Feministin dokumentti punaisesta pilleristä
MRAmies
5180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
EIköhän tuo tule katsottua, kun tuli tuota omalta osaltaan rahoitettuakin.
Cassie Jaye oli tunnettu aikaisemmista dokkareistaan ettei hän antanut oman mielipiteensä näkyä, vaan dokumentin katsonut yleisö sai/joutui tekemään omat päätöksensä puolesta ja vastaan argumenttien perusteella, mitään kummempaa tarkoituksenhakuisuutta tekijän puolesta ei näkynyt, saa nähdä jatkuuko linja toivotunlaisena.
Kyllä! Taisin joskus tästä pistääkin aloituksen. Jos tämä on siis se dokkari, joka punapilleröi sen feministin?
En katso mitään feministien tekemiä juttuja.
Kiinnostaisi tietää, tuleeko dokumentissa esiin niitä äärimmäisiä ja objektiivisesti naisvihamielisiä näkemyksiä, joita monet siinä haastatellut henkilöt omaavat. Yksi haastatelluista on Paul Elam, jonka miesasialiikkeeseen kuuluu esimerkiksi naisiin kohdistuvaa seksuaalista ja parisuhdeväkivaltaa vähätteleviä tai sille avoimesti ilkkuvia antifeministejä. Elam työskentelee mm. feminismiä vastustavan, sisäistetystä misogyniasta kärsivän naisen kanssa, joka on vaatinut naisten äänioikeuden kumoamista ja puolustaa aviomiesten oikeutta pahoinpidellä "provosoivia" vaimoja. Eli kiinnostaisi tietää, miten rehellisesti ohjaaja on tuonut esiin tätä puolta miesasialiikkeestä.
Trailerin perusteella näyttää siltä, että dokkarille on ennalta suunniteltu tietty narratiivi, johon tarina sovitetaan, eli tarina siitä, miten "feministi alkoi kyseenalaistamaan näkemyksiään". Taustalla pimputtaa kyynelten partaalla olemista jäljittelevä pianomusiikki, joka on tuttu kaikista väkisin draamaa vääntävistä dokumenteista. Välillä ohjaaja kertoo kameralle siitä, miten ei enää tiedä mitä ajatella ja yrittää näytellä sisäistä tunnekuohua. Miesaktivisteilta ei tule muuta kuin poliittisesti päivänvaloa kestäviä juttuja miesten kohtaamista ongelmista, eikä missään näy mitään siitä kursailemattomasta naisvihasta, jota uhkuu näiden aktivistien omista, lähinnä internetistä löytyvistä ja kohteliaaseen mediajulkisuuteen sopimattomista jutuista.
En löydä mistään mitään tietoa, joka osoittaisi, että ohjaaja on ylipäätään joskus ollut tiedostava feministi. Onko hänen "feminisminsä" vain kerrontatekninen keino, eli keino luoda vaikutelmaa "aivopesusta" heränneestä feminististä? Narratiivit pimeydessä vaeltamisesta ja valon löytämisestä ovat tunnetusti erittäin tehokkaita, syvälle vastaanottajien tunne-elämään tunkeutuvia propagandavälineitä. Näyttää toisin sanoen siltä niin kuin koko dokumentti olisi huolella suunniteltu täsmäisku feminismiä vastaan ja yritys legitimoida ja valtavirtaistaa naisvihamielistä miesasialiikettä.
Cassie Jaye on palkittu feminismin oppeja saarnaavista tuotoksistaan, kuten "Daddy I Do". On yleisesti tiedossa että kiinnostuessaan miesasialiikkeestä Jaye väsäsi dokkaria jonka työnimenä oli "rape society".
Jo siinä vaiheessa kun Jaye alkoi tekemään dokkaria miesasialiikkeestä, hupsista keikkaa rahoitus katosi. Siksi Jaye päätyi joukkorahoitukseen, joka siis on lähempänä riippumatonta kuin virallista (feminististä) agendaa edustavien yliopistojen ym julkiset tuet.
Luonnollisesti feministinä olet jo kantasi päättänyt. Naisten oikeuksien ajajat ovat tiedostavia, miesten oikeuksien ajajat misogynistejä. Tämähän oli Jayenkin näkemys, kunnes hän tutustui MRA-liikkeen edustajiin - mitä sinä tuskin olet tehnyt.
ps. Traileri on dramatisoitu, siitä ei kannattaisi vetää liikaa johtopäätöksiä.