Kysyisin vaan, että kuinka moni on ihan oikeasti antanut puolisolleen pettämisen anteeksi? Ja onko suhde ollut mutkaton sen jälkeen?
Sanotaan, että pettäjä pettää aina uudestaan. Onko siis järkevintä heittää puoliso pihalle heti vai kannattaako kokeilla uutta mahdollisuutta? Kai se uusi mahdollisuus on jonkun kohdalla käytetty oikeinkin??
Miten olette pystyneet antamaan anteeksi? Mitkä asiat vaikuttivat siihen?
Olen todella kusisessa tilanteessa, ja vaikkei yleinen mielipide paljon tätä surua helpota niin olisi edes mielenkiintoista kuulla.
Sanotaan, että pettäjä pettää aina uudestaan. Onko siis järkevintä heittää puoliso pihalle heti vai kannattaako kokeilla uutta mahdollisuutta? Kai se uusi mahdollisuus on jonkun kohdalla käytetty oikeinkin??
Miten olette pystyneet antamaan anteeksi? Mitkä asiat vaikuttivat siihen?
Olen todella kusisessa tilanteessa, ja vaikkei yleinen mielipide paljon tätä surua helpota niin olisi edes mielenkiintoista kuulla.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Et varmasti minun näkökantaa halua tietää vaan petetyn mutta kerron nyt kuitenkin kuinka meillä..
Eli siis itse olen kerran pettäny.En sänkyyn asti mennyt,mutta suudellut toista.Tästä on nyt aikaa vajaa vuosi.En usko teoriaan että jos pettää kerran niin pettää toiste.Itse ainakin sain tuosta tapauksesta kunnon opetuksen ja näin kuinka toista loukkasin.Enään en niin tee.
Nyt suhde meillä hyvällä mallilla.Jonkun aikaa kesti kuitenkin suhteen "normalisoitumiseen".Itselläni vieläkin huono olo asiasta ja kaduttaa PALJON.Eikä luottamus ole täysin takaisin tullutkaan..kyllä vielä ajan kanssa.
jaksamisia!
Vaimoni petti kuolemaansa saakka, siis 23v. Ei se lopu koskaan, aina kun tilaisuus tulee, jatkuu sama
Pakko vastata, sillä olen reilu kuukausi sitten antanut miehelleni anteeksi pettämisen.
Mieheni "rakastui" toiseen naiseen, oli sen kanssa muutaman kuukauden, erosi minusta kyllä ensimmäisten pettämisten jälkeen.
Pärjäsin hyvin jo yksin, mutta miehen palatessa läheisyyteeni tunsin, että kuulumme edelleen yhteen.
Nyt olen itkenyt, rakastanut, tuntenut valtavaa ahdistusta eikä paino rintalastassa meinaa loppua millään.
Joten ei ole suhde mutkaton,
mutta meillä mies on ymmärtänyt ja kuunnellut...
ollut aika avoin ja toivottavasti myös rehellinen.
Luottamus on mennyt, mutta uskon että jos mennään 5vuottakin eteenpäin niin tämä pettämisjupakka on vain harmaa muisto joka ei enää kalva.
Jos uskoo ikuiseen rakkauteen,
kannattaa myös uskoa anteeksi antamiseen ja ihmisen hyvyyteen.
En tiedä, kuinka kauan olisi kestänyt luottamuksen palautuminen vai olisiko sitä tapahtunut koskaan. Mieheni kyllästyi odottamaan sitä, että pääsisin hänen pettämisestään yli. Nyt olemme molemmat uudessa suhteessa onnettomina ja toivomme, että olisi mahdollisuus korjata tehdyt virheet.
Kyllä jopa uskottomuudesta voi päästä yli.
Se vain vaatii molemminpuolista tahtoa, erittäin paljon myös pettäjältä. Pettäjän on sisäistettävä tekonsa ja pystyttävä ansaitsemaan luottamus takaisin. Jos on tyyppi, joka sanoo, että olin niin kännissä, ei merkinnyt mitään, vanha asia, unohda jo, antaisin kenkää.
Pettäjän on haluttava yhdessäoloa niin paljon, että ymmärtää ottaa vastaan ne pahat olot, jotka toinen kokee, alistua selittelemään menojansa vaikka niissä ei mitään pahaa olisikaan, jättää menemättä, jos toiselle tulee paniikki päälle ja suostua puhumaan, puhumaan...
Mikäli toinen on valmis kaikkeen tuohon, anteeksi pystyy antamaan ja lopulta myös luottamaan.
Vaimoni oli uskoton 15-vuotta sitten.Olimme silloin olleet avioliitossa 8-vuotta ja meillä oli kolme lasta.Olin meidän perheen elannonhankkia (yrittäjä)ja vaimo huolehti arjen pyörityksestä.
Hän itse ilmoitti uskottomuudestaan ja vaikka olin työssäni tapellut vaikka minkälaisten takaiskujen yms.kanssa,maailmani romahti totaalisesti.Lähdin hyvin sekaisessa mielentilassa vuorokaudeksi pois kotoa,selvittämään pääni sekamelskaa.
Akuuttia kriisiä jatkui muutaman viikon,jolloin jomman kumman lähtö suhteesta pois oli koko ajan aivan "vähästä"kiinni.
Mielialan vähän tasaannuttua,saimme uskottomuuteen johtaneita syitä oikeasti setvittyä.Vaimollani suurin syy tapahtuneeseen oli hänen tuntema "väsymys"arjen yksinäisyyteen,koska olin naimisissa pankin kanssa,(Talon hankinta Yrityksen työtilojen/koneiden hankkimisesta johtuvien lainojen takia).
Asioiden selvittelyjen jälkeen annoin vaimolle anteeksi.Suhdetta elvytettiin ja tehtiin pieniä "säätöjä"arjen rutiineihin ,että hän sai tuntea myös muutakin arvoa,kuin olla taloutemme monitoimikone.
Nyt 15-vuoden päästä voin olla todella onnellinen kriisin ratkeamisesta. Myös minun luottamus häneen on ehdoton,vaikka hän innokkaana tansseissa kävijänä ja muutenkin energisenä muidenkin asioden harrastajana on paljon menossa.
ps.meillä ei ole alkoholin aiheuttamaa lisärasitetta suhteessamme ollut koskaan.
Tässä lasten jo ollessa täysi-ikäisiä suhteemme on vain parantunut ja vaimo sen kuin pysyy nuorekkaana.
entä jos pettänyt useasti? jätkäkaverini jäi kiinni. olen laittamassa poikki tästä syystä, suuresta nöyryyttämisen ja pettymisen tunteesta. näen kuitenkin kuinka hän kärsii ja katuu. hän haluaisi jatkaa ja on tavattoman pahoillaan kaikesta. rakastan häntä mielettömästi ja haluaisin tulevaisuuden hänen kanssaan, mutta en kestäisi tällaisen asian selville tuloa ja tapahtumista enää. siksi vaikka mielummin luovun hänenstä!!
lisään vielä, et nämä oli pari kertaa tehtyjä baarikämmejä. olen suhteen alusta alkaen ilmoittanut, että pettäminen on suhteen loppu. siksi hän ei ole uskaltanut kertoa, satoja kertoja on muka halunnut. mutta sen vuoksi tämä loukkaakin niin paljon, että hän tiesi kuinka tärkeää uskollisuus minulle on. sanoo ettei suhteesta puuttunut mitään, eikä keksi teolleen syytä..
Mulla on hiukan samanlainen kokemus taustalla. Silloinen avokkini petti minua ja itse mietin ja pohdin pitkään annanko anteeksi. Kuukauden pyöriskelyn jälkeen ajattelin, että kaikille tulisi antaa toinen mahdollisuus. Lopputulos oli kuitenkin se, että hän jäi uudestaan vuoden päästä aivan samasta asiasta kiinni ja syyksi hän luetteli humalan, oman tyhmyyden jne. Samoin hän vielä sanoi, että en olisi saanut antaa hänelle anteeksi sitä ensimmäistä kertaa.
Oma ohjeeni sinulle on se, että jokainen kiinnijäädessään selittää ja paljon. Puhuu sinun ainutkertaisuudestaan ja suuresta rakkaudestaan. Mutta jos asiat olisivat oikeasti olleet niin, te ette edes riitelisi kyseisestä aiheesta. Sinunä jättäisin hänet ja jos vaikka 2 vuoden jälkeen hän vielä tekisi töitä sinun takaisin saamiseksi, olisi kaikki hyvin. Valitettavasti epäilen kuitenkin. Olen pahoillani.
Ymmärrän myös sen kuinka raskasta on toisesta luopua ja sitä ehkä haluaa selitellä asioita itselleen niin, että mitään muutosta vanhaan ei tarvitsisi läpikäydä. Valitettavasti se vain hyvin harvoin on mahdollista. Voimia!!!
kiitti tästäkin kirjoituksesta. tuota mieltä oon itekkin. hän tekisi sen(luultavasti)joskus uudelleen. nytkin sanoo, että mikään ei suhteessa olisi voinut olla paremmin. ei siis mahdollisuutta edes ilmeisesti olisi parantaa suhdetta jotenkin ettei tämä toistuisi. en vain ymmärrä. hän on aina miltei jumaloinut minua!(en tark.olla ylimielinen)mutta hän vaan on tehnyt kaikkensa suhteen eteen. Esim. matkusti perässäni suomen halki, jättäen kaiken vanhan saadakseen olla kanssani. mutta tämä oli vain yksi esim. mutta ilmeisesti arvomaailmamme tms. ei kuitenkaan käynyt yksiin ja asiasta olisi tullut ongelmia joka tapauksessa myöhemmin. vaikka ahdistaa, olen jo päättänyt jättää tämän suhteen. vaikka tuleva pelottaakin tämän jälkeen..
Sanoit paljon ja juuri kuten asia on.
KIITOS
Kaksi vuotta sitten mieheni jäi kiinni pettämisestä,yhdessä oltiin oltu avoliitossa jo pitkään.Se oli vaikeaa aikaa, mutta yhdessä päätettiin jatkaa. Helppoa ei todellakaan ole ollut ja pahalta tuntuu, että luottamus ei enää koskaan tule olemaan sama.Epäluulo iskee myös,kun mies lähtee ravintolaan jne...mutta kriisi toi tullessaan myös hyvää. Kerrankin todella jouduttiin puhumaan ja piti katsoa myös itseä peiliin. Oma psyyke on ollut kahden vuoden aikana kovilla, uskottomuus loukkasi ja haavoitti. Miksi annoin anteeksi? koska yhteistä taivalta on ja se välittäminen eikä aiemmin mitään tällaista ole ollut.Toki on pelottavaa jatkaa,kun pelkää toisen taas satuttavan.en tiedä,olisiko ollut helpompaa erota... Suhde on syventynyt,mutta toki kurjan syyn ansiosta. Kahden vuoden aikana olen itkenyt enemmän kuin koskaan,surrut sitä mitä tapahtui. Toivon, sinulle voimia ,joka olet kohdannut saman tilanteen
ja sama toistui. Tuli esiin myös muua, mitä oli piilotellut jo pitkään. Kertoi alkuun päästyään tarinoita, jotka tuntuivat vievän lpunkin uskon häneen ihmisenä.
Tultiin maaliin; valheet sinkoili, loppui luotto, meni usko, tuli ero.
mutta koska mies ei voinut yhtään minkäänlaista syytä antaa, suhde kärsi koko loppuajan, reilun kaksi vuotta. Jos olisin saanut jonkin syyn tapahtuneeseen, olisin voinut yrittää ymmärtää ja käsitellä asian itseni kanssa. mutta koska mitään syytä en saanut, en osannut luottaa, etteikö se tapahtus vielä uudestaan.. Jos mies ei tiedä mitä tekee, niin sehän voi tehä mitä vaan..
ennen häitä toinen nainen laittoi tekstarin.. Mies tunnusti.. En tiedä mitä olisi tapahtunut jollei häitä olisi suunniteltu.. Annoin miehelleni anteeksi. Ja yhdessä on pysytty ja mies uskollisena.. Ehkä häät "pakottivat" päättämään asian pikaisesti ja kun ei se rakkaus lopu kuin seinään vaikka toinen mitä tekisi, niin lupasin antaa anteeksi.. Luottamus on 99 % saavutettu kun kyseinen nainen on samassa seurassa (tuttu kun on) ja muuten luottamus on 100 %
Mihin menee noin yleisesti raja pettämiselle.
Voiko Luottamus mennä ihan nolliin, vaikka selvää näyttöä pettämisestä olisikaan.
Mitäs sitten tehdään??
Pettämistä:
- hitaat vieraan kans.
- suutelot
- halaaminen
- flirttaaminen
- koskettelu
- tekstailu salaa
- eroottiset keskust/tekstailut ei tavatun ihmis. kans
- Seksi nyt sitten ainakin,
- ex
mutta mitä sanotte noista muista.
Kai noista suurinta osaa voi tehdä siten ettei loukkaa puolisoaan, mutta joka asiaa kai voi tehdä sitenkin että puoliso loukkaantuu.
siis meitä on erilaisia loukkaantujia, ja erilaisia toisen huomioon ottajia.??