Kertokaas mitkä on hyviä ja huonoja puolia parisuhteessa, entä millasin perustein kumppani kannattaa valita? arvot, moraali tietysti ulkonäkö?
itse en ole ollut koskaan parisuhteessa ja siten olis kiva kuuullla kokemuksia:)
itse en ole ollut koskaan parisuhteessa ja siten olis kiva kuuullla kokemuksia:)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miks sä et itse ekaks kertonut, et mitkä ne vois sun kohdalla olla?
Nykyisin olen parisuhteessa, jossa en asu miesystäväni kanssa. Tämä sopii kuin nappi silmään, ei ole huonoja puolia :). Nuorena ex-liiton aikaan tällainen ei olisi sopinut. Parisuhteen jossa asutaan yhdessä eikä ole varaa kahteen makuuhuoneeseen, huono puoli on miehen kuorsaus.
Ehtoni parisuhteelle on:
- mies osaa keskustella
- tykkää samanlaisesta seksistä kuin minä
- ei käytä alkoholia, tai vain vähän (eli määrittelen itse kuinka paljon on vähän)
- ei muitakaan päihteitä , yhtään
- hänellä on vähintään yksi läheinen ystävä, mieluummin ystäväpiiri
- harrastukset > hän osaa viihtyä myös itsekseen
- siisteys (= pesee pyykkiä, huolehtii vaatteistaan ja ulkonäöstään, kodin siisteydestä)
No siinä taisi olla tärkeimmät.
Yksi tärkeä jäi: ei polta tupakkaa.
Minun ehtoni naiselle ovat samat kuin listassa mutta lisään yhden ja tärkeimmän.
Naisen on ymmärrettävä, että hän on suhteen kakkonen!
Ja lapset ovat ykkönen.
Alaikäisillä ei ole sanavaltaa ja 18v ovat muuttaneet pois mutta ei ikäkään olisi lisännyt valtuuksia.
Selvitätkö mitä tarkoitat tällä "Naisen on ymmärrettävä, että hän on suhteen kakkonen!"?
Miten lapset liittyvät parisuhteeseen?
Kiinteässä parisuhteessa, varsinkin avíoliitossa, kokonaisvastuu on miehellä ja päätösvalta jakautuu sen mukaisesti eli ei jakaudu. Ei tarkoita sanelua vaan asiaryhmittäin delegointia mutta vastuu on jakamaton!
Ugh! Olen puhut ja elänyt aviossa tuon periaatteen mukaisesti yli 46 vuotta molempien tyydytykseksi!
Teillä on riippuvuussuhde "alistaja/alistettu". Toimiihan se niin kauan kuin toinen suostuu olemaan alistetussa asemassa. Tervehän tuollainen suhde ei ole...
Jos kommenttisi on tarkoitettu minulle niin voin vain todeta, että yleiseen ja inhimilliseen tapaan tulkitset sitä omaa käsitteitösi vastaan.
Otapa laput ja värilliset lasit pois silmiltäsi ja lukaise teksti uudelleen.
Vastuuta ajatellen, jos on tarkoitus, että perheen muodostama pienyhteisö toimii niin asiaryhmittäin vastuut henkilöityvät. Se ei tarkoita konsensuksien välttelyä, päin vastoin, vaan sitä, että osa-alueiden lisäksi kokonaisvastuu on yhdellä henkilöllä. Meille on alusta alkaen ollut selvää, että se on minulla.
Kys ei ole alistamisesta vaan luotamuksesta!
Asiat eivät ole joko-tahi juttuja.
"Se ei tarkoita konsensuksien välttelyä, päin vastoin, vaan sitä, että osa-alueiden lisäksi kokonaisvastuu on yhdellä henkilöllä"
Parisuhteen vastuu on molemmilla, aivan ehdottomasti. Eikä vähinten siksi, että jokainen on vastuussa itsestään, tekemisistään ja onnestaan.
Vastuussa ei ole kyse luottamuksesta vaan se on asia erikseen. Perheen arki toimii, sitä sujuvammin mitä tyytyväisempiä molemmat ovat vastuun jakautumiseen. Jos luopuu omasta vastuusta, se on vastuuttomuutta omaa itseään kohtaan. Samoin koko vastuun haaliminen parisuhteessa on vastuuttomuutta toista kohtaan.
ordning, kerrotko tarkemmin miten tämä sinun johtajuutesi ilmenee parisuhteessasi?
mistä asioista sinä päätät?
minkälaisista asioista vaimosi saa päättää?
käykö vaimosi töissä?
jos käy, saako hän ostaa omalla työllään ansaitsemilla rahoilla mitä haluaa vai pitääkö vaimosi kysyä omien rahojensa käyttöön sinulta lupa?
käytkö itse töissä?
jos käyt, ostatko omalla työlläsi ansaitsemilla rahoilla mitä haluat vai kysytkö vaimoltasi ensin?
kumpi teistä vastaa ruuan laitosta, siivoamisesta yms. muista kotitöistä?
kumpi on huolehtinut enemmän lastenne asioista, sinä vai vaimosi?
"Asiat eivät ole joko-tahi juttuja"
Aika usein ovat. Miten teillä riidellään? Esimerkki: vaimosi haluaa mennä tietynlaiseen työpaikkaan, jota vastustat. Vaimo haluaa ostaa tietyn auton, jota sitä et missään tapauksessa halua.
"Naisen on ymmärrettävä, että hän on suhteen kakkonen!"
Naisesi siis pitää olla typerä, itseään arvostamaton luuseri. Tai sitten todella älykäs manipuloija. Jälkimmäisessä hän valheellisesti myöntää olevansa suhteen kakkonen, muttei ollenkaan ajattele niin itse, vaan vetää tarpeen mukaan sinua aina oikeista naruista, jotta pääsee päämääriinsä niin ettet huomaa. Hän naureskelee sille miten saat voimaa olemalla suhteenne "ykkönen". Nauttii siitä miten saa kusetettua sinua. Siistiä.
Kirjoituksesi heijastaa sellaisia elämänkokemuksia, että myötätuntoni on puolellasi!
Näet kaiken mahdollisimman huonossa valossa perustuen pelkästään omaan asenteeseesi.
Miten riidellään? Emme oikeastaan riitele vaikka siinäkin on kyse käsitteen sisällöstä. On asioita joissa, kumpi tahansa, toivoisi kaverin toimivan toisin mutta ei sen tarvitse merkitä riitaa. Jos satun tonkaisemaan nenääni josta tavasta vaimoni on huomauttanut jo vuosia sitten mutta nykyään vain osoittaa ilmeellään mieliiteensä, niin en minä ryhdy riitelemään ja möykkäämään, että perkele, kun minä kaivan nenääni niin kaivan kanssa. Vai miten siitä saisi riidan aikaan?
Tuo autoesimerkki on harkittu provosi. Onkohan oikeasti keski- tai pienituloisia perheitä joissa jompi kumpi osapuoli noin vain, yksin päättää tuonkin tason hankinnoista?
En ole koskaan puuttunut vaimoni hankintoihin koskekoot ne sitten hänen omia ostoksiaan, matkojaan, terveydenhuoltoon liittyviin, asuntomme sisustusta koskeviin tai huomattavaan osaan minun vaatetustani liittyviin ostoksiin.
En myöskään seuraa perheemme kuluja. Vaimo hoitaa sen puolen.
Asiat eivät todellakaan ole "joko-tahi" juttuja vaikka niin haluatkin nähdä!
Onko sinun mahdoton ymmärtää, että asioita voi suunnitella kiihkottomasti siten, että kumpikin ottaa luonnostaan huomoon kumppanin intressit jotka todella saattavat olla aidosti saman suuntaisia?
Vaimoni ura työelämässä, ay-toiminnassa ja kunnalispolitiikassa eivät kyllä viesti tyhmyydestä eikä avutomuudesta.
Joustava hän on monissakin asioissa mutta sinulle lienee käsittämätöntä, että joustavuus ja tinkimättömyys takarajoissa voisivat ilmetä samassa henkilössä.
Tuon ykkönen, kakkonen yhdistelmän heitin puoli tosissani.
Olen edelleen oikeasti sitä mieltä, ettei äänestysmenettely sovi perheen asioiden ratkaisuun vaan, asiasta riippuen, vastuu henkilöityy aina!