Työttömyys on kivaa

Kovin on huono yleistys, että työttömyys olisi kivaa. Ei työttömyydessä sinänsä ole mitään vikaa, jos ajan käyttää järkevästi. On ehtinyt aiemmin hankkia velattoman asunnon tai perinyt sellaisen ja on säästöjä. Silloin työttömyys on vaan eri nimi eläkkeelle. Muussa tapauksessa työttömyys ei ole hirveän kivaa.

Olen viettänyt jo useamman vuoden työttömän elämää, enkä ymmärrä miksi köyhänä pitää elää Suomessa . Ikää reilu 30 ja työvuosiakin kerääntyi ennen tätä työttömyyttä. Ikinä en ole kuitenkaan ollut yhtä köyhä ja joskus myös onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Harjoittelen nyt köyhyyttä elämän urana.

Nyt on aikaa harrastaa ja toteuttaa itseään. Mutta ei ole rahaa, on vain köyhyys ja rahan puute vaivana. Kuntoilu, juoksu, kuntosali, maastopyöräily, kalastus, elokuvat, kitaransoitto, puhdetyöt, remonttihommat, marjastus, lukeminen vapaaehtoistoiminta ja kaikki muu kiinnostava on saanut elämässäni nyt työttömyyden myötä enemmän tilaa. Siis sellainen elämä onnistuu, joka ei vaadi paljoa rahaa.

Hauskaa on lisäksi seurata tuttavien voivottelu omien kiireidensä ja stressiensä kanssa ja huokailua oman tilanteeni takia. He tuntevat itsensä onnistuneiksi ja ylivertaisiksi. Tarjoan sen epäonnistuneen ja säälittävän lähimmäisen osan heille. Moni varmaan ihmettelee miten pärjään. Ja köyhyys kyllä näkyy ja tuntuu, ja on asenteissa. Kohteliasta on tietenkin olla hieman muka huolestunut omasta työttömyydestä. Olen kuin vammautunut köyhyyteen ja ulkopuolisuuteen, olen yhteiskunnan säälittävä elätti ja ulkopuolinen piru parka. Olen Krooninen työtön joka kaipaa kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Nyt 2016 minut onneksi pakko ohjataan mopa typ toimintaan, niin saan päiviini oikeaa ohjelmaa kuntouttavissa ilmaistöissä ! Pääsen eroon omista pienistä ajatuksista, saan kontakteja ja opin uutta. Sisään kääntynyt skitsofreniani katkaistaan typ mopassa. Ja mopa virkailija saa töitä.

Raha on se välttämätön paha elämiseen - omassa asteikossa se on siellä häntäpäässä. Itse käytän aikaa, jos mahdollista, oleiluun ja laiskotteluun. Säästöjä työvuosilta löytyy vajaa 80 000€ Lisäksi avovaimon kanssa omistan velattoman asunnon, jonka olen aikani kuluksi remontoinut kokonaan. Autokin löytyy. Tietenkin halpa pidettävä eli vanha ja itse korjattava. Menomme ovat minimaaliset ja niistä maksan tietenkin puolet, jolloin peruspäivärahastakin jää säästöön. Olen köyhä, aikuinen syrjäytynyt, olen massa-työttömyyden uhri, edestämme annettu, nyky ajan köyhyydessä elämistä harjoittava jeesus.
Minunkin osuuteni elintasosta rikastuttaa jotain muuta. Näin kokoomuskepu sdp virhreä saa enemmän tuloja itselleen. Ei tarvitse jakaa. On niin halpaa pitää ihmisiä pois elintasosta työttöminä.
Kun köyhyydessä jatkuvasti eletään, niin pian avovaimo lähtee, särkee jopa perheen, kun nainen ei arvosta työtöntä nahjusta ja vetelystä. Nainen haluaa tittelin ja menestyvän miehen. Pelimiehen joka panee ja rahaa on. Se elämä on väkivaltaista ja upeaa, sitä nainen haluaa. Aurinkolomia, lentokoneella upeasti ! Se on naisen perimmäinen unelma. Ja Sukua kannattaa jatkaa ja naida kun on rahaa.
Köyhä työtön ei sovellu naisen elämän uran ja laadukkaan elämän kehitykseen. Köyhä työtön on se riippakivi, syntinen syrjäytyjä joka pilaa kaiken. Niinpä kun ero tulee ja asunto laitetaan myyntiin, ja saan rahat, niin alan vapaaksi luomu eläjäksi, kuljen luonnossa ja telttailen. Talvet asun sos. tuella jossain asuntolassa. Polkupyörällä voi halvalla ajella suomessa ja kerätä perunoita perunamailta, sieniä luonnosta ja käydä leipäjonoissa. Vapaus on se työttömän elämän suuri onni.

Työttömyyshän tarkoittaa yksilötasolla sitä, että haluaa töihin vaan ei pääse. Toisaalta ei ihan kaikilla ole suurta hinkua työelämään. Heitä ei siksi kannaittasi nimittää työttömäksi. Ei työttömyysetuakaan nauttiva/saava välttämättä aina ajattele olevansa työtön. Työttömyyskorvaus on heille vain yksi tapa saada fyffeä ja pelimerkkejä. Toki voivat suuttua pahasti jos korvaus heiltä katkaistaan. Kuvittelisin kuitenkin, että valtaosa työttömistä on oikeasti työtön ja haluaa hetimiten töihin jos päsee ( toki sellaiseen asiallisesti palkattuun työhön). Ilmaistöitä nyt saa melkein kuka tahansa. Teknisesti on vaikeata erotella työttömyyskorvausta saavat työttömät ja työttömyyskorvausta nauttivat elämäntapataiteilijat toisistansa. Toisaalta onko siihen edes tarvetta.
Toisille työ ( etenkin se palkkatyö) on vain yksi rahanansaita muoto. Suurimmalla osalla työ on varmaankin palkan lisäksi iso osa elämän sisältöä ja elämän laatua ja itsensä kehittämisjuttu myöskin.
Pikkaisen ihmettelen aloittajan rinta rottingilla kehuskelua, että hän on ihastunut ja rakastunut työttömyyteen. Koko ajan kuitenkin tekee erilaisia juttuja. Jopa vapaaehtoistyötä. Any way onnea ja pitkää ikää "Jiiihaa" miehelle. En tuomitse.

Totuus työssä olevista perustuu 80-20 sääntöön. Eli 80% työn tuloksesta tekee 20% työntekijöistä. Näin se vaan kuulkaa menee. Katsokaa vain ympärillenne ja ymmärrätte.
Moni johtajakin pyörii "tärkeissä" kokouksissa ja reissaa, mutta missä työn tulokset ??

Jos ei ole suurta halua mennä oikeasti palkkatöihin niin on kaikkien kannalta parempi, että on silloin vaan "työtön" ja nauttii pientä työttömyyskorvausta, kuin tekee vastentahtoisesti tuottamatonta työtä josta ei kukaan hyödy mitään.

https://www.youtube.com/watch?v=S33abzXQfkc

On ihan ok olla alkoholisti, vaimon hakkaaja, epärehellinen tai rikollinen mutta ei työtön.

Vähillä töillä pärjääminen olisi varmaan ihanteellisin kun jo 50-mittariin tuli , eli sen verran että "liiton päivät " pysyy hallinnassa esim. 1/2 vuotta töitä vuodessa ja 1/2 työttömänä . Ei se maailma valmiiksi tule töitä tekemällä , jäisi sitten itselleen paremmin harrastuksiin yms. aikaa , ikään kuin down shiftata . Tosin moni nuoremmista ikä luokista ei ole työpäivä tehnyt suoraan on siirrytty koulun jälkeen sosiaalitoimiston tukien varaan ja siinä sitten ilakoitu aikansa 24 päck laatikot molemmissa käsissä , sitä vuodet/kymmenet kun on harrastettu niin kaverit on valmiita, mitään ei ymmärretä ,mihinkään ei pystytä , mitään ei jakseta . Että se työttömyys muuttuu aika äkkiä krooniseksi ja yhteiskunnan kelkasta putoaa pohjalle .

Tuntuu tälläkin palstalla monella olevan stereotyyppinen käsitys työttömistä; huonokuntoista ja epäsosiaalista rupusakkia jolta puuttuu sivistys ja käytöstavat.

Itse olen ollut työelämässä 15-vuotiaasta aina yli kolmikymppiseksi asti. Tuona aikana on tietenkin suoritettu lukio, asevelvollisuus ja yliopistotutkintokin. Nyt siis työttömänä pari vuotta. Nyt työttömänä tunnen oloni kuitenkin terveemmäksi, onnellisemmaksi, sosiaalisemmaksi ja vireämmäksi. Työ on tuonut aikanaan minulle rahaa ja ajanvietettä, muttei juurikaan muuta. Mikäli itsetunto ja -arvostus tai oman elämän tarkoitus tai sisältö perustuu töihin, kannattaa mielestäni tutkiskella ja pohtia omaa elämäänsä hieman tarkemmin.

Olin töissä ulkomailla jossa oikeasti maksettiin palkkaa ja verot olivat matalat eli rahaa jäi säästöön. Nyt olen Suomessa työmarkkinatuella ja en voisi kuvitellakaan meneväni töihin Suomen huonoilla palkoilla ja korkeilla veroilla. Ymmärrän, että jotkut eivät ole voineet kasvattaa pesämunaa juuri edellä mainittujen vikojen takia ja he haluaisivat töihin vaikka tulot kasvaisivat vain pari sataa kuussa. Itse olen täyttänyt päiväni kivalla tekemisellä ja toivon etten ikinä joudu töihin. Älkää nyt nettomaksajat ottako nokkiinne, pitäähän meitä verovarojen käyttäjiäkin olla, eihän rakentamanne sosialismi muuten toimi. Tosin tämä järjestelmä laittaa Suomen konkurssiin, mutta sitä odotellessa me kymmenet tuhannet työttömyydestä nauttivat olemme tyytyväisiä.

Varmasti on. Karenssinkin kestää ottaa ja lekuriin pääsee heti saikkua hakemaan. Sossukin tulee vastaan avokätisesti, saa olla säästöjäkin joita ei huomioida tuloksi, virkailija oli kertonut että säästöjä saa olla, kunhan ei tonneja, eli työttömät, säästäkää, hankkikaa karenssi, saikku ja sossun tuki plus sympatiat kaupan päälle

Suomalaiset ovat enempi vaan laiskistuneet, tyhmistyneet, lihonneet ja sairastuneet. Suomalainen 'koneisto' hysää ihmisiä ja se perustuu valheelle ja petokselle. Suomalainen kansa on saatu alistettua valheilla ja petoksilla. Tyhmät lihavat sairaat ovat täysin koneiston armoilla ja uskovat kaikkiin valheisiin.

Ensitöikseen yhteiskunnan pitäisi lopettaa maksaminen tekemättömyydestä. Mutta näin ei tehdä, koska alistettuja on helpompi hallita.

Sitä tekemättömyyttä, laiskuutta, paskan jauhamista turhissa kokouksissa pullan syönnin ohella, joutavanpäiväistä muka-tekemistä on kyllä tullut nähtyä yli 30 vuoden työssäoloaikana ja muiden kertomana. Ihan sama onko ns. Duunarihommaa vai korkeasti koulutettujen työpaikoista kyse, niin saa kyllä etsiä työpaikkaa, jossa tehdään asioita täydellä teholla tai edes järkevästi, sekin olisi jo paljon se. Kyllä joutaisikin laittaa vielä puolet työntekijöistä pihalle työpaikoistaan, sen verran matelijamaista loisintaa niissä harrastetaan.

Ihminen kykenee niin halutessaan luomaan lisäarvoa ja hyvää tähän maailman käymättä päivääkään oikeassa "työssä". Moni työssäkäyvä ei välttämättä tuo juurikaan lisäarvoa tähän maailmaan. Näin se vaan menee loppupeleissä.

Niin...peruspäivärahan tasohan on n 550€/kk. Tuo on summa jonka kuppaan yhteiskunnalta. Kuinka paljon Helsingin vuokralaiset saavat keskimäärin asumistukea? (ne työssäkäyvät)

Minäkin nautin elämästä työttömänä.

Turha itseään on töissä tuhota, kun ei sinne edes pääse.

Mahtaa työssäkäyviä vituttaa maksaa meidän loisiminen.

Minullakin on rahaa ja ihanaa vapaa-aikaa, jota käytän elämästä nauttimiseen.

Hikoilkoon muut työelämässä, jos kiinnostaa.

Työttömyys aika voi olla ns. "sitkuaikaa" jota työssä ollessa odotellaan...
Test miten sitä osataan livenä elää!...

Työttömyys on monesti ongelma enemmän työttömän läheiselle kuin työttömälle itselleen

Tulkaa katsomaan Laura Rastaan Youtube-striimiä. Siellä on paljon julkkiksia paikalla.

Moni työtön häpeää sanoa että pitää työttömyydestä sillä vapaa aikaa on ruhtinaallisesti

Olen itsekin ihmetellyt miksi on hirveä kriisi joillekkin "joutua" työttömäksi. Olen ollut reilun vuoden nyt ilman työtä ja todellakin nautin. Vapaa aikaa on aivan rutosti ja saa keskittyä kerrankin harrastuksiin ja käydä kahviloissa ja kirjastoissa.
Aina on pientä puuhaa kotosallakin.
Rahat saa riittämään kun elää vähän vähemmällä. mm nyt möin auton ja rahaa jää taas paremmin vapaa aikaan.
Olen huomannut että yö unet on paremmat kun ehtii rauhassa harrastella.
Olin erittäin huojentunut kun tiistain kauppalehdessäkin mainittiin että työttömillä ei ole inflaation aikanakaan suuremmin ongelmia ,sillä indeksikorotukset tehtiin jo ja niitä suunitellaan jälleen vuoden vaihteessa. Sen sijaan työssäkäyvillä on palkkojen suhteen pelko että jäävät jälkeen.

Ei ole mikään kriisi. Useinmiten kyse on siitä että lähipiiri on kateellisia kun saat vapaa aikaa ja vielä maksetaan muutama satanen siitä . Ja on oikeasti aikaa panostaa mm perheeseen ja hyvinvointiin harrastuksien muodossa.

Kun olin töissä , tuntui koko ajan siltä etten vain jaksanut harrastaa mitään ja olin väsynyt reppana. Nyt on aikaa lapsillekin

yksin eläessä ilman ruokittavaa perhettä työttömyys varmaan voi tuntua iha jees jutulta ja hyvältä vaihtoehdolta . Syljeskelisi vain kattoon . Jos kuitenkin on perhettä ja velvollisuuksia muistakin kuin vain itsestänsä niin työttömäksi pudotessa alkaa ongelmia kasaantumaan. Eukko patistaa sassiin töitä etsimään ja liukkaasti fyffeä tilille. Lapset tietty tarvitsee omat harrastuksensa ja nehän maksaa. Työtön ei saa muksuillensa kovin kaksista lapsuutta kasatuksi. Ei kelpaa kaveriporukoihin. Tai kelpaa ostarilla pyörivään joukkioon . Syrjäytymisvaara on mitä ilmeisin.