallin haluaa antaa omille lapsilleen? Jos puolison kanssa ei millään löydetä enää yhteistä säveltä, vaan ollaan kuin kissa ja koira, onko se hyvä malli lapsille? Tai että teeskennellään, että kyllä meillä on kaikki hyvin - ja kuitenkin vanhemmat kohtelevat toisiaan kuin kaksi toisilleen ventovierasta ihmistä yrittäisivät esittää pariskuntaa? Lasten hoksaamiskykyä ei koskaan saa aliarvioida - he huomaavat kyllä pienetkin sävymuutokset vanhempiensa kanssakäymisissä. Tuttavapiirissä on pari, joka erosi vasta nuorimmaisen päästyä yläasteelta. Viimeiset kymmenen vuotta oli hampaita kiristellen oltu yhdessä ja odotettu, että lapset olisivat "riittävän isoja". Aikuistumassa olevat lapset totesivat vanhempiensa eron tapahduttua, että olipa "hieno" ratkaisu kitkutella heidän vuokseen yhdessä, kun ilmapiiri oli jatkuvasti "jäinen" ja vanhempien naamoista näki, että he hädin tuskin sietivät toisiaan. Ja kaiken aikaa vanhemmat olivat siinä luulossa, että tekevät suuren palveluksen jälkikasvulleen pysymällä yhdessä...
Totta kai on kaikkien etu, että perheet pysyvät kasassa. Kuka nyt oikeasti perheen perustaa sillä mielellä, että viiden vuoden kuluttua on kolme lasta ja asutaan jo eri osoitteissa?!
Lapsille on erotilanteessa tärkeää kokea, että vaikka elämä muuttaakin muotoaan, vanhemmat eivät heitä lakkaa rakastamasta ja hylkää. On asumisjärjestely mikä hyvänsä, täytyy vanhempien pitää kiinni sovituista asioista niin, että lapset voivat luottaa sekä isään että äitiin. Lapsille on tärkeää voida luottaa esim. siihen, että iskä hakee heidät joka toinen perjantai klo 18 luokseen ja äiti puolestaan sunnuntaina samaan aikaan takaisin - tai mikä käytäntö sitten onkin. Säännöllisyys ja selkeys tuovat lapsille turvallisuuden tunnetta. Jos totuttuihin käytäntöihin tulee muutoksia, ne pitää selvittää lapsille - vaikka olisikin kyse vain yhden viikonlopun yli kestävästä muutoksesta. Lasten on saatava olla huolettomasti lapsia eikä jouduttava miettimään, mitä tämäkin nyt tarkoittaa ja eikös iskä tai äiti haluakaan olla meidän kanssa... - Gjööhfdjk
Tosiaan sairasta touhua heitellä lapsia kuin lainattavia tavaroita.... lasten etua tämä ei palvele, heille on joskus ihan sama, että näkevätko sitä toista vanhempaa... tulkoot itse katsomaan jos kiinnostaa ja siinähän se nähtäisiin, että kiinnostaako edes..... tavallisesti ei kiinnosta.
- 1säpappa
Ei mulla ainakaan ole mitään kiinnostusta mennä kyläilemään lapseni äidin ja hänen miehensä luokse. Tuskin hekään sitä haluaisivat.
Lapseni taas käy mielellään luonani mahdollisimman paljon. Nyt kun hän sai luotani oman huoneenkin, niin tulee käymään entistä useammin. Ehkä vuoden päästä päästään taas vuoroviikkoihin kun hän siirtyy kouluun kotikaupunkiini. - 1säpappa
1säpappa kirjoitti:
Ei mulla ainakaan ole mitään kiinnostusta mennä kyläilemään lapseni äidin ja hänen miehensä luokse. Tuskin hekään sitä haluaisivat.
Lapseni taas käy mielellään luonani mahdollisimman paljon. Nyt kun hän sai luotani oman huoneenkin, niin tulee käymään entistä useammin. Ehkä vuoden päästä päästään taas vuoroviikkoihin kun hän siirtyy kouluun kotikaupunkiini.Tosin mitään heittelyähän meillä nyt ei muutenkaan ole koskaan ollutkaan, ja kun lapseni tulee kotikaupunkiini yläasteelle, niin saa ihan itse päättää jaksaako koulun jälkeen mennä äitinsä luokse vai tuleeko mun luokse kun asun kuitenkin paljon lähempänä koulua (2 km vs. 25 km).
Joskus voi käydä niinkin, että etävanhemman luokse on lyhyempi matka koulusta kuin lähivanhemman luokse.
- täälläkinsieppaa
Riitaisten vanhempien suurin virhe on kertoa lapsilleen, että ovat yhdessä vain heidän vuokseen. Siinä kasataan kuormaa syyttömien lasten niskaan!
Eikö vanhemmat pysty järkevästi ajattelemalla pitää perheen koossa ja kasvattaa lapsistaan tasapainoisia aikuisia?
Fiksut aikuiset pystyvät ja tekevätkin niin.
Tällä palstalla tuntuu olevan eniten näitä eronneita naisia jotka haluavat eron/ovat eronneet aika turhanpäiväisistä syistä. Ei siinä paljon mietitä lasten hyvää. Onko se nyt niin mukavaa jakaa lapsia viikoiksi tai viikonlopuiksi?
Se lapsivapaa-aika voi aluksi tuntua hienolta ja mukavalta, mutta kun hetken on saanut leikkiä teiniä niin eiköhän ala muistua mieleen parisuhteen kulta-ajat? Olen kuullut monen katuvan ja haikailevan entiseen.- emma-63
"Eikö vanhemmat pysty järkevästi ajattelemalla pitää perheen koossa ja kasvattaa lapsistaan tasapainoisia aikuisia?"
Ei pysty. Pelkästään ajattelemalla ei voi pitää mitään koossa. Tarvitaan tahtoa ja yhteisymmärrystä. Vanhempien välinen suhde on se, joka pitää perheen koossa, tai ei pidä.
- emma-63
No onpahan tämäkin aloitus. Miksi on niin mahdotonta ajatella, että ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat täydellisen erilaisia, niin myös avioerot. Eropari järjestää asiansa juuri niin kuin se heidän tilanteessa on mahdollisimman sopivaa. Tottakai lapsetkin otetaan huomioon, mutta erossa ei missään tapauksessa voi ottaa vain lapsia huomioon. Vanhempien itsensä lisäksi erittäin tärkeää on toimeentulo. Sekin on jokaisessa tapauksessa erilainen.
Itse olin ex-liitossani vastuussa kaikesta. Niin eronkin jälkeen. Mutta eron jälkeen kaikki luisti paremmin, koska myös ulospäin vastasin kaikesta. Lisäksi ex ei ollut kiusaamassa ja sekoilemassa, asiat sai tehdä rauhassa.
Lapset eivät myöskään halua, että vanhemmat jatkavat yhdessä, jos heillä on paljon riitoja, tai kuten meillä- lasten isä kiusasi minun lisäksi myös lapsiaan. - Siiri-51
Emma -63 <- juurikin näin, saman kokenut. Kukin taaplatkoon tyylillään. Erojen syythän ovat niin erilaisia. Jos ihmiset avautuisivat täällä enemmän, tulisi siitä melkoinen opus. Täällä on vanhanaikaisia mietteitä, että yhtenä perheenä vaikka väkisin. Eikös silloin kaikki ole onnettomia ja eikös silloin eletä kulissiavioliittoa. Miehet jotka moittivat naisia lasten takia. Kandee muistaa, että odotus ja synnytys ja toipuminen on naiselle melkoinen urakka. Miehelle operaatio voi olla muutaman minuutin juttu. Erossa pohditaan kait ensisijaisesti, kumman vanhemmuus on "parempaa" lapsen kannalta = pääasiallinen holhooja - ei siis eurot tai asuntojen koot ole ensisijaisia asioita. Onneksi naisten ei tarvitse olla enää hellan ja ikävän miehen välissä.
- hghg
Niinpä. Ja onneksi lastenkaan ei enää tarvitse kärsiä ikävästä isästä. Isä joka hallitsee pelolla ja aggressiolla ei ole lapsille hyvä kasvattaja ollenkaan.
- mielipiteeniasiasta
Kyllä muuten nykyisin vallalla olevan vuoroviikkosysteemin kautta lapset viettävät aikaansa myös pelolla ja agressiolla hallitsevien isiensä kanssa. Jotkut ei jopa eroa sen vuoksi, että eivät voi sitten enää tietää mitä tapahtuu. Olisikin hyvä erovaiheessa käyttää terapiapalveluita ja saada ongelmakäyttäytymiseen apua ennen eroa. Tämä on pidemmän päälle kaikkien paras.
- 1säpappa
mielipiteeniasiasta kirjoitti:
Kyllä muuten nykyisin vallalla olevan vuoroviikkosysteemin kautta lapset viettävät aikaansa myös pelolla ja agressiolla hallitsevien isiensä kanssa. Jotkut ei jopa eroa sen vuoksi, että eivät voi sitten enää tietää mitä tapahtuu. Olisikin hyvä erovaiheessa käyttää terapiapalveluita ja saada ongelmakäyttäytymiseen apua ennen eroa. Tämä on pidemmän päälle kaikkien paras.
Vähän epäilen, että juuri vuoroviikkosopimuksen tehneillä tuo on hyvin harvinaista. Oikeus ei nimittäin koskaan määrää vuoroviikkoja, ja mikäli lähivanhempi sellaiseen suostuu, hän tietää ettei "etä"vanhemman luona hallita pelolla ja aggressiolla.
- auneXZY
Juuri näin!
Tietty eri juttu, jos etävanhempi hallitsee myös lähivanhempaa pelolla ja aggressiolla. Eli siinä kohdissa kun kirjoittaa sopimuksia alle lasten huollosta, pitäisi lähivanhemman olla rohkea.
- auneXZY
Turhaa vouhotusta ap. Kuten tuossa edellä jo sanottiin, eroperheitä ei kannata laittaa samaan pakettiin, sillä kaikkien tilanne on erilainen. Myös itse tiedän eroperheitä joka lähtöön. Etenkin lähimmät erot ovat hoituneet ihan siististi, ilman draamaa. Vaikka draamaan olisi monta kertaa ollut - totta vieköön - hyvä mahdollisuus, mutta se on jäänyt käyttämättä. Toiset ihmiset viestivät asioita kuten parhaimmaksi näkee, tietäen ja tuntien mikä parhaiten menee perille, eikä niin miten tietävät silmittömän riidan olevan valmis. Riitahan on oikein iloisesti valmis, jos erotilanteessa ei ole kärsivällinen ja sanoo mitä sylki suuhun tuo. Eikö niin?
Omassa tuttavapiirissäni on kaikenlaisten ammattialojen edustajia. Monet heistä ovat akateemisia, tai jonkun sortin taitelijoita. Joustavia, suurpiirteisiä, ja etenkin myötämielisiä. Eroparit tietävät oikein hyvin miten eron jälkeen juuri heidän lapset hoidetaan. Mitä sovitaan, se pidetään. Eikä kukaan ole lähtenyt sopimaan, siis edes ehdottamaan sellaista, mitä on kovin vaikea tai mahdoton toteuttaa. - dtutu
Varmaan lähemmäs kaikki ajattelee, MYÖS lapsen parasta. Tuo nyt vaan on sellainen yhtälö, jossa ei voi ajatella vain yhden asiaa ja parasta. Kaikki on otettava huomioon. Eikä vuoroviikkosysteemi ole ollenkaan niin suosittu kuin esität. Ja silloin kun siihen päädytään, niin tehdään enimmäkseen siksi, ettei muuta voida. Esim. vanhemmilla liikkuva työ, keikkoja, luentoja. Tai sitten vuorotyö. Jokainen varmasti miettii tykönään onko lapselle parempi olla kauempana lähivanhemman kotoa yötarhassa ( hiljaa kotona päivisin kun vanhempi nukkuu) kuin vuoroviikoin viettää yöt etävanhempansa kanssa, jolloin lähivanhempi voi tehdä yövuoronsa "vapaasti". Se on kuule sillä tavalla, että toimeentulo on se, jota pienten lasten vanhemmat joutuvat miettimään jatkuvasti; asuvat yhdessä tai ei. Itseasiassa vaikkei ole lapsiakaan toimeentuloa joutuu miettimään.
Monet lasten vanhemmat ovat myös taiteellisia... ellei peräti taiteen ammattilaisia. Silloin mikään ei ole yksinkertaista, koska taidetta (kuvataidetta, tanssitaidetta, musiikkia, näyttelemistä no mitä vaan) ei voi tehdä vain klo 8-16 aikana. Itse tiedän ja tunnen monia pariskuntia, joiden on täytynyt lasten syntymästä asti käyttää apujoukkoja heidän hoitamisessaan. En yhtään ihmettelisi, että joku urpo sanoisi siitäkin "moniko aviopari oikeasti ajattelee lasten parasta". Eikö millään mene jakeluun että kaikki ovat täysin erilaisia ihmisiä, myös eroparit/avioparit? Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa ja hyvää tapaa toimia ja menetellä lasten kanssa. Kaikki valitaan tilanteen mukaan. Erityisesti tilanteen mukaan. - Vuoroviikkoisukki
Omalla kohdallani vuoroviikko systeemi on ollut paras ratkaisu. Kun kävi selväksi että avioliitto on ajautunut siihen pisteeseen että muuta ratkaisua kuin ero ei enää ole, vuoroviikko järjestely oli kummallekin meistä itsestäänselvä ratkaisua. Eikä kyse ollut mistään "lapsivapaiden viikkojen" järjestämisestä. Kyse oli siitä että kumpikin meistä halusi olla niin paljon kuin mahdollista lastemme elämässä erosta huolimatta. Kummallakin on ollut myös aina tärkeä ja merkityksellinen rooli lastemme elämässä, eli tiesimme että myös he haluavat olla kummankin kanssa mahdollisimman paljon. Mutta siitä huolimatta että lapset ovat puolet ajasta luonani niin ikävä on suuri niinä viikkoina kun lapset ovat äidillään. Kun aamulla herätessä näkee lastenhuoneissa tyhjät sängyt suru ja ikävä nousee väkisin pintaan.
- Isoäitinä
Olisiko kannattanut kasvattaa lapsia hiukan vanhemmiksi ennenkuin eroaa? Luulisi senkin onnistuvan jos lapset ovat niin tärkeitä ja merkityksellisiä kuin kirjoitat.
Pikkulapsiaika on niin lyhyt, että kyllä sen jaksaa...ja myöhemminkin ehtii vaihtaa sen kumppaninsa uuteen ihanuuteen.
Ps. Asetun eroissa aina lasten ja petetyn puolelle! Yleisin syy eroihin lasten ollessa pieniä on kyllästyminen kumppaniinsa ja ajautuminen uskottomuuteen. - kukkurukuu_
"Yleisin syy eroihin lasten ollessa pieniä on kyllästyminen kumppaniinsa ja ajautuminen uskottomuuteen. "
Ja mistäköhän näin päättelet? Siksi toiseksi läheskään kaikki parit eivät eroa, vaikka uskottomuutta olisi ollutkin.
- kukkurukuu_
Olet sitten lähtenyt tässä syyllistämään, arvostelemaan ja tuomitsemaan äitejä, naisia. Sillä jos jonkinmoista järjellistä tulkintaa tuosta kirjoituksestasi yrittää tehdä, niin
a) miehet/isät harvoin hakevat eroa ylipäätään
b) eivät hae sitä ainakaan "lapsivapaan" vuoksi, sillä miehillä/isillä on lapsivapaata silloin kun he haluavat.
Vuoroviikkosysteemi on varmasti ihan toimiva järjestely jossain tapauksissa, mutta se vaatii vanhemmilta yhteisymmärrystä. Useinkaan sitä ei ole. Niin, että ihan OIKEASTI älä viitsi katsella asioita noin putkinäköisesti.- kikkerikiina
Tää oli paras. Rakennetaan onneton olkiukko, jonka perusteella syytetään putkinäköisyydestä ja lopulta osoitetaan oma putkinäköisyys ja umpimielisyys :D Tästä viestistä pitäisi antaa joku juures palkinnoksi.
- brumm
Naisviha ilmenee juuri noin miten ap:n kirjoitti. Ei häntä sieppaa avioerot ja lasten huoltajuusjärjestelyt. Mikä tahansa käy, KUNHAN nainen saataisiin kahlittua lastenhoitoon 24/7. Joku rangaistus erosta pitää naiselle antaa.
- 1säpappa
brumm kirjoitti:
Naisviha ilmenee juuri noin miten ap:n kirjoitti. Ei häntä sieppaa avioerot ja lasten huoltajuusjärjestelyt. Mikä tahansa käy, KUNHAN nainen saataisiin kahlittua lastenhoitoon 24/7. Joku rangaistus erosta pitää naiselle antaa.
Itse hoidin lapsia ennen eroa enemmän kuin puolisoni, vaikka lapsista vain toinen oli minun.
Eron jälkeen olisin mielelläni ottanut oman lapseni luokseni asumaan, mutta piti tyytyä vähempään.
No, mulla ei kyllä olekaan mitään naisvihaa. - Isoäitinä
kukkurukuu_ Jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä tälläkin palstalla! Minullakin jolla on laajasti näkemystä ja elämänkokemusta.
- jaana.X
"Jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä tälläkin palstalla"
Mielipide on ihan eri juttu kuin toisten arvostelu ja syyllistäminen.
- jaana.X
Varmasti lähes kaikki eropareista ajattelee lapsen parasta. Lapsen paras tosin vaihtelee hyvin paljon. Se mikä on paras yhdelle, on huono toiselle. Tärkeintä tässäkin on huomioida, että paras, oli se mitä tahansa, on valittava vanhemmille mahdollisista ja sopivista vaihtoehdoista. Hups. Sitä et ap ottanutkaan huomioon, koska olet kirjoittanut tekstisi hyvin epärealistiselta, arvostelevalta pohjalta.
Yleensä lapset pärjäävät elämässä, oli vanhemmat eronneet tai ei, jos edes toiseen vanhempaan on hyvä tunneside, läheinen avoin suhde. Monella lapsella, joiden vanhemmat ovat avioliitossa keskenään ei tällaista suhdetta ole. Ymmärrätkö, ettei lapsen koti ole asunto?
Koti on paljon enemmän kuin pelkkä tila, se on turvallinen suhde vanhempaan, tai muuhun huoltajaan (tai vastaavaan). Lapsella, jonka vanhemmat ovat eronneet voi olla kaksi kotia tai yksi koti, sen mukaan miten huoltajuus on järjestetty. Päivänselvää on, että jos lapsi tapaa etävanhempaansa pari kertaa vuodessa, hän tuskin tuntee etävanhempansa kodin olevan hänen kotinsa, vaikka kävisi siellä hyvin mielellään. Sen sijaan kodikseen hän saattaa tuntea lähivanhempansa kodin lisäksi esim. isovanhempiensa kodin. Koti on tunneasia.
Jos huonosti menee, niin lapsi ei edes aikuistuttuaan ole tuntenut oloaan kotoisaksi missään, eikä hänellä ole läheisiä välejä edes toiseen vanhempaansa, ei isovanhempiinsa, ei muihin sukulaisiin, ei kenenkään. Näin tapahtuu erittäin usein, tai etenkin myös lapsille, joiden vanhemmat asuvat yhdessä. Se taas, että asutaan yhdessä ei tarkoita ollenkaan automaattisesti minkäänlaista lämmintä tunnesidettä asunnossa asuvien välille. Eikä sekään tilannetta pelasta, jos kaikki tuntevat toisiaan kohtaan vain inhoa, kärsimystä, vihaa, välinpitämättömyyttä, halveksuntaa jne. Tuosta seuraa hyvin todennäköisesti vakavia mielenterveysongelmia, ja sosiaalisia ongelmia.
Tärkeää olisikin antaa lapsille mahdollisuus useisiin ihmissuhteisiin. Mikään muu tuskin antaa paremmat eväät elämän tielle kuin vanhempien hyvät sukulaisuus- tai ystävyyssuhteet, jotka "avataan" myös lapsille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli
Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei823646Ajattelen sinua iltaisin, aamulla, päivittäin
Ehkä siinä jo pientä vinkkiä. Oot jäänyt pahasti mieleen. Sun katse on niin syvä ja oot niin lempeä. Hyvä olla sun kanss1071802- 1061102
- 991085
- 60933
Priden osallistujamäärä suuri pettymys!
Ei lähellekään sataatuhatta, vaikka mukaan on värvätty kaikki aktivistit jopa homot katolta heittelevä islamistinen aate165855- 42836
IS Viikonloppu 28.-29.6.2025
3- merkitty Kovis Erkki Vuokilalta. Oikean reunan (kuvituksellinen) pääkuva on hauska, mutta siitä johdetun sanan merkit57791Joku kysyy
Missä on syy? Jossainhan se syy täytyy olla persujen kannatuksen alenemiseen. Kannatuksen alneminen ei näy pelkästään g59769Kannan sinua mukanani
Aina sydämessäni ❤️ Niin kauan kun henki pihisee ja veri virtaa suonissani, niin olet osa minua tavalla, josta olen kii28745