Haluaisin mielenkiinnosta tietää kun paljon puhutaan serotoniinin ja seksuaalisuuden yhteydestä miten paljon esim ssri-lääke laskee seksuaalisia haluja. Mihin perustuu se että esim agomelatoniini (serotoniini,melatoniini), vortioksetiini (serotoniini,dopamiini,noradrenaliini ja vaikka moclobemidi (sero,dopa,nor) eivät vaikuta halukkuuteen millään tavalla?
Jokaisella mainitsemallani lääkkeellä on yhteys serotoniiniin. Selittää tyhmälle asia.
Jokaisella mainitsemallani lääkkeellä on yhteys serotoniiniin. Selittää tyhmälle asia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Dopamiini nostaa haluja. Noradrenaliini nostaa haluja. Sillä on myös vaikutusta paljonko serotoniini nousee ja kuinka tasaisena se pysyy. Korkeat määrät aiheuttavat haluttomuutta. Jos vaikutus on myös tasaisen vuosikausia niin se on kokoajan koholla. Sen kuuluisi heilahdella. Tarina kertoo että kyllä extaasi lisää haluja vaikka sanotaan että se tyhjentää varastot yhdessä yössä.
Koko serotoniinilääkitys on tästä syystä ainakin epäilyttävä koska normaaliin kehon toimintaan kuuluu serotoniinin isotkin vaihtelut.
Itsellä ei SSRI vaikuttanut mitenkään seksuaalisuuteen, ihan normaalisti halut tallella ja erektio toimi. Ainoastaan venlfaksiinista hävisi seksihalut, mutta se ei muutenkaan soveltunut minulle muiden sivuoireiden takia. Tämä siis SNRI lääke.
Sivuoireet ovat henkilökohtaisia ja seksihalujen katoaminen on aika harmiton oire jos lääke muuten parantaa mielialaa. Tulee ne halut takaisin sitten kun lopettaa lääkkeen.
On aivan turha puhua, mita mieliala lääkkeet vaikutta seksuallisuuteen. Me kaikki olemme erilaisia. Joillakin seksuallisuu heikkenee jollain kohdin jotkut taas tuntee itsetuho viettiä. Toisille taas läälkkeet eii tee mitään sivuvaikutuksia.
Lyhyesti sanottuna lääkkeet ovat aina häiriöksi terveelliselle elämälle, joista pitäisi pysyä erossa.
Kopio Peter Götzsche:n kirjasta
Tappava Psykiatri
Erityisen vaarallista masennuslääkkeiden käyttö on Yhdysvalloissa. Kuten yllä mainittiin, Christopher Pittman muuttui maaniseksi ja ampui molemmat isovanhempansa kuoliaaksi kaksi päivää sen jälkeen, kun hänen sertraliiniannostuksensa tuplattiin. Vaikka hän oli tekohetkellä vasta 12-vuotias, hänet tuomittiin kolmeksikymmeneksi vuodeksi vankeuteen.
David Crespi oli käyttänyt fluoksetiinia ja kolmea muuta lääkettä muutaman viikon, kun hän iski kaksostyttärensä veitsellä kuoliaaksi. Välttääkseen kuolemantuomion hän myönsi syyllisyytensä, ja vaikka hän muuttui lääkityksen lopetettuaan takaisin omaksi itsekseen, hänet tuomittiin elinkautiseen ilman ehdonalaisen mahdollisuutta.
Kanadalaiset näyttävät olevan inhimillisempiä kuin amerikkalaiset. David Carmichael, joka tappoi 11-vuotiaan poikansa masennuslääkkeiden vaikutuksen alaisena, tuomittiin "ei rikosvastuulliseksi mielenterveyden häiriön takia". Nykyään Carmichael kirjoittaa ja puhuu masennuslääkkeiden vaarallisuudesta.