kuinka suhtautua asiaan kun tyttöystävä sairastaa kysyistä sairautta.tosin sanoo päässeensä pahimman yli,mutta retkahtelee silloin tällöin vieläkin.haluaisin vaihtaa ajatuksia niitten kanssa jotka ovat sairastaneet/sairastavat/ovat seuranneet vierestä.en todellakaan tiedä mitä tehdä...
bulimia...
jontte
2263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...luultavasti sun likkakaverillas on ollu/on aika huono itseluottamus ja se on aika epävarma ja pahimmastapaukses niinku mulla inhoo itteään ja pitää itteään epäonnistuneimpana ihmisenä maailmas... mutta eipä siinä mitään... et sä voi tehä mitään muutaku sen et sä näytät et sä välität siit...sun kannattais vaan yrittää saada se tajuumaan et se on ihan hyvä sellasenaan...
oikeestaan sun likkakaveris on tosionnekas ku sil on joku joka välittää siit... ite mul ei oikeestaan oo ketään muutaku kaks mun bestist.. helposti vaan työntää kaikki ihmiset pois luotaan vaan sitävarten et on epävarma ittestään.. mä uskon et sul on ihan yhtävaikeeta ku sun likkakaverillaski...
mä en ainbakaan haluu et ku ihmiset kattoo mua ni ne pitää mua sairaana... mä haluisin et mä saisin olla joskus toisten kanssa niinku mul ei ois mitään sairauksii... niin ettei ihmiset kokoajan kattois mitä mä teen...minne mä meen... mitä mä syön jne...
...sä et parannu mistään sairaudest sun likkakaveris parantuu... sun tarkotukses on tukee sitä...kai sun likkakaveris käy jossaan hoidos... tai siis puhumas jollekkin... ite mä joudun käymään kahdespaikas.. mun onneks mä asun pikkukyläs ja siel mis mä käynihmisil ei oo monta mun tapaust ja ne muistaa mitä mä oon jokakerta sanonu... mun vanhemmat vei mut pulssiin ja se oli kauheeta...mä en tykkää käydä siel koska siel must tuntuu et mä en ois minkään arvonen ku ne ei ees muista suunnilleen mikä mun nimi on ja mikä mun sairauteni sit olikaan...
jotkut kuulemma erakoituuu kokonaan... ite mä en lähe ulos ku jossaan kaveriporukas... isos sellases ettei mua huomioida...mut kuitenkin mä oon hirveen sosiaalinen ja porukan pelle sillonku on kyse omast kaveriporukast...
oikeestaan tä on varmaan ihan turha kirje.. ei täst ooo varmaan kauheesti apuu... mut ainakin tiedät et mä oon olemas ja sä voit kirjotella mulle ja kysyy jotaan jos haluut...mut oikeestaan jokanen sairastaa syömishäiriöö yksilöllisesti eli jokasen syömishäiriö on erillainen..
eli zemii vaa sullekki...=O)
Vastauksesi selvensi minullekin muutaman jutun jota olen joskus miettinyt.
En ole itse bulimiasta kärsinyt, mutta jonkinasteinen syömishäiriö minullakin on. Minussa myös on erakon aineksia, enkä ollenkaan pidä huomiosta paitsi kavereita on kiva naurattaa.
Kaunista kevättä