Windowsista Linuksiin, mitä huomioitavaa?

virtuaaliboxin voi unohtaa ihan heti!
Miksi alistua vakoilulle, jos ei tarvitse
http://aijaa.com/ceqmqs

OpenOffice sisältää suljettua koodia joka voi sisältää vakoilun

LibreOfficevapaa kirjoitti:

OpenOffice sisältää suljettua koodia joka voi sisältää vakoilun

Luottamus USA:han täysin mennyt!
USA = UltimateShitofAmerca

Ei mitään usasta! Miksi minttikin vaihtoi irlantiin????
Koska NSA yritti pakoitaa sen vakoiluun!

Moni on tyytyväinen dualbooteihin / rinnalle asennuksiin, mutta itse näin ei IT-hakannnna vierastan sitä vain siksi, jos ongelmatilanne vaikkapa MBR:n kanssa syntyy, niin tulee liikaa murheita.

- http://keskustelu.suomi24.fi/t/14336697/w7pro--starttiongelma-!

Mint ja Manjaro asennukset saattavat mennä lyttyyn, tavalla ettei windows enään käynnisty, vaikka sitten viallisen GRUB käynnistäjän vuoksi.

Jos niin käy että jäät bootissa linuxin komentokehotteeseen, niin paluu windowsiin onnistuu ainakin windows 10 asennus CD:n kautta, menemällä windowsin komento kehotteeseen ja sieltä käsin suorittamalla seuraavat komennot:

bootrec /fixmbr
bootrec /fixboot
bootrec /rebuildbcd

Edellisten rivien tuloksena windows 10 kyselee kaikkien löytyneitten käyttöjärjestelmien osalta otetaanko se ja se mukaan valikkoon. Linux osio jää pois.

Mutta nyt sitten sinulla onkin aika fiksun näköinen boottivalikko, mikäli koneesta löytyy useampi käyttöjärjestelmä.

Yllä mainitut jakelut ovat tällä hetkellä, vasta-alkajalle hankalia, osiointi tapansa vuoksi, silloin kun samaa kiintolevyä jaetaan windowsin ja linux jakelujen kanssa.

Mint12 ja Windowsin asentaminen samalle kiintolevylle tuskin epäonnistuu keneltäkään. Mutta sitten pääsy versiosta 12 tuonne uusinpaan 17.3 onkin jo taas vasta-alkajan tavoittamattomissa.

Affiliate-Julkaisia kirjoitti:

Mint ja Manjaro asennukset saattavat mennä lyttyyn, tavalla ettei windows enään käynnisty, vaikka sitten viallisen GRUB käynnistäjän vuoksi.

Jos niin käy että jäät bootissa linuxin komentokehotteeseen, niin paluu windowsiin onnistuu ainakin windows 10 asennus CD:n kautta, menemällä windowsin komento kehotteeseen ja sieltä käsin suorittamalla seuraavat komennot:

bootrec /fixmbr
bootrec /fixboot
bootrec /rebuildbcd

Edellisten rivien tuloksena windows 10 kyselee kaikkien löytyneitten käyttöjärjestelmien osalta otetaanko se ja se mukaan valikkoon. Linux osio jää pois.

Mutta nyt sitten sinulla onkin aika fiksun näköinen boottivalikko, mikäli koneesta löytyy useampi käyttöjärjestelmä.

Yllä mainitut jakelut ovat tällä hetkellä, vasta-alkajalle hankalia, osiointi tapansa vuoksi, silloin kun samaa kiintolevyä jaetaan windowsin ja linux jakelujen kanssa.

Mint12 ja Windowsin asentaminen samalle kiintolevylle tuskin epäonnistuu keneltäkään. Mutta sitten pääsy versiosta 12 tuonne uusinpaan 17.3 onkin jo taas vasta-alkajan tavoittamattomissa.

Lue lisää

"Mint12 ja Windowsin asentaminen samalle kiintolevylle tuskin epäonnistuu keneltäkään. Mutta sitten pääsy versiosta 12 tuonne uusinpaan 17.3 onkin jo taas vasta-alkajan tavoittamattomissa."

Ubuntu-foorumeilta lukemani mukaan MBR:n kanssa tulee joskus ongelmia, kun vaikkapa asennetua jakelua haluaa vaihtaa toiseen, niin siinä vaiheesa 'leimatun' merkkikoneen Windowsin MBR korruptoituu. Tämä ei toki tarkoita, että joka toisessa tapauksessa ilmenisi murheita. Siksi en pääkoneella ala harjoitella.

Teoriassa voisin kokeilla rinnakaisasennuksia tulevalla käytetyllä Linux-harjoittelu-lap-topilla, jossa ei tule olemaan mitään tärkeää menetettävää, vaikka kaikki pitäisi jyrätä ylitse. Laite tulee puhtaasti Linux-distron opiskeluun jossa missauksetkin ovat sallittuja.

Aikaa testailuun ja tutustumiseen on W7 Pro:n tuen verran, ellei MS sitä enen kehitä jotakin pirullista lisäkiusaa, joka pakottaisi jo aiemmin valitsemaan joko W10:n ta Linuxin väliltä.

"En tiedä saako jo olemassa olevia OO:n dokuentteja siirrettyä turvallisesti / konvertoitua (?) vaikkapa Libre Officeen ja miten.

Mutenkin kun tekee ulkoiselle kovolle turvakopioita W7:n dokumentiestaan, OO ja PDF-Exchange ja vaikkapa valokuvista, niin saako ne suoraan Ubuntuun."

Dokumentit saa siirrettyä kopioimalla ne irto kovalevylle, CD:lle, tai muistitikulle.
OO ja Libre tukee samoja tiedostomuotoja.
Linuxissa on oma pdf reader ja editori. Myös libreoffice puttaa pdf-tiedostoja.
Valokuvat ei ole ongelma. Gimp ja etenkin xnview lukee liki kaikkia grafiikka tiedostomuotoja, mitä voi olla.
RAW-tiedostoihin kannattaa hankkia Rawtherapee tai Corel Aftershot.
Muitakin on, mutta noi lienee tutumman tuntuisia.

Jos on vain yksi kovalevy, kannattaa tehdä data-osio, johon tiedostot talletetaan.
Suosituksena on myös, että Koti (user kansio) on erillisellä osiolla, eikä sekaisin käyttöjärjestelmän kanssa, kuten windowsissa. Järjestelmä osion formatointi on silloin mahdollista mitään tiedostoja kadottamatta.
Ohjeita löytyy tarvittaessa ja asennus myös ohjaa ensikertalaista.

lefkkjjkhwejghf kirjoitti:

"En tiedä saako jo olemassa olevia OO:n dokuentteja siirrettyä turvallisesti / konvertoitua (?) vaikkapa Libre Officeen ja miten.

Mutenkin kun tekee ulkoiselle kovolle turvakopioita W7:n dokumentiestaan, OO ja PDF-Exchange ja vaikkapa valokuvista, niin saako ne suoraan Ubuntuun."

Dokumentit saa siirrettyä kopioimalla ne irto kovalevylle, CD:lle, tai muistitikulle.
OO ja Libre tukee samoja tiedostomuotoja.
Linuxissa on oma pdf reader ja editori. Myös libreoffice puttaa pdf-tiedostoja.
Valokuvat ei ole ongelma. Gimp ja etenkin xnview lukee liki kaikkia grafiikka tiedostomuotoja, mitä voi olla.
RAW-tiedostoihin kannattaa hankkia Rawtherapee tai Corel Aftershot.
Muitakin on, mutta noi lienee tutumman tuntuisia.

Jos on vain yksi kovalevy, kannattaa tehdä data-osio, johon tiedostot talletetaan.
Suosituksena on myös, että Koti (user kansio) on erillisellä osiolla, eikä sekaisin käyttöjärjestelmän kanssa, kuten windowsissa. Järjestelmä osion formatointi on silloin mahdollista mitään tiedostoja kadottamatta.
Ohjeita löytyy tarvittaessa ja asennus myös ohjaa ensikertalaista.

Lue lisää

"Dokumentit saa siirrettyä kopioimalla ne irto kovalevylle, CD:lle, tai muistitikulle.
OO ja Libre tukee samoja tiedostomuotoja."

Ok.

"Linuxissa on oma pdf reader ja editori. Myös libreoffice puttaa pdf-tiedostoja."

Eli PDF-Exchangessa jo olevat dokkarit saa sirrettyä.

"Valokuvat ei ole ongelma. Gimp ja etenkin xnview lukee liki kaikkia grafiikka tiedostomuotoja, mitä voi olla."

Yep, tuo Gimp ilmeisesti ihan pätevä muttaa vaatinee perehtymistä.

Kovon osioinnit ja eri tiedostejen eri osioille kuin C:lle ohjaaminen on mahdollista myös Windowsissa.

"Suosituksena on myös, että Koti (user kansio) on erillisellä osiolla, eikä sekaisin käyttöjärjestelmän kanssa, kuten windowsissa."

Muistanko väärin kun muistelen, että tuon kansion onnistuu siirtämään eri sosiolle myös Windowsissa, sillä muistelen joskus kauan sitten lukeneeni siihen ohjeistuksia?

Kyseisiä muutoksia tein edelliseen W7 Pro läppäriin (joka tilttasi Fingerprint-softasyistä), mutta en enää jaksa muistaa minne minkäkin ohjasin ja nyt SafeMoodissakin komennot toimii vain rajallisesti, eli tuo Fingerprint-softa korruptoi paljon muutakin.

Tarkoitus jossakin vaiheessa ladata Easeus tälle 'uudelle käytetylle' koneelle ja tehdä osiointia ja mainitsemiasi mutoksia mahdollisuuksien rajoissa.

270Go vapaana 297Go:sta, joskaan en nyt muista miten paljon tilaa W7 Pro:lle ja sen kaikille päivityksille tulisi varata.

Tietsikan lisenssi kertoo copyrightistä c 2009 Service Pack1 ja kehoittaa lataamaan uden version 7:sta saadakseen lisäominaisuuksia.

Homman pointtina yhtensopivuus ja siirtymä W7:sta Linuxiin.

Ilmeisemmin tuo LibreOffice on aivan hyvä, mutta saako jo W7:ssa olemassa olevia OO-dokumenttejä LO:n turvallisesti siirrettyä tai kovertoitua ja onko itse ohjalma sama, OO tai L-Office riippumatta siitä onko se Windowsissa vai Linuxissa?

Sitten se, että onko joitakin usein virallistenkin tahojen käyttämiä formaatteja jotka eivät toimisi Linux-alustalla? Täytynee siihenkin ratkaisu olla sillä on monia joilla on vain jokin Linux-jakelu käytössä, ei Windowsia lainkaan.

Toimiiko kaikki pankkiasiat vaikkapa Ubuntulla?

Pankkiasioita hoidellaan yleensä selaimilla.

W7_to_Linux kirjoitti:

Homman pointtina yhtensopivuus ja siirtymä W7:sta Linuxiin.

Ilmeisemmin tuo LibreOffice on aivan hyvä, mutta saako jo W7:ssa olemassa olevia OO-dokumenttejä LO:n turvallisesti siirrettyä tai kovertoitua ja onko itse ohjalma sama, OO tai L-Office riippumatta siitä onko se Windowsissa vai Linuxissa?

Sitten se, että onko joitakin usein virallistenkin tahojen käyttämiä formaatteja jotka eivät toimisi Linux-alustalla? Täytynee siihenkin ratkaisu olla sillä on monia joilla on vain jokin Linux-jakelu käytössä, ei Windowsia lainkaan.

Toimiiko kaikki pankkiasiat vaikkapa Ubuntulla?

Lue lisää

Jos haluaa varman päälle toimia niin avaa OpenOfficella dokumentit ja tallenna kaikki ODF 1.2, extensionit pois päältä.

Niiden pitäisi avautua LibreOfficessa suoraan sellaisenaan mutta ne voi sitten avata siinä, checkata ja tallentaa uusiksi ODF 1.2 ilman extensioineita.

Siirryttäessä Windowsista Ubuntuun pitäisi toimia edelleen sellaisnaam mutta tietysti voi tulla pientä muutosta jos on vaikka vähän eri fontteja tms. mutta ei missään nimessä mitään isompaa rikkoutumista tapahdu. Joka tapauksessa, uusin LibreOffice ja ODF 1.2 on se mihin pitäisi saada asiakirjat laitettua.

"Sitten se, että onko joitakin usein virallistenkin tahojen käyttämiä formaatteja jotka eivät toimisi Linux-alustalla?"

Organisaatioiden välisessä asiakirjojen vaihdossa käytetään PDF:ää joka toimii sellaisenaan joka paikassa. Sitä vaan ei voi muokata. Eli siis voit hyvin kirjoittaa LibreOfficella tekstiä vaikka -> vie PDF ja lähettää sen minne tahansa ja se aukeaa. Vastaavasti jos muualta lähetetään asiakirja, esim. joku sopimuspaperi tulostettavaksi ja allekirjoitettavaksi niin PDF on se formaatti jota normaalisti käytetään.

Tietysti on jotain apinoita mitkä käyttää jotain höpöformaatteja jotka yleensä kyllä toimivat, mutta niille voi sitten sanoa terveiset että tallentaa PDF:nä.

Vikahan on tietysti lähettäjässä jos vastaanottaja ei saa auki tiedostoa kun näihin on ihan standardit olemassa.

"Täytynee siihenkin ratkaisu olla sillä on monia joilla on vain jokin Linux-jakelu käytössä, ei Windowsia lainkaan."

Windows on vain yksi vaihtoehtoinen juttu muiden jakeluiden joukossa. Samat perusasiat onnistuu tietysti joka järjestelmällä.

"Toimiiko kaikki pankkiasiat vaikkapa Ubuntulla?"

Tietysti.

"Minähän aina neuvon VÄLTTÄMÄÄN ongelmia."

Enimmäkseen KEKSIT olemattomia ongelmia ja esität niihin idioottimaisia "ratkaisuja". Tämä(kin) palsta olisi huomattavasti selkeämpi ja avun kysyjille hyödyllisempi jos pysyisit poissa sekoilemasta.

Jos kysyjä selkeästi kertoo heti alussa että EI KAIPAA aivoripuleitasi niin miksi tulet sekoilemaan ? Liian kova halu tuoda itseäsi esille että et voi pysyä poissa ? Psykiatri osannee auttaa siihen vaivaan (sille on virallinen taudinkuvaus).

Karvaperseelle kirjoitti:

"Minähän aina neuvon VÄLTTÄMÄÄN ongelmia."

Enimmäkseen KEKSIT olemattomia ongelmia ja esität niihin idioottimaisia "ratkaisuja". Tämä(kin) palsta olisi huomattavasti selkeämpi ja avun kysyjille hyödyllisempi jos pysyisit poissa sekoilemasta.

Jos kysyjä selkeästi kertoo heti alussa että EI KAIPAA aivoripuleitasi niin miksi tulet sekoilemaan ? Liian kova halu tuoda itseäsi esille että et voi pysyä poissa ? Psykiatri osannee auttaa siihen vaivaan (sille on virallinen taudinkuvaus).

Lue lisää

Missä muka keksin olemattoman ongelman? Todista.

Ja millä tavalla sinun aivoripulisi nyt auttaa kysyjää?

M-Kar kirjoitti:

Missä muka keksin olemattoman ongelman? Todista.

Ja millä tavalla sinun aivoripulisi nyt auttaa kysyjää?

Ensimmäinen olematon ongelma minkä keksit on käsky siirty windowsissa gedittiin.

Yhteensopimatonta tekstieditoria odotellessa . . .

Windowsin notepad on ehkä nirsoin tekstieditori, siitä kun siirtyy suuntaan tai toiseen, niin tekstitiedostot aukeaa kaikki ja näkyy aivan oikein.

Ja jottet nyt ala tästäkin pillkua nysvätä niin sanotaan, että tiedän kyllä windowsissa ja linuxissa olevan erilaiset rivivaihdot kuten erilaisia merkistöjäkin.

Wintousiin saa Geditin korvikkeen.

102030405060 kirjoitti:

Ensimmäinen olematon ongelma minkä keksit on käsky siirty windowsissa gedittiin.

Yhteensopimatonta tekstieditoria odotellessa . . .

Windowsin notepad on ehkä nirsoin tekstieditori, siitä kun siirtyy suuntaan tai toiseen, niin tekstitiedostot aukeaa kaikki ja näkyy aivan oikein.

Ja jottet nyt ala tästäkin pillkua nysvätä niin sanotaan, että tiedän kyllä windowsissa ja linuxissa olevan erilaiset rivivaihdot kuten erilaisia merkistöjäkin.

Lue lisää

"Ensimmäinen olematon ongelma minkä keksit on käsky siirty windowsissa gedittiin."

Mikä ongelma tässä nyt sitten on? Gedit on Ubuntun tekstieditori ja kun siirrytään Windowsista Ubuntuun, vaihdetaan tietysti tekstieditori vastaavaksi. Tarkoitushan on saada käyttöä vähitellen vastaavanlaiseksi.

"Mikä ongelma tässä nyt sitten on? Gedit on Ubuntun tekstieditori ja kun siirrytään Windowsista Ubuntuun, vaihdetaan tietysti tekstieditori vastaavaksi. Tarkoitushan on saada käyttöä vähitellen vastaavanlaiseksi."

Gedit on yksi tekstieditori.

Ubuntulle saa myös monia muita ja taitaa siinä vakionakin olla myös muita, ainakin nano mahtaa olla?

Ei ole siis mikään pakko kahlita itseään juuri geedittiin vaan voi vapaasti valita mieleisensä, kuten Windowsissakin.

Karvaperseelle kirjoitti:

"Minähän aina neuvon VÄLTTÄMÄÄN ongelmia."

Enimmäkseen KEKSIT olemattomia ongelmia ja esität niihin idioottimaisia "ratkaisuja". Tämä(kin) palsta olisi huomattavasti selkeämpi ja avun kysyjille hyödyllisempi jos pysyisit poissa sekoilemasta.

Jos kysyjä selkeästi kertoo heti alussa että EI KAIPAA aivoripuleitasi niin miksi tulet sekoilemaan ? Liian kova halu tuoda itseäsi esille että et voi pysyä poissa ? Psykiatri osannee auttaa siihen vaivaan (sille on virallinen taudinkuvaus).

Lue lisää

Kahtokee, Lemma iski keskusteluun!
M$ tiltu kusipää seniili ...mitä vielä????

Windows on jo Kuollut!

102030405060 kirjoitti:

"Mikä ongelma tässä nyt sitten on? Gedit on Ubuntun tekstieditori ja kun siirrytään Windowsista Ubuntuun, vaihdetaan tietysti tekstieditori vastaavaksi. Tarkoitushan on saada käyttöä vähitellen vastaavanlaiseksi."

Gedit on yksi tekstieditori.

Ubuntulle saa myös monia muita ja taitaa siinä vakionakin olla myös muita, ainakin nano mahtaa olla?

Ei ole siis mikään pakko kahlita itseään juuri geedittiin vaan voi vapaasti valita mieleisensä, kuten Windowsissakin.

Lue lisää

"Ei ole siis mikään pakko kahlita itseään juuri geedittiin vaan voi vapaasti valita mieleisensä, kuten Windowsissakin. "

Oletuksilla näissä yleensä mennään mutta toki jos on erityisempää tarvetta, kuten vaikka ohjelmistokehitys niin otetaan sitten IDE.

Koko Ubuntun tai Windowsin idea on ymmärretty väärin jos haluaa muutella ja väännellä kaikkea oletuksista. Siihen on kuitenkin todella paljon syitä miksi näin ei pitäisi tehdä. Esim. vaikka se, että miljoonat muut käyttävät Ubuntussa juurikin sitä oletusta ja jos tulee mikä tahansa syy kysyä jotain ja ohje tulee vaikka Geditille. Sitten jos on joku "Pedit" tai "Redit" tai joku muu änkyrä niin sitten on se tilanne, että "jaa, no koita tehdä Geditillä jos sillä vaikka onnistut".

Siinä on sitä helppoutta kun on yhtenäinen muun järjestelmän kanssa ja yhtenäinen miljoonien muiden käyttäjien kanssa niin käyttö on sujuvaa kun toisessa ohjelmassa opittu asia siirtyy toiseen ja toinen käyttäjä osaa auttaa toista ja voi myös helposti siirtyä toiselle Ubuntu koneelle tekemään asioita.

Onhan sitäkin kuultu, että joidenkin mielestä Ubuntu on olevinaan "vaikea" vaikka tosiasiassa ei ole ollut mitään muuta vaikeata kuin se, että ihminen on käyttänyt pelkästään vaikka MacOS:ia ja omaksunut tämän logiikan. Tässä Windows 7 -> Ubuntu siirrtymisessä nyt se olennainen jutut kun ei ole pelkästään saada samat asiat tehtyä Ubuntulla vaan omaksua se tapa tehdä asioita miten Ubuntu on suunniteltu.

Tuollaiseen säätelyyn ja muokkailuun on ihan omat systeemit olemassa mitä sopii siihen paljon paremmin. Nyt oli kuitenkin kyse Ubuntusta joten ei voi olettaa, että tarkoitus olisi käyttää muuta kuin Ubuntun oletuksia.

"Oletuksilla näissä yleensä mennään mutta toki jos on erityisempää tarvetta, kuten vaikka ohjelmistokehitys niin otetaan sitten IDE."

Kannattaa jättää ne yleistykset tekemättä jossei ne koske kuin omaa itseä.

Mikään pakkohan ei ole käyttää oletustekstieditoreita.

102030405060 kirjoitti:

"Oletuksilla näissä yleensä mennään mutta toki jos on erityisempää tarvetta, kuten vaikka ohjelmistokehitys niin otetaan sitten IDE."

Kannattaa jättää ne yleistykset tekemättä jossei ne koske kuin omaa itseä.

Mikään pakkohan ei ole käyttää oletustekstieditoreita.

Lue lisää

Kannattaa jättää ne yleistykset tekemättä. Microsoftin tutkimuksen mukaan 90% käyttäjistä suosii käyttöjärjestelmän vakioita aina kuin mahdollista.

Älä siis yleistä jonkun 10% mukaan joka säätelee kaikkea erilaiseksi kun ihmiset ei sellaista yleensä tee ja siihen on monia hyviä syitä.

Ne joilla ei ole todellista syytä hankkia toista editoria ja kuuluvat säätäjäporukkaan niin niille on ihan omat järjestelmät olemassa.

Miten se on Ubuntussa, saako siihen kaikkia tarpeellisia ohjelmia kuten Pinnacle Studio?

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Miten se on Ubuntussa, saako siihen kaikkia tarpeellisia ohjelmia kuten Pinnacle Studio?

Saa kaikki tarpeelliset ohjelmat.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Miten se on Ubuntussa, saako siihen kaikkia tarpeellisia ohjelmia kuten Pinnacle Studio?

Ilmaisia parempia turvalliseen ubuntuun
http://askubuntu.com/questions/5911/video-editing-software-options

Saa_kaikki kirjoitti:

Saa kaikki tarpeelliset ohjelmat.

Mistä tämä Pinnacle Studio Ubuntu versio siis ladataan?

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Miten se on Ubuntussa, saako siihen kaikkia tarpeellisia ohjelmia kuten Pinnacle Studio?

Pinnacle Studio on videoeditointisovelluksen merkki.

Videoeditointisovelluksia on monia merkkejä eikä sen tarvitse tietenkään olla saman merkkinen.

Vähän sama kuin ostaisi kahvia kaupasta niin sen ei tarvitse olla Saludo vaan voi olla myös President.

Ubuntussa on valmiina videoeditointisovellus, että ei tarvitse ihmetellä mistä sellaista lataa, sen kun kliksuttelee vaan päälle siellä software centerissä.

M-Kar kirjoitti:

Pinnacle Studio on videoeditointisovelluksen merkki.

Videoeditointisovelluksia on monia merkkejä eikä sen tarvitse tietenkään olla saman merkkinen.

Vähän sama kuin ostaisi kahvia kaupasta niin sen ei tarvitse olla Saludo vaan voi olla myös President.

Ubuntussa on valmiina videoeditointisovellus, että ei tarvitse ihmetellä mistä sellaista lataa, sen kun kliksuttelee vaan päälle siellä software centerissä.

Lue lisää

Eli siis Ubuntuun ei saakaan kaikkia tarvittavia ohjelmia, elinylempänä joku väitti valheellisesti että saa.
Pitää pysyä Windowsissa, siihen saa kaikki tarpeelliset ohjelmat.

Software centerissä olevat sovellukset ei ole Ubuntussa valmiina,mjos olisi niin ne voisi klikkailla päälle ilman internet yhteyttä.
Ihan samoin väitöksesi mukaan kaikki internetissä olevat asiat on valmiina käyttöjärjestelmässä, senkun laittaa päälle.
ihme harhakuvitelmia!

Ubuntun pakettivarasto(t) sattuu olemaan verkossa, sen voi toki ladata kokonaan kiintolevylle, jos ei nettiä tarvitse. Ubuntu nyt sattuu olemaan käyttis jossa osa ominaisuuksista on riippuvainen verkosta, ja toisin kuin windows jossa ohjelmat lataillaan pitkin nettiä. Et varmaan tajua koko pointtia, kun kirjoittelet muutenkin tyhmiä.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Miten se on Ubuntussa, saako siihen kaikkia tarpeellisia ohjelmia kuten Pinnacle Studio?

Pinnaclea siihen ei taida saada, mutta muita vaihtoehtoja kyllä on.

Kannattaa muistaa, että Disney ja Pixar käyttävät Linuxia elokuviensa teossa, joten jos väität ettei se sinulle riitä, uskottavuus on vähän heikohko. :)

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Eli siis Ubuntuun ei saakaan kaikkia tarvittavia ohjelmia, elinylempänä joku väitti valheellisesti että saa.
Pitää pysyä Windowsissa, siihen saa kaikki tarpeelliset ohjelmat.

Software centerissä olevat sovellukset ei ole Ubuntussa valmiina,mjos olisi niin ne voisi klikkailla päälle ilman internet yhteyttä.
Ihan samoin väitöksesi mukaan kaikki internetissä olevat asiat on valmiina käyttöjärjestelmässä, senkun laittaa päälle.
ihme harhakuvitelmia!

Lue lisää

Tuo koko "Linuxiin ei saa oikeita ohjelmia" argumentti on niin älykääpiö kuin olla ja voi ja osoittaa lähinnä huonoa tietämyksen / ymmärryksen tasoa.

Linuxille ei ehkä saa halpoja kuluttajan perusohjelmia, joihinkin pikku juttuihin kuten videoiden editointiin, tai siihen ei saa joitakin tietyn sektorin ohjelmia kovin monipuolisesti, kuten vaikkapa kuvien käsittely.

Mutta ihan samalla tavalla Windowsillekkaan ei saa tiettyjä jonkin toisen sektorin ohjelmia.

Joten sama argumentti toimisi myös toisinpäin: "Windowsille ei saa oikeita ohjelmia".

Mutta kun noin typerä yleistys ei kummassakaan tapauksessa pidä paikkaansa, niin koko väitteellä ei oikeastaan ole mitään informaatioarvoa.

Käyttäjän täytyy tietää mitä koneellansa tekee ja mitä ohjelmia tykkää käyttää ja sen jälkeen valita käyttöjärjestelmä sen pohjalta.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Eli siis Ubuntuun ei saakaan kaikkia tarvittavia ohjelmia, elinylempänä joku väitti valheellisesti että saa.
Pitää pysyä Windowsissa, siihen saa kaikki tarpeelliset ohjelmat.

Software centerissä olevat sovellukset ei ole Ubuntussa valmiina,mjos olisi niin ne voisi klikkailla päälle ilman internet yhteyttä.
Ihan samoin väitöksesi mukaan kaikki internetissä olevat asiat on valmiina käyttöjärjestelmässä, senkun laittaa päälle.
ihme harhakuvitelmia!

Lue lisää

"Eli siis Ubuntuun ei saakaan kaikkia tarvittavia ohjelmia, elinylempänä joku väitti valheellisesti että saa."

Ainakin videoeditoinnin saa joten ei tuolta osin ei ole valehdeltu.

"Software centerissä olevat sovellukset ei ole Ubuntussa valmiina,mjos olisi niin ne voisi klikkailla päälle ilman internet yhteyttä."

Kyllä voi. Katsos kun Ubuntu on palvelimessa ja Ubuntu on juurikin se kymmenien tuhansien pakettien repository.

Saa sen Ubuntun hankkia kokonaan itselle paikallisesti eikä se tietenkään tarvitse mitään Internettiä.

Tuo sinun jokelluksesi on jotain saman tasoista idioottihölinää kuin tällä toisella urpolla joka kuvittelee, että DVD-levyllä oleva peli toimisi 30v kuluttua. Ihan kuin kuvitellaan tietokoneohjelman olevan jokin fyysinen tuote jossain fyysisellä siirtomedialla.

102030405060 kirjoitti:

Tuo koko "Linuxiin ei saa oikeita ohjelmia" argumentti on niin älykääpiö kuin olla ja voi ja osoittaa lähinnä huonoa tietämyksen / ymmärryksen tasoa.

Linuxille ei ehkä saa halpoja kuluttajan perusohjelmia, joihinkin pikku juttuihin kuten videoiden editointiin, tai siihen ei saa joitakin tietyn sektorin ohjelmia kovin monipuolisesti, kuten vaikkapa kuvien käsittely.

Mutta ihan samalla tavalla Windowsillekkaan ei saa tiettyjä jonkin toisen sektorin ohjelmia.

Joten sama argumentti toimisi myös toisinpäin: "Windowsille ei saa oikeita ohjelmia".

Mutta kun noin typerä yleistys ei kummassakaan tapauksessa pidä paikkaansa, niin koko väitteellä ei oikeastaan ole mitään informaatioarvoa.

Käyttäjän täytyy tietää mitä koneellansa tekee ja mitä ohjelmia tykkää käyttää ja sen jälkeen valita käyttöjärjestelmä sen pohjalta.

Lue lisää

"Linuxille ei ehkä saa halpoja kuluttajan perusohjelmia, joihinkin pikku juttuihin kuten videoiden editointiin, tai siihen ei saa joitakin tietyn sektorin ohjelmia kovin monipuolisesti, kuten vaikkapa kuvien käsittely."

Jostain mistä lie "Linuxista" en tiedä mutta Ubuntulle saa.

"Joten sama argumentti toimisi myös toisinpäin: "Windowsille ei saa oikeita ohjelmia"."

Juu, pätee. Voidaan määritellä vaikka niin, että oikeita ohjelmia ovat ainoastaan Unity työpöydän rajapintaan sidotut sovellukset. Näin ollen oikeita ohjelmia saa ainoastaan jos on Unity työpöytä.

turvallinen_ubuntu kirjoitti:

Ubuntun pakettivarasto(t) sattuu olemaan verkossa, sen voi toki ladata kokonaan kiintolevylle, jos ei nettiä tarvitse. Ubuntu nyt sattuu olemaan käyttis jossa osa ominaisuuksista on riippuvainen verkosta, ja toisin kuin windows jossa ohjelmat lataillaan pitkin nettiä. Et varmaan tajua koko pointtia, kun kirjoittelet muutenkin tyhmiä.

Lue lisää

Voi ladata, mutta ne ei ole Ubuntussa valmiina kuten väitettiin, samalla tavalla voit ladata kaikki Windowsin ohjelmat kiintolevylle, windowsissa on näet kaikki maailman windows sovellukset valmiina mukana sinun mukaasi.
Nerokasta, älykästä

102030405060 kirjoitti:

Tuo koko "Linuxiin ei saa oikeita ohjelmia" argumentti on niin älykääpiö kuin olla ja voi ja osoittaa lähinnä huonoa tietämyksen / ymmärryksen tasoa.

Linuxille ei ehkä saa halpoja kuluttajan perusohjelmia, joihinkin pikku juttuihin kuten videoiden editointiin, tai siihen ei saa joitakin tietyn sektorin ohjelmia kovin monipuolisesti, kuten vaikkapa kuvien käsittely.

Mutta ihan samalla tavalla Windowsillekkaan ei saa tiettyjä jonkin toisen sektorin ohjelmia.

Joten sama argumentti toimisi myös toisinpäin: "Windowsille ei saa oikeita ohjelmia".

Mutta kun noin typerä yleistys ei kummassakaan tapauksessa pidä paikkaansa, niin koko väitteellä ei oikeastaan ole mitään informaatioarvoa.

Käyttäjän täytyy tietää mitä koneellansa tekee ja mitä ohjelmia tykkää käyttää ja sen jälkeen valita käyttöjärjestelmä sen pohjalta.

Lue lisää

Saanen kysyä että missä olen puhunut jotain oikeista ohjelmista ja niiden saatavuuksista?

whoiwhittuteitä kirjoitti:

Voi ladata, mutta ne ei ole Ubuntussa valmiina kuten väitettiin, samalla tavalla voit ladata kaikki Windowsin ohjelmat kiintolevylle, windowsissa on näet kaikki maailman windows sovellukset valmiina mukana sinun mukaasi.
Nerokasta, älykästä

Lue lisää

"Voi ladata, mutta ne ei ole Ubuntussa valmiina kuten väitettiin"

Onhan. Tässä on koko Ubuntu: http://fi.archive.ubuntu.com/ubuntu/dists/

Tässä on pakettien kuvaukset: http://packages.ubuntu.com/fi/xenial/allpackages

Eli kyllä tosiaankin on valmiina.

"samalla tavalla voit ladata kaikki Windowsin ohjelmat kiintolevylle, windowsissa on näet kaikki maailman windows sovellukset valmiina mukana sinun mukaasi."

Windowsissa on kaikki Windowsiin kuuluvat sovellukset. Se ei tarkoita, että kaikki Windowsille tehdyt sovellukset kuuluisi Windowsiin. Sama pätee myös Ubuntuun, että kaikki mikä on Ubuntulle tehty ei kuulu Ubuntuun.

Nyt oli kyse nimenomaan niistä ohjelmista mitä kuuluu Ubuntuun ja noista linkeistä voit tarkistaa mitkä kaikki on Ubuntussa valmiina.

whoiwhittuteitä kirjoitti:

Voi ladata, mutta ne ei ole Ubuntussa valmiina kuten väitettiin, samalla tavalla voit ladata kaikki Windowsin ohjelmat kiintolevylle, windowsissa on näet kaikki maailman windows sovellukset valmiina mukana sinun mukaasi.
Nerokasta, älykästä

Lue lisää

Wintousissa on netinstallereita, niitä et voi ladata kiintolevylle ja asentaa. Muutenkin on aika työlästä käydä läpi tuhansia nettisivustoja...

csadcdsc kirjoitti:

Wintousissa on netinstallereita, niitä et voi ladata kiintolevylle ja asentaa. Muutenkin on aika työlästä käydä läpi tuhansia nettisivustoja...

MUTTA windowsiin saa kaikki tarpeelliset ohjelmat kuten vaikkapa Pinnacle Studio, Ubuntuun ei saa siis kaikkia tarpeellisia ohjelmia.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

MUTTA windowsiin saa kaikki tarpeelliset ohjelmat kuten vaikkapa Pinnacle Studio, Ubuntuun ei saa siis kaikkia tarpeellisia ohjelmia.

Kyllä minulla on kaikki tarpeelliset ja ylikin. Sovellusvalikoimasta klikkailen lisää ohjelmia, jos jotain tarvitsen.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Mistä tämä Pinnacle Studio Ubuntu versio siis ladataan?

Pinnacle on maksullinen ohjelma.
http://www.pinnaclesys.com/publicsite/us/home/
Lisäksi ei edes mikään hyvä, vaan parempia on paljon. Jopa niitä ilmaisisia.
Vapaanlähdekoodin ohjelmat ei ole koskaan vajaita, vaan aina täysversio!

Jotta voisin suositella jotain, pitäisi tietää mitä sillä tehdään?
Resoluutiot, tallennusmuoto ja kuinkapaljon muokataan??

Pinnaclemiäs kirjoitti:

MUTTA windowsiin saa kaikki tarpeelliset ohjelmat kuten vaikkapa Pinnacle Studio, Ubuntuun ei saa siis kaikkia tarpeellisia ohjelmia.

Puhut vain omasta puolestasi, et sellaisia asioita joita voisi yleistää kaikkiin käyttäjiin.

Mutta sinun kohdalla väitteesi varmasti pitää paikkaansa, sitä en epäile. Silloin sinun on pysyttävä niissä käyttöjärjestelmissä jotka tukevat niitä ohjelmia mitä tykkäät käyttää.

M-Kar kirjoitti:

"Eli siis Ubuntuun ei saakaan kaikkia tarvittavia ohjelmia, elinylempänä joku väitti valheellisesti että saa."

Ainakin videoeditoinnin saa joten ei tuolta osin ei ole valehdeltu.

"Software centerissä olevat sovellukset ei ole Ubuntussa valmiina,mjos olisi niin ne voisi klikkailla päälle ilman internet yhteyttä."

Kyllä voi. Katsos kun Ubuntu on palvelimessa ja Ubuntu on juurikin se kymmenien tuhansien pakettien repository.

Saa sen Ubuntun hankkia kokonaan itselle paikallisesti eikä se tietenkään tarvitse mitään Internettiä.

Tuo sinun jokelluksesi on jotain saman tasoista idioottihölinää kuin tällä toisella urpolla joka kuvittelee, että DVD-levyllä oleva peli toimisi 30v kuluttua. Ihan kuin kuvitellaan tietokoneohjelman olevan jokin fyysinen tuote jossain fyysisellä siirtomedialla.

Lue lisää

Jos näsäviisastellaan niin onhan se tietokoneohjelma fyysinenkin tuote.

Se vain vaihtaa muotoaan varsin vikkelään riippuen siitä, missä kohtaa systeemiä se on menossa.

Niin sähkövaraus, magneettikentän suunta, kuin kuoppa DVD levyn pinnassa ovat fyysisiä ilmiöitä.

102030405060 kirjoitti:

Puhut vain omasta puolestasi, et sellaisia asioita joita voisi yleistää kaikkiin käyttäjiin.

Mutta sinun kohdalla väitteesi varmasti pitää paikkaansa, sitä en epäile. Silloin sinun on pysyttävä niissä käyttöjärjestelmissä jotka tukevat niitä ohjelmia mitä tykkäät käyttää.

Lue lisää

Niinhän minä puhun, kukaan ei voi yleistää mitään ja se on pointii, Ubuntuun ei siis saa kaikkia tarpeellisia ohjelmia.
Sinäkinnyleistät kun sanot että muka korvaavia löytyisi.

Älkäämme siis yleistäkö, niin kauan kun yleistetään että muka linux jakeluilla pärjäisi ja niihin saisi ohjelmia kuten windowsiin niin minäkin yleistän ja kerron faktat!

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Niinhän minä puhun, kukaan ei voi yleistää mitään ja se on pointii, Ubuntuun ei siis saa kaikkia tarpeellisia ohjelmia.
Sinäkinnyleistät kun sanot että muka korvaavia löytyisi.

Älkäämme siis yleistäkö, niin kauan kun yleistetään että muka linux jakeluilla pärjäisi ja niihin saisi ohjelmia kuten windowsiin niin minäkin yleistän ja kerron faktat!

Lue lisää

Ubuntuun saa videoeditoinnin Pinnacle Studio on korvaava vaihtoehtokorvike eikä oikea ohjelma.

M-Kar kirjoitti:

Ubuntuun saa videoeditoinnin Pinnacle Studio on korvaava vaihtoehtokorvike eikä oikea ohjelma.

Millä tavalla ei muka ole oikea ohjelma?
Enemmän se Pinnacle Studio on oikea ohjelma kuin Linuksin vastaavat korvikkeet.
viitsisitsää et sie viitsisitsää lopettaa jokeltamisen?

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Millä tavalla ei muka ole oikea ohjelma?
Enemmän se Pinnacle Studio on oikea ohjelma kuin Linuksin vastaavat korvikkeet.
viitsisitsää et sie viitsisitsää lopettaa jokeltamisen?

Lue lisää

"Millä tavalla ei muka ole oikea ohjelma?"

Sillä tavalla kun se ei ole Kdenlive. Eli Windowsille ei saa oikeita ohjelmia.

M-Kar kirjoitti:

"Millä tavalla ei muka ole oikea ohjelma?"

Sillä tavalla kun se ei ole Kdenlive. Eli Windowsille ei saa oikeita ohjelmia.

Kyllä Pinnacle Studio on ihan oikea ohjelma, enemmän se on oikea ohjelma kuin Kdenlive, jos se ratkaisee sinulle että windowsiin ei saa oikeita ohjelmia niin silloinhan Kdenlive ei ole oikea ohjelma, sen nimittäin saa windowsii, windowsiin saa itseasiassa aivan kaikki linuksin ohjelmat.

Kummalla ohjelmalla on enemmän käyttäjiä, Pinnacle Studio vai Kdenlive?
Kummalla kuvankäsittelysoftalla on enemmän käyttäjiä, Photoshop vai Gimp?
Tämä kertoo jo sen kumpi on oikea ohjelma, ja myös sanoithan että windowsin ohjelma ei ole oikea joten Gimp on myös siis lelu ohjelma.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Kyllä Pinnacle Studio on ihan oikea ohjelma, enemmän se on oikea ohjelma kuin Kdenlive, jos se ratkaisee sinulle että windowsiin ei saa oikeita ohjelmia niin silloinhan Kdenlive ei ole oikea ohjelma, sen nimittäin saa windowsii, windowsiin saa itseasiassa aivan kaikki linuksin ohjelmat.

Kummalla ohjelmalla on enemmän käyttäjiä, Pinnacle Studio vai Kdenlive?
Kummalla kuvankäsittelysoftalla on enemmän käyttäjiä, Photoshop vai Gimp?
Tämä kertoo jo sen kumpi on oikea ohjelma, ja myös sanoithan että windowsin ohjelma ei ole oikea joten Gimp on myös siis lelu ohjelma.

Lue lisää

"Kdenlive ei ole oikea ohjelma, sen nimittäin saa windowsii"

Todista.

" windowsiin saa itseasiassa aivan kaikki linuksin ohjelmat."

Niin mutta kyse ei ole mistään linuksin ohjelmista vaan vaikka Ubuntun ohjelmista.

"Tämä kertoo jo sen kumpi on oikea ohjelma,"

Eli Windows ei ole oikea ohjelma eikä mikään Windowsille tehty. Androidia kun käytetään enemmän joten Android on oikea ja Windows on lelu.

M-Kar kirjoitti:

"Millä tavalla ei muka ole oikea ohjelma?"

Sillä tavalla kun se ei ole Kdenlive. Eli Windowsille ei saa oikeita ohjelmia.

Kuules keskenkasvuinen taukio kakara. Painu nyt h****tin kuuseen trollaamasta ja inttämästä tätäkin ketjua täysin rappiolle sen todellisesta tarkoituksesta.

Sitten toiset taukiot vielä lähtevät tuollaiseen idioottimaiseen ja loputtomaan penikka-kiistelyyn mukaan raiskaten koko ketjun. Per***leen kakaralauma.

Sinähän voit avata ihan iki oman ketjun jossa kiistelet 24/7 kuolemaasi saakka siitä mitkä ovat niitä oikeita ohjelmia.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Millä tavalla ei muka ole oikea ohjelma?
Enemmän se Pinnacle Studio on oikea ohjelma kuin Linuksin vastaavat korvikkeet.
viitsisitsää et sie viitsisitsää lopettaa jokeltamisen?

Lue lisää

Siis sinulle piti palautteeni olevan osoitettu, edellinen lipsahti (osin) virhekohtaan.

Kuules keskenkasvuinen taukio kakara. Painu nyt h****tin kuuseen trollaamasta ja inttämästä tätäkin ketjua täysin rappiolle sen todellisesta tarkoituksesta.

Sitten toiset taukiot vielä lähtevät tuollaiseen idioottimaiseen ja loputtomaan penikka-kiistelyyn mukaan raiskaten koko ketjun. Per***leen kakaralauma.

Sinähän voit avata ihan iki oman ketjun jossa kiistelet 24/7 kuolemaasi saakka siitä mitkä ovat niitä oikeita ohjelmia.

Oikeita ohjelmia ovat sellaiset jotka toimivat oikeissa työkäyttöön suunnatuissa käyttöjärjestelmissä.

Windows on suunnattu vakoilukäyttöön ja siinä toimii vakoiluohjelmat, ei oikeat ohjelmat.

M-Kar kirjoitti:

"Kdenlive ei ole oikea ohjelma, sen nimittäin saa windowsii"

Todista.

" windowsiin saa itseasiassa aivan kaikki linuksin ohjelmat."

Niin mutta kyse ei ole mistään linuksin ohjelmista vaan vaikka Ubuntun ohjelmista.

"Tämä kertoo jo sen kumpi on oikea ohjelma,"

Eli Windows ei ole oikea ohjelma eikä mikään Windowsille tehty. Androidia kun käytetään enemmän joten Android on oikea ja Windows on lelu.

Lue lisää

Todista sinä että se olisi oikea ohjelma ja että Pinnacle Studio ei ole oikea ohjelma, sinähän tässä todistus velvollinen nyt olet jos joku on.

W7_to_Linux kirjoitti:

Siis sinulle piti palautteeni olevan osoitettu, edellinen lipsahti (osin) virhekohtaan.

Kuules keskenkasvuinen taukio kakara. Painu nyt h****tin kuuseen trollaamasta ja inttämästä tätäkin ketjua täysin rappiolle sen todellisesta tarkoituksesta.

Sitten toiset taukiot vielä lähtevät tuollaiseen idioottimaiseen ja loputtomaan penikka-kiistelyyn mukaan raiskaten koko ketjun. Per***leen kakaralauma.

Sinähän voit avata ihan iki oman ketjun jossa kiistelet 24/7 kuolemaasi saakka siitä mitkä ovat niitä oikeita ohjelmia.

Lue lisää

Miksi minulle, ihan oikein sinä keskenkasvuinen kakara suuntasit viestisi, minähän tässä en jankuta mistään hiton oikeista ohjelmista.

Pinnaclemiäs kirjoitti:

Todista sinä että se olisi oikea ohjelma ja että Pinnacle Studio ei ole oikea ohjelma, sinähän tässä todistus velvollinen nyt olet jos joku on.

Ei minun tarvitse koska tämä on sinun logiikalla toimittu.

Ihan itse väitit ilman mitään todistamista tai perusteluita, että Ubuntuun ei muka saa oikeita ohjelmia vaikka sille saa videoeditoinnin. Sitten aloit lässyttämään jostain yksittäisen paskaohjelman merkistä kun ei ole samaa merkkiä niin ei mitään väliä. Kdenlivestä ei ole Windowsversiota joten Windowsille ei saa oikeita ohjelmia.

Näinhän sinä itse jankutat mutta se on olevinaan jokin ongelma tai pitäisi todistella kun käännetään toisin päin asia. Ei tässä tarvitse todistaa koska kyse on sinun omasta logiikasta.

Heimp täältä http://archive.ubuntu.com/ubuntu/pool/universe/g/gimp/gimp_2.8.16-1ubuntu1_amd64.deb

Voiko tuon WPS Officen yhteensopivuutensa lisäksi myös / jopa asentaa W7:lle, oletan ett'ei, mutta sillähän tuo Office puoli ilmeisesti ratkeaisi ja dokumentit aukeaisivat riippumatta kumpaan suuntaan ovat kulkemassa W < - > Ububtu 'maailmassa'. En osaa arvioida tuon WPS:n plussia ja mahdollisia miinuksia ominaisuuksiensa suhteen.

Onko Libre Office rajallisempi ja vähemmän yhteensopiva kuin tuo WPS Office vai päinvastoin kokonaisominaisuuksiltaan monipuolisempi?

Libre Officeko se kannattaisi nyt W7:lle ladata tulevaa jatellen?

PDF. Mites se nyt olikaan, eli olikos se nyt valmiin toisalta saapuneen tai kopioidun PDF:n muokkaus-kirjoitusmahdollisuus se yksi kriteeri ko. ohjelman valinnassa?

Koetan tässä kartoittaa mitkä asiat saattaisivat olla mahdollisina hasteena Ubuntuun siirtyessä.

Pitää myös tarkistaa toimiiko vaikkapa Nordnetin ja vastaavien pörssikaupan selaimesta riippumattomat softat Ubuntulla. Selainpohjaisillahan toimivuusongelmaa ei tule.

Sitten pitää vielä selvitellä millaisia työpöytiä Ubuntulle on, jotta voisi testata mikä sitten tuntuisi itsellen sopivamalta. Ilmeisesti Ubuntussa on jo paketeissaan valmiina suunnilleen kaikki tarvittava?

Ubuntu tuntuisi ehkä sopivimmalta jakelulta juuri Linuxiin siirtyvälle ja sille lienee saa laajasti tukea myös lisälaiteidenkin suhteen, ajurit jne.

W7_to_Linux kirjoitti:

Voiko tuon WPS Officen yhteensopivuutensa lisäksi myös / jopa asentaa W7:lle, oletan ett'ei, mutta sillähän tuo Office puoli ilmeisesti ratkeaisi ja dokumentit aukeaisivat riippumatta kumpaan suuntaan ovat kulkemassa W < - > Ububtu 'maailmassa'. En osaa arvioida tuon WPS:n plussia ja mahdollisia miinuksia ominaisuuksiensa suhteen.

Onko Libre Office rajallisempi ja vähemmän yhteensopiva kuin tuo WPS Office vai päinvastoin kokonaisominaisuuksiltaan monipuolisempi?

Libre Officeko se kannattaisi nyt W7:lle ladata tulevaa jatellen?

PDF. Mites se nyt olikaan, eli olikos se nyt valmiin toisalta saapuneen tai kopioidun PDF:n muokkaus-kirjoitusmahdollisuus se yksi kriteeri ko. ohjelman valinnassa?

Koetan tässä kartoittaa mitkä asiat saattaisivat olla mahdollisina hasteena Ubuntuun siirtyessä.

Pitää myös tarkistaa toimiiko vaikkapa Nordnetin ja vastaavien pörssikaupan selaimesta riippumattomat softat Ubuntulla. Selainpohjaisillahan toimivuusongelmaa ei tule.

Sitten pitää vielä selvitellä millaisia työpöytiä Ubuntulle on, jotta voisi testata mikä sitten tuntuisi itsellen sopivamalta. Ilmeisesti Ubuntussa on jo paketeissaan valmiina suunnilleen kaikki tarvittava?

Ubuntu tuntuisi ehkä sopivimmalta jakelulta juuri Linuxiin siirtyvälle ja sille lienee saa laajasti tukea myös lisälaiteidenkin suhteen, ajurit jne.

Lue lisää

"Onko Libre Office rajallisempi ja vähemmän yhteensopiva kuin tuo WPS Office vai päinvastoin kokonaisominaisuuksiltaan monipuolisempi?"

LibreOffice on Ubuntun natiivi että käytä sitä vaan.

"PDF. Mites se nyt olikaan, eli olikos se nyt valmiin toisalta saapuneen tai kopioidun PDF:n muokkaus-kirjoitusmahdollisuus se yksi kriteeri ko. ohjelman valinnassa?"

PDF:ää ei oletusarvoisesti muokata mitenkään. Asioita tehdään silloin väärin jos tällaista yrittää tehdä. LibreOfficella voi muokata esityksiä ja asiakirjoja ja ne voi sitten tallentaa PDF:ksi.

Silloin kun työskennellään ja muokataan sitä tietoa niin se pidetään edelleen muokattavassa muodossa, kuten esim. tekstitiedostona, LibreOfficen asiakirjana ja jne. PDF on vähän niinkuin vaikka DVD-elokuva, eli videoleikkeistä projektitiedostoista on kasattu ja pakattu valmis juttu mitä katsellaan eikä enää muokata.

"Pitää myös tarkistaa toimiiko vaikkapa Nordnetin ja vastaavien pörssikaupan selaimesta riippumattomat softat Ubuntulla. Selainpohjaisillahan toimivuusongelmaa ei tule."

Näkyi olevan Androidille, iOS:lle ja Windowsille natiivisovelluksia ja selainsovellus sitten toimi joka vehkeessä. Lisäksi ne avaa pian rajapinnan, että siihen voi itse laittaa mitä tahansa softaa kiinni.

Ubuntussa on kyllä toiminto millä voi paketoida selainsovelluksen myös erilliseksi, että sitä voi Firefoxilla surffailla missä haluaa mutta saa tuolta tuon Webtraden erilliseksi.

"Sitten pitää vielä selvitellä millaisia työpöytiä Ubuntulle on, jotta voisi testata mikä sitten tuntuisi itsellen sopivamalta. Ilmeisesti Ubuntussa on jo paketeissaan valmiina suunnilleen kaikki tarvittava?"

Ubuntussa mennään Unityllä. Canonicalin kehityspanos on siinä ja sitten kun on muita työpöytävirityksiä niin silloin ei kyse ole oikein Ubuntusta enää vaan ihan jonkun porukan omasta viritelmästä.

Tuolla sikäli merkitystä kun Ubuntun sovelluksissa voi olla riippuvuutta siihen mikä työpöytä on kyseessä ja myös sillä miten hyvin toimii kun Unityssä olevia vikoja korjaa sellaiset joille maksetaan palkkaa siitä, kuin myös tuen kestossa. Sekin vaikuttaa jos haluaa kysyä jostain apua niin oletus on, että käytössä on Unity. Vähän sama kuin soittaisit Windows 7:n kanssa apua jostain Elisa Omagurusta ja sitten onkin joku täysin muokattu Litestep käytössä niin siinähän sitten taas ihmetellään kun ei ole napit niissä paikoissa missä ne on miljardilla muulla.

Eli jos nyt hakee jotain muokkausvapauksia ja säätää kaikkia nippeleitä niin Ubuntu ei oikein ole siihen hyvä.

M-Kar kirjoitti:

"Onko Libre Office rajallisempi ja vähemmän yhteensopiva kuin tuo WPS Office vai päinvastoin kokonaisominaisuuksiltaan monipuolisempi?"

LibreOffice on Ubuntun natiivi että käytä sitä vaan.

"PDF. Mites se nyt olikaan, eli olikos se nyt valmiin toisalta saapuneen tai kopioidun PDF:n muokkaus-kirjoitusmahdollisuus se yksi kriteeri ko. ohjelman valinnassa?"

PDF:ää ei oletusarvoisesti muokata mitenkään. Asioita tehdään silloin väärin jos tällaista yrittää tehdä. LibreOfficella voi muokata esityksiä ja asiakirjoja ja ne voi sitten tallentaa PDF:ksi.

Silloin kun työskennellään ja muokataan sitä tietoa niin se pidetään edelleen muokattavassa muodossa, kuten esim. tekstitiedostona, LibreOfficen asiakirjana ja jne. PDF on vähän niinkuin vaikka DVD-elokuva, eli videoleikkeistä projektitiedostoista on kasattu ja pakattu valmis juttu mitä katsellaan eikä enää muokata.

"Pitää myös tarkistaa toimiiko vaikkapa Nordnetin ja vastaavien pörssikaupan selaimesta riippumattomat softat Ubuntulla. Selainpohjaisillahan toimivuusongelmaa ei tule."

Näkyi olevan Androidille, iOS:lle ja Windowsille natiivisovelluksia ja selainsovellus sitten toimi joka vehkeessä. Lisäksi ne avaa pian rajapinnan, että siihen voi itse laittaa mitä tahansa softaa kiinni.

Ubuntussa on kyllä toiminto millä voi paketoida selainsovelluksen myös erilliseksi, että sitä voi Firefoxilla surffailla missä haluaa mutta saa tuolta tuon Webtraden erilliseksi.

"Sitten pitää vielä selvitellä millaisia työpöytiä Ubuntulle on, jotta voisi testata mikä sitten tuntuisi itsellen sopivamalta. Ilmeisesti Ubuntussa on jo paketeissaan valmiina suunnilleen kaikki tarvittava?"

Ubuntussa mennään Unityllä. Canonicalin kehityspanos on siinä ja sitten kun on muita työpöytävirityksiä niin silloin ei kyse ole oikein Ubuntusta enää vaan ihan jonkun porukan omasta viritelmästä.

Tuolla sikäli merkitystä kun Ubuntun sovelluksissa voi olla riippuvuutta siihen mikä työpöytä on kyseessä ja myös sillä miten hyvin toimii kun Unityssä olevia vikoja korjaa sellaiset joille maksetaan palkkaa siitä, kuin myös tuen kestossa. Sekin vaikuttaa jos haluaa kysyä jostain apua niin oletus on, että käytössä on Unity. Vähän sama kuin soittaisit Windows 7:n kanssa apua jostain Elisa Omagurusta ja sitten onkin joku täysin muokattu Litestep käytössä niin siinähän sitten taas ihmetellään kun ei ole napit niissä paikoissa missä ne on miljardilla muulla.

Eli jos nyt hakee jotain muokkausvapauksia ja säätää kaikkia nippeleitä niin Ubuntu ei oikein ole siihen hyvä.

Lue lisää

Näkisin että Linuxiin siirtyessä alustava pohjustustyö appsi-valintojen suhteen on oleellista, ettei sitten myöhemmin joudu skippaamaan toisiin appseihin. Tässä koettaen ottaa huomioon, että tulisi mahdollisimman hyvin toimeen myös Windows-maailman kanssa.

Alla vertaillaan ominaisuuksia.

"What are the best office suites for Linux?"

- http://www.slant.co/topics/739/compare/~libreoffice_vs_wps-office_vs_google-drive


"6 Best PDF Document Viewers for Linux Systems"

- http://www.tecmint.com/linux-pdf-viewers-and-readers-tools/

"Which Is the Best PDF Editor for Linux"

- https://www.iskysoft.com/edit-pdf/linux-pdf-editor.html

"5 Easy & Effective Ways to Edit PDF Documents on Linux"

- http://www.makeuseof.com/tag/5-easy-effective-ways-edit-pdf-documents-linux/

Linux Tips and Tools: http://www.techsupportalert.com/linux

W7_to_Linux kirjoitti:

Näkisin että Linuxiin siirtyessä alustava pohjustustyö appsi-valintojen suhteen on oleellista, ettei sitten myöhemmin joudu skippaamaan toisiin appseihin. Tässä koettaen ottaa huomioon, että tulisi mahdollisimman hyvin toimeen myös Windows-maailman kanssa.

Alla vertaillaan ominaisuuksia.

"What are the best office suites for Linux?"

- http://www.slant.co/topics/739/compare/~libreoffice_vs_wps-office_vs_google-drive


"6 Best PDF Document Viewers for Linux Systems"

- http://www.tecmint.com/linux-pdf-viewers-and-readers-tools/

"Which Is the Best PDF Editor for Linux"

- https://www.iskysoft.com/edit-pdf/linux-pdf-editor.html

"5 Easy & Effective Ways to Edit PDF Documents on Linux"

- http://www.makeuseof.com/tag/5-easy-effective-ways-edit-pdf-documents-linux/

Linux Tips and Tools: http://www.techsupportalert.com/linux

Lue lisää

"Näkisin että Linuxiin siirtyessä alustava pohjustustyö appsi-valintojen suhteen on oleellista, ettei sitten myöhemmin joudu skippaamaan toisiin appseihin."

Ubuntun vakiot toimivat erittäin hyvin, kuten toimii myös Windowsin vakiot ja MS Office. Tässähän nyt valitaan kokonaista ekosysteemiä ennemminkin. Eli onko se Apple, Canonical, Google vai Microsoft.

"Tässä koettaen ottaa huomioon, että tulisi mahdollisimman hyvin toimeen myös Windows-maailman kanssa."

Eri organisaatiot ja henkilöt käyttävät eri käyttöjärjestelmiä ja siinä ei ole mitään ongelmaa yhteentoimivuuden kanssa. Sitä varten on standardit verkkoprotokollat ja tiedostoformaatit. Sitä pitää vaan omaksua se käytäntö, että organisaation sisällä tai tilaaja vakioi alihankkijalle sen tekniikan että on samaa ja käytetään, ja sitten kun lähetetään ulkopuolelle niin standardissa muodossa valmis file.

Olen iäisyyden tallentanut Windowsissa Wordilla PDF tiedostoa ja avannut sen Ubuntussa ja vastaavasti Ubuntussa tallentanut LibreOfficella tekemää tiedostoa PDF:ksi ja avannut Windowsissa. Hyvin toimii ja tiedoston voi siirtää vaikka sähköpostilla tai HTTP:llä.

PDF siis tosiaankin toimii, samoin JPG, PNG, SVG, sähköposti, HTTP jne. se mikä se ero, että Windowsissa pakataan tiedostoja samaan zip muodossa ja se ei tallenna merkistöjä tiedostonimiin ja Windows käyttää vanhaa Latin-1:stä. Ubuntussa taas tehdään pakkaukset tar.gz muodossa ja siinä menee kyllä tieto.

Windows ei tajua .tar.gz:sta mitään, joten homma toimii yhteen kun lähetetään Windowsin käyttäjälle tieto .zip muodossa, ilman ääkkösiä ja Windowsista kun tehdään zip paketti niin ei käytetä mitään ääkkösiä tai muita hieroglyfejä. Sitä ei oikein voi olettaa, että Windowsin käyttäjällä on vaikka 7-zip. Sitä olen kyllä itse käyttänyt joissakin erikoistilanteissa mutta minusta on parempi hoitaa käytännöt kuntoon (=tässä tapauksessa ääkköset pois ja zip), että ei tarvitse mitään virityksiä asentaa mihinkään.

En ota mitään kantaa mihinkään WPS officeen tai PDF:n muokkaukseen. Ubuntun vakiot on toiminut Ubuntussa aina. Windowsissa tuli ennen käytettyä Adobe Readeria ja aikoinaan myös PDF-tulostusta mutta nyt siinä ollut 3,5v valmiina PDF-tuki joten ei ole tarvinnut.

M-Kar kirjoitti:

"Näkisin että Linuxiin siirtyessä alustava pohjustustyö appsi-valintojen suhteen on oleellista, ettei sitten myöhemmin joudu skippaamaan toisiin appseihin."

Ubuntun vakiot toimivat erittäin hyvin, kuten toimii myös Windowsin vakiot ja MS Office. Tässähän nyt valitaan kokonaista ekosysteemiä ennemminkin. Eli onko se Apple, Canonical, Google vai Microsoft.

"Tässä koettaen ottaa huomioon, että tulisi mahdollisimman hyvin toimeen myös Windows-maailman kanssa."

Eri organisaatiot ja henkilöt käyttävät eri käyttöjärjestelmiä ja siinä ei ole mitään ongelmaa yhteentoimivuuden kanssa. Sitä varten on standardit verkkoprotokollat ja tiedostoformaatit. Sitä pitää vaan omaksua se käytäntö, että organisaation sisällä tai tilaaja vakioi alihankkijalle sen tekniikan että on samaa ja käytetään, ja sitten kun lähetetään ulkopuolelle niin standardissa muodossa valmis file.

Olen iäisyyden tallentanut Windowsissa Wordilla PDF tiedostoa ja avannut sen Ubuntussa ja vastaavasti Ubuntussa tallentanut LibreOfficella tekemää tiedostoa PDF:ksi ja avannut Windowsissa. Hyvin toimii ja tiedoston voi siirtää vaikka sähköpostilla tai HTTP:llä.

PDF siis tosiaankin toimii, samoin JPG, PNG, SVG, sähköposti, HTTP jne. se mikä se ero, että Windowsissa pakataan tiedostoja samaan zip muodossa ja se ei tallenna merkistöjä tiedostonimiin ja Windows käyttää vanhaa Latin-1:stä. Ubuntussa taas tehdään pakkaukset tar.gz muodossa ja siinä menee kyllä tieto.

Windows ei tajua .tar.gz:sta mitään, joten homma toimii yhteen kun lähetetään Windowsin käyttäjälle tieto .zip muodossa, ilman ääkkösiä ja Windowsista kun tehdään zip paketti niin ei käytetä mitään ääkkösiä tai muita hieroglyfejä. Sitä ei oikein voi olettaa, että Windowsin käyttäjällä on vaikka 7-zip. Sitä olen kyllä itse käyttänyt joissakin erikoistilanteissa mutta minusta on parempi hoitaa käytännöt kuntoon (=tässä tapauksessa ääkköset pois ja zip), että ei tarvitse mitään virityksiä asentaa mihinkään.

En ota mitään kantaa mihinkään WPS officeen tai PDF:n muokkaukseen. Ubuntun vakiot on toiminut Ubuntussa aina. Windowsissa tuli ennen käytettyä Adobe Readeria ja aikoinaan myös PDF-tulostusta mutta nyt siinä ollut 3,5v valmiina PDF-tuki joten ei ole tarvinnut.

Lue lisää

"Tässähän nyt valitaan kokonaista ekosysteemiä ennemminkin. Eli onko se Apple, Canonical, Google vai Microsoft."

Pointti on se, että Linux-maailma on vain osa kokonaisuutta, jossa Windows-maailma ei perustavoissaan edes ajattele Linuxia. Tästä se huoli mahdollisista yhteensopivuusongelmista joissakin tilanteissa.

'Linux-henkilö' ottaa vastaan jotakin virallisten tahojen materiaalia ja jos ko. asiakirjat eivät aukeakaan, niin lisämurheita tietää.

"Windows ei tajua .tar.gz:sta mitään, joten homma toimii yhteen kun lähetetään Windowsin käyttäjälle tieto .zip muodossa, ilman ääkkösiä ja Windowsista kun tehdään zip paketti niin ei käytetä mitään ääkkösiä tai muita hieroglyfejä."

Windows-maailmassa virastot ja yritykset toimivat sen standardeilla, ei Linuxin ja juurikin se saattaa tuoda joissakin tilanteissa ongelmia, joita en liiaksi kaipaisi.

Kuvitellaan vaikkapa alla oleva teksti jonkin minkä tahansa virallisen tahon sellaisena, niin eivät he muuta tekstiä 'puppu-ranskaksi' vain, jotta (marginaalisen yksityiskäyttäjäkunnan) Linux-vastaanottaja saisi siitä selvää.

Olisihan se nyt kestämätön tilanne jos verottaja tai jokin liikeyritys muokkaisi viralliset dokumenttinsa, asiakirjansa, sopimumukset, esitteet ja tarjouskirjeet johonkin 'puppu-formaattiin' ilman ko. kielen normaaleja merkkejä.

Les formats gérés par Winrar 5 ?

Comme son nom l'indique, le logiciel de RARLAB gère évidemment son format de fichiers .rar ainsi que le nouveau format .rar5, mais également les incontournables .zip, .zipx du propriétaire WinZip et le .7z de l'excellent logiciel libre 7-Zip.

"Parmis les autres formats de fichiers supportés, on compte les suivants : CAB, ARJ, LZH, TAR, GZip, TAR.GZ, BZ2, TAR.BZ2, ACE UUE, JAR, ISO - ISO9660."

- http://www.clubic.com/telecharger-fiche9632-winrar.html

M-Kar kirjoitti:

"Näkisin että Linuxiin siirtyessä alustava pohjustustyö appsi-valintojen suhteen on oleellista, ettei sitten myöhemmin joudu skippaamaan toisiin appseihin."

Ubuntun vakiot toimivat erittäin hyvin, kuten toimii myös Windowsin vakiot ja MS Office. Tässähän nyt valitaan kokonaista ekosysteemiä ennemminkin. Eli onko se Apple, Canonical, Google vai Microsoft.

"Tässä koettaen ottaa huomioon, että tulisi mahdollisimman hyvin toimeen myös Windows-maailman kanssa."

Eri organisaatiot ja henkilöt käyttävät eri käyttöjärjestelmiä ja siinä ei ole mitään ongelmaa yhteentoimivuuden kanssa. Sitä varten on standardit verkkoprotokollat ja tiedostoformaatit. Sitä pitää vaan omaksua se käytäntö, että organisaation sisällä tai tilaaja vakioi alihankkijalle sen tekniikan että on samaa ja käytetään, ja sitten kun lähetetään ulkopuolelle niin standardissa muodossa valmis file.

Olen iäisyyden tallentanut Windowsissa Wordilla PDF tiedostoa ja avannut sen Ubuntussa ja vastaavasti Ubuntussa tallentanut LibreOfficella tekemää tiedostoa PDF:ksi ja avannut Windowsissa. Hyvin toimii ja tiedoston voi siirtää vaikka sähköpostilla tai HTTP:llä.

PDF siis tosiaankin toimii, samoin JPG, PNG, SVG, sähköposti, HTTP jne. se mikä se ero, että Windowsissa pakataan tiedostoja samaan zip muodossa ja se ei tallenna merkistöjä tiedostonimiin ja Windows käyttää vanhaa Latin-1:stä. Ubuntussa taas tehdään pakkaukset tar.gz muodossa ja siinä menee kyllä tieto.

Windows ei tajua .tar.gz:sta mitään, joten homma toimii yhteen kun lähetetään Windowsin käyttäjälle tieto .zip muodossa, ilman ääkkösiä ja Windowsista kun tehdään zip paketti niin ei käytetä mitään ääkkösiä tai muita hieroglyfejä. Sitä ei oikein voi olettaa, että Windowsin käyttäjällä on vaikka 7-zip. Sitä olen kyllä itse käyttänyt joissakin erikoistilanteissa mutta minusta on parempi hoitaa käytännöt kuntoon (=tässä tapauksessa ääkköset pois ja zip), että ei tarvitse mitään virityksiä asentaa mihinkään.

En ota mitään kantaa mihinkään WPS officeen tai PDF:n muokkaukseen. Ubuntun vakiot on toiminut Ubuntussa aina. Windowsissa tuli ennen käytettyä Adobe Readeria ja aikoinaan myös PDF-tulostusta mutta nyt siinä ollut 3,5v valmiina PDF-tuki joten ei ole tarvinnut.

Lue lisää

"En ota mitään kantaa mihinkään WPS officeen tai PDF:n muokkaukseen. Ubuntun vakiot on toiminut Ubuntussa aina. Windowsissa tuli ennen käytettyä Adobe Readeria ja aikoinaan myös PDF-tulostusta mutta nyt siinä ollut 3,5v valmiina PDF-tuki joten ei ole tarvinnut."

Niin, mutta nyt lukemani perusteella tuo WPS Office on juurikin se kaikkein yhtensopivin Windows-maailman kanssa.

Adobe puolestaan on PDF-ohjelmien luoja / omistaja ja nyttemmin osin suljettu koska ei kunnioita ISO-standardia.

"Cette page traite de la gestion des fichiers de type PDF sous Ubuntu."

- https://doc.ubuntu-fr.org/pdf

Ps. Tälle koneelle on myyjäliike asentanut Acrobat Reader CD:n, mutta viskannen sen kokonaan pois.

W7_to_Linux kirjoitti:

"En ota mitään kantaa mihinkään WPS officeen tai PDF:n muokkaukseen. Ubuntun vakiot on toiminut Ubuntussa aina. Windowsissa tuli ennen käytettyä Adobe Readeria ja aikoinaan myös PDF-tulostusta mutta nyt siinä ollut 3,5v valmiina PDF-tuki joten ei ole tarvinnut."

Niin, mutta nyt lukemani perusteella tuo WPS Office on juurikin se kaikkein yhtensopivin Windows-maailman kanssa.

Adobe puolestaan on PDF-ohjelmien luoja / omistaja ja nyttemmin osin suljettu koska ei kunnioita ISO-standardia.

"Cette page traite de la gestion des fichiers de type PDF sous Ubuntu."

- https://doc.ubuntu-fr.org/pdf

Ps. Tälle koneelle on myyjäliike asentanut Acrobat Reader CD:n, mutta viskannen sen kokonaan pois.

Lue lisää

"Niin, mutta nyt lukemani perusteella tuo WPS Office on juurikin se kaikkein yhtensopivin Windows-maailman kanssa."

Siis kun LibreOfficella tallentaa PDF:n niin se on täysin yhteensopiva Windowsin PDF luvun kanssa ja vaikka Adoben ohjelmien kanssa ja sama toimii toiseen suuntaan.

"Adobe puolestaan on PDF-ohjelmien luoja / omistaja ja nyttemmin osin suljettu koska ei kunnioita ISO-standardia."

Kyllä se Adoben ohjelma sitä ISO standardia PDF:ää lukee ja tekee mutta siinä nyt oletuksena ties mitä extensiota päällä. Eiköhän ne saa asetuksista disabloitua.

Ubuntun LibreOffice oletuksena pitää extensioneita päällä ja MS Office 365 oletuksena ei tallentanut OOXML Strictiä vaan sitä vähän muunneltua versiota.

W7_to_Linux kirjoitti:

"Tässähän nyt valitaan kokonaista ekosysteemiä ennemminkin. Eli onko se Apple, Canonical, Google vai Microsoft."

Pointti on se, että Linux-maailma on vain osa kokonaisuutta, jossa Windows-maailma ei perustavoissaan edes ajattele Linuxia. Tästä se huoli mahdollisista yhteensopivuusongelmista joissakin tilanteissa.

'Linux-henkilö' ottaa vastaan jotakin virallisten tahojen materiaalia ja jos ko. asiakirjat eivät aukeakaan, niin lisämurheita tietää.

"Windows ei tajua .tar.gz:sta mitään, joten homma toimii yhteen kun lähetetään Windowsin käyttäjälle tieto .zip muodossa, ilman ääkkösiä ja Windowsista kun tehdään zip paketti niin ei käytetä mitään ääkkösiä tai muita hieroglyfejä."

Windows-maailmassa virastot ja yritykset toimivat sen standardeilla, ei Linuxin ja juurikin se saattaa tuoda joissakin tilanteissa ongelmia, joita en liiaksi kaipaisi.

Kuvitellaan vaikkapa alla oleva teksti jonkin minkä tahansa virallisen tahon sellaisena, niin eivät he muuta tekstiä 'puppu-ranskaksi' vain, jotta (marginaalisen yksityiskäyttäjäkunnan) Linux-vastaanottaja saisi siitä selvää.

Olisihan se nyt kestämätön tilanne jos verottaja tai jokin liikeyritys muokkaisi viralliset dokumenttinsa, asiakirjansa, sopimumukset, esitteet ja tarjouskirjeet johonkin 'puppu-formaattiin' ilman ko. kielen normaaleja merkkejä.

Les formats gérés par Winrar 5 ?

Comme son nom l'indique, le logiciel de RARLAB gère évidemment son format de fichiers .rar ainsi que le nouveau format .rar5, mais également les incontournables .zip, .zipx du propriétaire WinZip et le .7z de l'excellent logiciel libre 7-Zip.

"Parmis les autres formats de fichiers supportés, on compte les suivants : CAB, ARJ, LZH, TAR, GZip, TAR.GZ, BZ2, TAR.BZ2, ACE UUE, JAR, ISO - ISO9660."

- http://www.clubic.com/telecharger-fiche9632-winrar.html

Lue lisää

"Pointti on se, että Linux-maailma on vain osa kokonaisuutta, jossa Windows-maailma ei perustavoissaan edes ajattele Linuxia. Tästä se huoli mahdollisista yhteensopivuusongelmista joissakin tilanteissa."

Ei käytännössä ole kun pysyy niissä standardeissa muodoissa ja verkkoprotokollissa.

'Linux-henkilö' ottaa vastaan jotakin virallisten tahojen materiaalia ja jos ko. asiakirjat eivät aukeakaan, niin lisämurheita tietää."

Se materiaali on PDF:ää. Sillä ei oikeasti ole mitään merkitystä onko käyttöjärjestelmässä Linux vai ei.

"Windows-maailmassa virastot ja yritykset toimivat sen standardeilla, ei Linuxin ja juurikin se saattaa tuoda joissakin tilanteissa ongelmia, joita en liiaksi kaipaisi."

Tuo pakkausformaatti ei käytännössä ole mikään standardi vaan joka ekosysteemissä on omansa. Ubuntussa oletuksena suositaan tar.gz ja Windowsissa zip:piä, mutta Ubuntu tukee myös zip:piä joten vaihdettaessa tietoa Windowsvehkeiden kanssa, tuo toimii kyllä. Hieroglyfit vaan pois tiedostonimistä. Sen lisäksi kaikissa virastoissa ja yrityksissä ei tietenkään ole Windowsia. Kysehän on täysin organisaatiokohtainen asia.

Eli, voi helposti lähettää mille tahansa virastolle PDF tiedostoa ja jos tarvitsee kasata 20 pientä tiedostoa yhteen niin jos toisessa päässä on Ubuntu niin normi .tar.gz käy ja Windows virastoon sitten .zip ja tiedostot sitten muotoa vaikka asiakirja_ilman_aakkosia_20160621.pdf

Toimii ihan hienosti.

"Kuvitellaan vaikkapa alla oleva teksti jonkin minkä tahansa virallisen tahon sellaisena, niin eivät he muuta tekstiä 'puppu-ranskaksi' vain, jotta (marginaalisen yksityiskäyttäjäkunnan) Linux-vastaanottaja saisi siitä selvää."

Ei tekstiä tarvitse muuttaa. .zip formaatissa TIEDOSTON NIMET pitää olla vapaata hieroglyfeistä koska zip formaatti ei tajua mitään merkistöistä.

Eli vaikka les_formats.pdf


"Olisihan se nyt kestämätön tilanne jos verottaja tai jokin liikeyritys muokkaisi viralliset dokumenttinsa, asiakirjansa, sopimumukset, esitteet ja tarjouskirjeet johonkin 'puppu-formaattiin' ilman ko. kielen normaaleja merkkejä."

Ei sellaisesta ole kukaan puhunut. PDF formaatissa asiakirja näkyy vastaanottajalla samanlaisena ja sitä näissä käytetään. Sen sijaan jos laittaa vaikka 20 asiakirjaa .zip tiedostoon niin hieroglyfit pitää siivota pois tiedostonimistä ja ongelma siinä .zip formaatin rajoitteissa ja Windowsin erilaisessa merkistössä. Myös muokattavissa tiedostoissa, HTML:ssä ja melkein kaikessa mahdollisessa tallennetaan tieto merkistöstä.

M-Kar kirjoitti:

"Niin, mutta nyt lukemani perusteella tuo WPS Office on juurikin se kaikkein yhtensopivin Windows-maailman kanssa."

Siis kun LibreOfficella tallentaa PDF:n niin se on täysin yhteensopiva Windowsin PDF luvun kanssa ja vaikka Adoben ohjelmien kanssa ja sama toimii toiseen suuntaan.

"Adobe puolestaan on PDF-ohjelmien luoja / omistaja ja nyttemmin osin suljettu koska ei kunnioita ISO-standardia."

Kyllä se Adoben ohjelma sitä ISO standardia PDF:ää lukee ja tekee mutta siinä nyt oletuksena ties mitä extensiota päällä. Eiköhän ne saa asetuksista disabloitua.

Ubuntun LibreOffice oletuksena pitää extensioneita päällä ja MS Office 365 oletuksena ei tallentanut OOXML Strictiä vaan sitä vähän muunneltua versiota.

Lue lisää

"Siis kun LibreOfficella tallentaa PDF:n niin se on täysin yhteensopiva Windowsin PDF luvun kanssa ja vaikka Adoben ohjelmien kanssa ja sama toimii toiseen suuntaan."

Linkittämäni vertailusivu kertoo seuraavaa:

Pro: "Excellent Microsoft Office compatibility WPS has the best compatibility with MS Office files of all major office suites that support Linux."

"Ubuntussa oletuksena suositaan tar.gz ja Windowsissa zip:piä, mutta Ubuntu tukee myös zip:piä joten vaihdettaessa tietoa Windowsvehkeiden kanssa, tuo toimii kyllä."

Eli yksinkertaisuuden vuoksi pakollisia poikkeustapauksia lukuunottamatta aina zip:illä, niin ei tule hankaluuksia, eikä tarvitse veksalilla.

Ps. Omat oudon tavan leipoa asioita leveästi ja laakeasti sekavimmiksi kuin ne oletuksellisti edes ovat ja hyvin epäpedagogisesti hukutat laakeuksien alle oleellisen.

W7_to_Linux kirjoitti:

"Siis kun LibreOfficella tallentaa PDF:n niin se on täysin yhteensopiva Windowsin PDF luvun kanssa ja vaikka Adoben ohjelmien kanssa ja sama toimii toiseen suuntaan."

Linkittämäni vertailusivu kertoo seuraavaa:

Pro: "Excellent Microsoft Office compatibility WPS has the best compatibility with MS Office files of all major office suites that support Linux."

"Ubuntussa oletuksena suositaan tar.gz ja Windowsissa zip:piä, mutta Ubuntu tukee myös zip:piä joten vaihdettaessa tietoa Windowsvehkeiden kanssa, tuo toimii kyllä."

Eli yksinkertaisuuden vuoksi pakollisia poikkeustapauksia lukuunottamatta aina zip:illä, niin ei tule hankaluuksia, eikä tarvitse veksalilla.

Ps. Omat oudon tavan leipoa asioita leveästi ja laakeasti sekavimmiksi kuin ne oletuksellisti edes ovat ja hyvin epäpedagogisesti hukutat laakeuksien alle oleellisen.

Lue lisää

"Excellent Microsoft Office compatibility WPS has the best compatibility with MS Office files of all major office suites that support Linux."

Aika merkityksetöntä koska officetiedostot eivät kuitenkaan tallenna tarkasti ulkoasutietoa ja ei niitä tiedostoja missään MS Office muodoissa muutenkaan lähetetä vaan PDF:nä.

Sitä paitsi MS Office 365 toki toimii Ubuntulla, että se kyllä on niin yhteensopiva kuin tarvitsee olla MS Officen kanssa.

"Eli yksinkertaisuuden vuoksi pakollisia poikkeustapauksia lukuunottamatta aina zip:illä, niin ei tule hankaluuksia, eikä tarvitse veksalilla."

Se on turvallinen joo kun vastaanottajalla on Android, Windows tai vaikka OS X, mutta tiedostonimistä tosiaankin ääkköset pois johtuen siitä, että Windows toimii eri tavalla kuin muut. Muualla UTF-8 aika pitkälti.

"Ps. Omat oudon tavan leipoa asioita leveästi ja laakeasti sekavimmiksi kuin ne oletuksellisti edes ovat ja hyvin epäpedagogisesti hukutat laakeuksien alle oleellisen. "

En nyt näe missä se sekavuus on. Minä luulen että itse toimit oudon suppeasti ja näet ihmettelet pelkkää Windows-jakelua ja sitten käsitys asioista on jotenkin suppeata, vaikka tosiasiassa maailma, virastot tai yritykset eivät pyöri minkään Windowsin ympärillä ja Windows on vain yksi 14% marginaali siellä jakeluiden joukossa.

Minä toimin agnostisesti sen teknologian suhteen. Sillä kun ei oikeasti ole niin isoa merkitystä minkä merkkinen se käyttöjärjestelmä on vaan pitää ymmärtää ne standardit ja formaattien rajoitteet, varsinkin jos kyse on jostain standardoimattomista jutuista kuten tiedostopakkerit ja pitää ymmärtää sellaiset peruskäsitteet kuin vaikka merkistöt. Kuiteskin erilaisia merkistöjä on ollut aina.

Tietysti niissä kohdin sitten on sitä muutostyötä jos jotain ei ole standardissa muodossa tai on toisen ekosysteemin formaateissa joista se on hyvä siivota puhtaaksi siihen mitä käyttää jatkossa.

Tärkeintä on kuten missä tahansa it-projektissa ottaa tarvittavat varmuuskopiot *ennen* minkä tahansa operaatioon ryhtymistä

OpenOffice ja Libreoffice on niin lähisukulaisia että uskallanpa väittää että ne O-O:lla tehdyt dokumentit aukeaa aivan suoraan ilman mitään välivaiheita mutta kuten sanottu backupit kuntoon

.

Miksi sinulle on niin vaikeaa hyväksyä sitä realiteettiä, etteivät kaikki toimi sinun tavallasi?

Miksi tulet trollaamaan ketjuun, joka sinua ei edes W10:n käyttäjänä edes koske?

Suomeksi ilmaistuna: päivitä itsesi h****n kuuseen sekoittamasta tätä ketjua ;-)

Ps. En ole koskaan avannut FB-tai Google-tiliä tai Twitteriä ja Googlen roinaa käytän mutenkin mahdollismman vähän.

Google ja facebook ovat palveluja, mutta windows on käyttöjärjestelmä jolla vakoillaan käyttäjää, kuin myös käytetään palveluja. Itse en käytä noista yhtäkään ;)

Mistäs tiedät kun et ole muita edes kokeillut.

Älä trollaaaaaa

Kukaan ei ota tosissaan tyhmyyden ruumiillistumaa, .....†
hehhehheheeeeehe.....†