Englantia ei enää tarvita Euroopassa

Irlands pondus räcker inte till. Tyskan, franskan, spanskan, italienskan samt svenskan tar över.

Englannin kielellä ei pikkuhiljaa tee enää oikein mitään. Englannin kielen status on jo romahtanut ja tulee vielä romahtamaan rajusti. Ruotsin kielen status on sen sijaan kovassa nousussa. Nyt huomataan, miten arvokasta pohjoismaisuus oikeasti on.

Oikeastion kirjoitti:

Englannin kielellä ei pikkuhiljaa tee enää oikein mitään. Englannin kielen status on jo romahtanut ja tulee vielä romahtamaan rajusti. Ruotsin kielen status on sen sijaan kovassa nousussa. Nyt huomataan, miten arvokasta pohjoismaisuus oikeasti on.

Lue lisää

Hahahahahhhaaa

Meinaatko, että jos Skotlanti itsenäistyy, ne pukkaavat sinne pakkoruotsin, koska se on niin hyödyllistä.

Haahhahhhhaaa

hahhahahaa kirjoitti:

Hahahahahhhaaa

Meinaatko, että jos Skotlanti itsenäistyy, ne pukkaavat sinne pakkoruotsin, koska se on niin hyödyllistä.

Haahhahhhhaaa

Skotlantihan halusi liittyä Pohjoismaihin yhdessä vaiheessa. En usko, että skotit tulisivat vaatimaan englantia viralliseksi kieleksi Pohjolaan, jos tämä visio totetutuisi.

Eiköhän tosiaan skotitkin aloita ruotsin opiskelun pakollisena heti kun eroavat.

vaan ei vahvistu kouluissa, sillä pakkoruotsi vie sen paikan

fdgsdhsgf kirjoitti:

vaan ei vahvistu kouluissa, sillä pakkoruotsi vie sen paikan

Seli seli! Ihan hyvin pärjättiin ennen peruskoulua, silloin luettiin jopa paljon enemmän kieliä, ruotsin lisäksi yleensä kahta vierasta kieltä ja jopa kolmea vierasta kieltä ja ruotsiakin enemmän kuin nykyään!
Onko koululaiset todella tyhmentyneet??

Ankdam kirjoitti:

Seli seli! Ihan hyvin pärjättiin ennen peruskoulua, silloin luettiin jopa paljon enemmän kieliä, ruotsin lisäksi yleensä kahta vierasta kieltä ja jopa kolmea vierasta kieltä ja ruotsiakin enemmän kuin nykyään!
Onko koululaiset todella tyhmentyneet??

Lue lisää

Kannattaisi muistaa, että PERUSKOULU ei ole ollut mikään rajapyykki kielten opiskelulle. Minä kävin peruskoulun alusta loppuun ja luin 4 vierasta kieltä. Se oli tavallista tuohon maailman aikaan. Tavallista oli myös se, että kielitaitoa arvostettiin, joten koko aikaa ei käytetty valittamiseen, kuten nyt tuppaa tällä palstalla käyneen... Kieliä ei oikein jaksettaisi edes lukea ollenkaan., tämän voi rivien välistä lukea, pakkoruotsi on vain tekosyy.

Ankdam: "Olen jo monta kertaa aiemminkin täällä todennut että saksa on se kieli jota Euroopassa kannattaisi osata, ja nyt saksan asema EU:ssa senkun vahvistuu!"

Minä puolestani olen monet monituiset kerrat todennut, että englannin (tai saksan tai ranskan) rinnalla toisena (kolmantena, neljäntenä...) vieraana kielenään pitäisi saada opiskella pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsiakin.

Pakkoruotsista luopuminen antaa sopivasti tilaa kaikkien tarpeellisten kielten opiskeluun. Kaikkien pakkoruotsi sulkee Suomen pohjoismaiseen Impivaaraan, josta Ruotsi pyrkii eroon pakkoenglannillaan Brexitin jälkeenkin. Ruotsin puolustus jalka valmiina Naton ovenraossa nojaa englannin varaan. On suuri joukko maita, joiden kanssa Ruotsi käy kauppaa vain englanniksi.

Suomen pitää varmistaa monipuolinen kielitaito luopumalla pakkoruotsista. Pakkoruotsin sijasta saman verran vaikkapa ranskaa tai kiinaa tai espanjaa tai ruotsia tai viroa jne. olisi pohjana ponnistaa mielikielensä opiskelussa. Sen ovat RKP:n kellokkaat itsekkäillä pakkoruotsivaatimuksillaan onnistuneet estämään.

Suomen koululaisten ongelma on ollut viimeiset 5 vuotta liian yksipuolinen kielitaito - pelkkä englanti. Eli pakkoruotsia on turha syyttää.

Totta kai on suuri joukko maita, joiden kanssa Ruotsi käy kauppaa englanniksi, koska se on yhteinen kauppakieli esim. Intian, Pakistanin, Etelä-Afrikan, Kenian, Yhdysvaltojen jne. kanssa. Ruotsi käy sen sijaan kauppaa Ranskan kanssa ranskaksi, ja Saksan kanssa saksaksi - aivan kuten Suomikin.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Olen jo monta kertaa aiemminkin täällä todennut että saksa on se kieli jota Euroopassa kannattaisi osata, ja nyt saksan asema EU:ssa senkun vahvistuu!"

Minä puolestani olen monet monituiset kerrat todennut, että englannin (tai saksan tai ranskan) rinnalla toisena (kolmantena, neljäntenä...) vieraana kielenään pitäisi saada opiskella pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsiakin.

Pakkoruotsista luopuminen antaa sopivasti tilaa kaikkien tarpeellisten kielten opiskeluun. Kaikkien pakkoruotsi sulkee Suomen pohjoismaiseen Impivaaraan, josta Ruotsi pyrkii eroon pakkoenglannillaan Brexitin jälkeenkin. Ruotsin puolustus jalka valmiina Naton ovenraossa nojaa englannin varaan. On suuri joukko maita, joiden kanssa Ruotsi käy kauppaa vain englanniksi.

Suomen pitää varmistaa monipuolinen kielitaito luopumalla pakkoruotsista. Pakkoruotsin sijasta saman verran vaikkapa ranskaa tai kiinaa tai espanjaa tai ruotsia tai viroa jne. olisi pohjana ponnistaa mielikielensä opiskelussa. Sen ovat RKP:n kellokkaat itsekkäillä pakkoruotsivaatimuksillaan onnistuneet estämään.

Lue lisää

Fenno on himo-oppija:

Pakkoruotsista luopuminen antaa sopivasti tilaa kaikkien tarpeellisten kielten opiskeluun.

Näin varmasti. Kaksi viikkotuntia kahden lukuvuoden ajan ja yhtäkkiä huono suomi, ralli-inglisin perusteet sekä olematon ruotsi on korvaantunut 7:llä täydellisesti puhutulla kielellä joiden seassa em. kieletkin voisivat olla, mutta nyt todella tikissä, sillä pakkoa ei ollut.
Kyllä te fennot olette väitteinenne aivan umpihulluja.

Peppu-Reino kirjoitti:

Fenno on himo-oppija:

Pakkoruotsista luopuminen antaa sopivasti tilaa kaikkien tarpeellisten kielten opiskeluun.

Näin varmasti. Kaksi viikkotuntia kahden lukuvuoden ajan ja yhtäkkiä huono suomi, ralli-inglisin perusteet sekä olematon ruotsi on korvaantunut 7:llä täydellisesti puhutulla kielellä joiden seassa em. kieletkin voisivat olla, mutta nyt todella tikissä, sillä pakkoa ei ollut.
Kyllä te fennot olette väitteinenne aivan umpihulluja.

Lue lisää

Pakkoja on entistä vähemmän; yo-ruotsi poistettiin ja englannin tilalle on ollut jo mahdollista valita isommissa kunnissa muita kieliä - mutta silti koululaisten kielitaito ei ole mennyt parempaan suuntaan. Englantia osataan, ei juuri muuta. Myös oman äidinkielen osaaminen on heikentynyt aiempiin ikäpolviin verrattuna.

Eikö olisi siis nettifennonkin jo korkea aika alkaa etsiä syitä tähän muualtakin kuin pakkoruotista?

manskissa kirjoitti:

Pakkoja on entistä vähemmän; yo-ruotsi poistettiin ja englannin tilalle on ollut jo mahdollista valita isommissa kunnissa muita kieliä - mutta silti koululaisten kielitaito ei ole mennyt parempaan suuntaan. Englantia osataan, ei juuri muuta. Myös oman äidinkielen osaaminen on heikentynyt aiempiin ikäpolviin verrattuna.

Eikö olisi siis nettifennonkin jo korkea aika alkaa etsiä syitä tähän muualtakin kuin pakkoruotista?

Lue lisää

Lukioruotsin kurssit jäivät pakollisiksi - ainoa mahdollisuus kielitaidon laventamiseen on se, että ruotsin sijaan voi valita muita kielikursseja.

Suomenkielistä koulua käyvien taistelu jatkopaikoista on entistä kovempi, siksi kielten sijaan on pakko keskittyä asiaosaamiseen.

Englantia ei ole pakko lukea - mutta se on niin ehdottoman hyödyllinen. :)

ghtffcxbv kirjoitti:

Lukioruotsin kurssit jäivät pakollisiksi - ainoa mahdollisuus kielitaidon laventamiseen on se, että ruotsin sijaan voi valita muita kielikursseja.

Suomenkielistä koulua käyvien taistelu jatkopaikoista on entistä kovempi, siksi kielten sijaan on pakko keskittyä asiaosaamiseen.

Englantia ei ole pakko lukea - mutta se on niin ehdottoman hyödyllinen. :)

Lue lisää

Tyttäreni käy lukiota, ja lukee englantia, ruotsia ja espanjaa. Ei tuota ongelmaa. Kielet tukevat toinen toisiaan, eivät sulje pois. Itse luin aikoinaan 4 kieltä.

Jos järjestelmä ei salli kielten opiskelua, niin sitten vika on järjestelmässä, ei yksittäisessä kielessä. Olen varma, että jos pakkoruotsi poistuisi, siitä ei syntyisi räjähdysmäistä motivaatiota lukea kieliä. Motivaatio on alhainen ja pysyy alhaisena, ellei keksitä toimivampaa systeemiä ja mahdollisesti samalla parempia opetusmenetelmiä. Ryhmätkin voisi jakaa tason mukaan, aivan kuten tehtiin 80-luvulla.

Peppu-Reino kirjoitti:

Fenno on himo-oppija:

Pakkoruotsista luopuminen antaa sopivasti tilaa kaikkien tarpeellisten kielten opiskeluun.

Näin varmasti. Kaksi viikkotuntia kahden lukuvuoden ajan ja yhtäkkiä huono suomi, ralli-inglisin perusteet sekä olematon ruotsi on korvaantunut 7:llä täydellisesti puhutulla kielellä joiden seassa em. kieletkin voisivat olla, mutta nyt todella tikissä, sillä pakkoa ei ollut.
Kyllä te fennot olette väitteinenne aivan umpihulluja.

Lue lisää

"Englantia osataan, ei juuri muuta."

Tietenkin, koska pakkoruotsin sijasta toisena kielenään ei voi opiskella mitään muuta kieltä.

"Eikö olisi siis nettifennonkin jo korkea aika alkaa etsiä syitä tähän muualtakin kuin pakkoruotista?"

Pakkoruotsi on pääsyy. Nettisvekon olisi vihdoinkin syytä tajuta niin päivänselvä asia. Miten opiskelet toisena vieraana kielenäsi jotain muuta kieltä kuin pakkoruotsia, joka aina tungetaan väliin? Nettisvekon olisi syytä tajuta, että englanti ja pakkoruoti ei ole Suomelle sama asia kuin englanti lisättynä jollain valinnaisella kielellä, ruotsi myös valinnaisena.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Englantia osataan, ei juuri muuta."

Tietenkin, koska pakkoruotsin sijasta toisena kielenään ei voi opiskella mitään muuta kieltä.

"Eikö olisi siis nettifennonkin jo korkea aika alkaa etsiä syitä tähän muualtakin kuin pakkoruotista?"

Pakkoruotsi on pääsyy. Nettisvekon olisi vihdoinkin syytä tajuta niin päivänselvä asia. Miten opiskelet toisena vieraana kielenäsi jotain muuta kieltä kuin pakkoruotsia, joka aina tungetaan väliin? Nettisvekon olisi syytä tajuta, että englanti ja pakkoruoti ei ole Suomelle sama asia kuin englanti lisättynä jollain valinnaisella kielellä, ruotsi myös valinnaisena.

Lue lisää

Pakkoruotsi ei voi olla pääsyy, koska ennen osattiin paremmin vieraita kieliä. Nyt ruotsi ei ole edes enää pakollinen yo:ssa, mikä helpottaa huomattavasti.

Pääongelma on alhainen motivaatio ja kielivarannon supistuminen. Nämä eivåt mitenkään liity pakkoruotsiin, sen tietävät myös asiantuntijat:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

vähän_kieliä kirjoitti:

Pakkoruotsi ei voi olla pääsyy, koska ennen osattiin paremmin vieraita kieliä. Nyt ruotsi ei ole edes enää pakollinen yo:ssa, mikä helpottaa huomattavasti.

Pääongelma on alhainen motivaatio ja kielivarannon supistuminen. Nämä eivåt mitenkään liity pakkoruotsiin, sen tietävät myös asiantuntijat:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

Lue lisää

"Pääongelma on alhainen motivaatio ja kielivarannon supistuminen."

Pakkoruotsi heikentää motivaatiota, koska toisena vieraana kielenää ei voi opiskella mitään muuta kuin pakkoruotsia.

Kielivaranto on supistunut juuri pakkoruotsin vuoksi englanniksi ja pakkoruotsiksi. Se on Suomelle aivan valtava menetys. Se kaventaa kansainvälisen kaupan mahdollisuuksiamme. On aivan tolkutonta valmentaa pakkoruotsilla viittä miljoonaa suomenkielistä 0,27 miljoonan mannersvekon ja Ruotsin kaupan vuoksi, jonka suuruus vaihtelee vuosittain osuudeltaan 10 ja 15 prosentin välillä, samantasoisesti Saksan ja Venäjän kaupankäynnin kanssa.

Aivan tolkutonta menoa, jota RKP:n kellokkaat ovat aina ensimmäisenä olleet vaatimassa, viimeksi pakkoruotsin aikaistamista. Se teki mahdottomaksi yläasteella olevien kielten valinnaisuuden siirtämällä ruotsi samaan joukkoon valinnaiseksi 8. luokalla tarjolla olevien kielten kanssa ja valinta aikaistettunä 7. luokalle.

vähän_kieliä kirjoitti:

Pakkoruotsi ei voi olla pääsyy, koska ennen osattiin paremmin vieraita kieliä. Nyt ruotsi ei ole edes enää pakollinen yo:ssa, mikä helpottaa huomattavasti.

Pääongelma on alhainen motivaatio ja kielivarannon supistuminen. Nämä eivåt mitenkään liity pakkoruotsiin, sen tietävät myös asiantuntijat:

http://yle.fi/uutiset/koululaisten_yksipuolinen_kielitaito_kaventaa_kansainvalisen_kaupan_mahdollisuuksia_-_englannin_kielella_voidaan_ostaa_mutta_ei_myyda/8018157

Lue lisää

Mitenköhän ennen osattiin kieliä enemmän? Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä ei osaa edes englantia kunnolla. Vanhoina hyvinä aikoina ei myöskään suurin osa matkustellut tai asunnut paljoa ruotsia kauempana, mutta kummasti kaikkki olivat uskomattomia kielineroja. Eri kielistä materiaaliakin oli luultavasti tarjolla joka kioskilla jolla oli mukava kehittää kielitaitoa.

AitoaVääristelyä kirjoitti:

Mitenköhän ennen osattiin kieliä enemmän? Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä ei osaa edes englantia kunnolla. Vanhoina hyvinä aikoina ei myöskään suurin osa matkustellut tai asunnut paljoa ruotsia kauempana, mutta kummasti kaikkki olivat uskomattomia kielineroja. Eri kielistä materiaaliakin oli luultavasti tarjolla joka kioskilla jolla oli mukava kehittää kielitaitoa.

Lue lisää

"Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä ei osaa edes englantia kunnolla."

Oppikoulun käyneet osasivat, vain kansakoulun ammattikoulun käyneet eivät lukeneet kieliä, eivätkä siis osanneet. Ilmeisesti sinä kuuluisit jälkimmäiseen ryhmään jos meillä vielä olisi vanha koulujärjestelmä.

Peruskoulu ei sovi kaikille.

Nettisuoma-nettifenno kirjoitti:

"Pääongelma on alhainen motivaatio ja kielivarannon supistuminen."

Pakkoruotsi heikentää motivaatiota, koska toisena vieraana kielenää ei voi opiskella mitään muuta kuin pakkoruotsia.

Kielivaranto on supistunut juuri pakkoruotsin vuoksi englanniksi ja pakkoruotsiksi. Se on Suomelle aivan valtava menetys. Se kaventaa kansainvälisen kaupan mahdollisuuksiamme. On aivan tolkutonta valmentaa pakkoruotsilla viittä miljoonaa suomenkielistä 0,27 miljoonan mannersvekon ja Ruotsin kaupan vuoksi, jonka suuruus vaihtelee vuosittain osuudeltaan 10 ja 15 prosentin välillä, samantasoisesti Saksan ja Venäjän kaupankäynnin kanssa.

Aivan tolkutonta menoa, jota RKP:n kellokkaat ovat aina ensimmäisenä olleet vaatimassa, viimeksi pakkoruotsin aikaistamista. Se teki mahdottomaksi yläasteella olevien kielten valinnaisuuden siirtämällä ruotsi samaan joukkoon valinnaiseksi 8. luokalla tarjolla olevien kielten kanssa ja valinta aikaistettunä 7. luokalle.

Lue lisää

Missäköhän lukee, että kielivarannon supistuminen ja motivaation puute on pakkoruotsin syytä? Laitatko linkin tästä, kuten minäkin laitoin väitteitteni tueksi. Keskustelua ei voi käydä, ellei ole jotain todisteita asiasta.

Ankdam kirjoitti:

"Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä ei osaa edes englantia kunnolla."

Oppikoulun käyneet osasivat, vain kansakoulun ammattikoulun käyneet eivät lukeneet kieliä, eivätkä siis osanneet. Ilmeisesti sinä kuuluisit jälkimmäiseen ryhmään jos meillä vielä olisi vanha koulujärjestelmä.

Peruskoulu ei sovi kaikille.

Lue lisää

Aivan, oppikoulua eivät käynneet kaikki, peruskoulun taas käyvät kaikki jolloin suurempi osa osaa kieliä. Tästä voi päätellä että nykyisin useampi osaa kieliä kuin ennen. Vai oletko sitä mieltä että koska suurin osa ei ole kiinnostunut oppimaan ruotsia niin kaikki kielten opiskelu pitäisi siirtää oppikoulun tapaiseen systeemiin?

Ankdam kirjoitti:

"Suurin osa ennen 70-lukua syntyneistä ei osaa edes englantia kunnolla."

Oppikoulun käyneet osasivat, vain kansakoulun ammattikoulun käyneet eivät lukeneet kieliä, eivätkä siis osanneet. Ilmeisesti sinä kuuluisit jälkimmäiseen ryhmään jos meillä vielä olisi vanha koulujärjestelmä.

Peruskoulu ei sovi kaikille.

Lue lisää

" Oppikouluun meneminen ei riippunut pelkästään oppilaan älynlahjoista. Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa oppikoulu oli yksityinen ja sen maksut olivat yleiseen palkkatasoon nähden korkeat, joten vähävaraisilla perheillä ei ollut varaa laittaa lastaan sinne. Usein myös työläisperheissä haluttiin lapset mahdollisimman nopeasti työhön, mikä onnistui parhaiten käymällä pelkkä kansakoulu ja kenties sen jälkeen ammattikoulu. Valtion oppikouluissa lukukausimaksut olivat edullisemmat, mutta verrattuna ilmaiseen kansakouluun lapsen laittaminen oppikouluun merkitsi taloudellista uhrausta. Koulukirjat oli joka tapauksessa ostettava itse eikä ilmaista kouluruokailuakaan ollut. Maaseudun oppikouluverkko oli harva, mikä merkitsi suurempia matka- tai asumiskustannuksia. Valtionavun ehtona niin valtion kuin yksityisissäkin oppikouluissa oli kuitenkin vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, joita myönnettiin vähävaraisten perheiden hyvin koulussa menestyneille lapsille. Tällä järjestelyllä pyrittiin turvaamaan, että myös vähävaraisten perheiden lapsilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan oppikouluihin. "

Tuo kuvaus tosin kertoo että miksi oppikoulu oli monen paremmin toimeen tulevan rusun mielestä aivan loistava systeemi, ei kilpailua vaan rahalla sisään. Vähän samalta kuulostaa kuin rusujen kiintiöpaikat nykyäänkin.

Ja voidaan hyvin palata samankaltaiseen systeemiin mutta sisään voisi päästä vaikka pisa-kokeen tuloksella.

Oppikoulu/peruskoulu vastakkainasettelua on turha vetää tähän, koska koulujen kielimotivaatio-ongelmat ovat alkaneet vasta n. 10 vuotta sitten. Eli ts. peruskoulu tai pakkoruotsi kumpikaan eivät ole syypäitä heikkoon motivaatioon opiskella kieliä. Pääsyy löytyy koulusysteemistämme ja yleisestä mentaliteetista, jossa kaikki kaikki pitää saada nopeasti ja helpolla.

EiPelkästäänÄlyllä kirjoitti:

" Oppikouluun meneminen ei riippunut pelkästään oppilaan älynlahjoista. Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa oppikoulu oli yksityinen ja sen maksut olivat yleiseen palkkatasoon nähden korkeat, joten vähävaraisilla perheillä ei ollut varaa laittaa lastaan sinne. Usein myös työläisperheissä haluttiin lapset mahdollisimman nopeasti työhön, mikä onnistui parhaiten käymällä pelkkä kansakoulu ja kenties sen jälkeen ammattikoulu. Valtion oppikouluissa lukukausimaksut olivat edullisemmat, mutta verrattuna ilmaiseen kansakouluun lapsen laittaminen oppikouluun merkitsi taloudellista uhrausta. Koulukirjat oli joka tapauksessa ostettava itse eikä ilmaista kouluruokailuakaan ollut. Maaseudun oppikouluverkko oli harva, mikä merkitsi suurempia matka- tai asumiskustannuksia. Valtionavun ehtona niin valtion kuin yksityisissäkin oppikouluissa oli kuitenkin vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, joita myönnettiin vähävaraisten perheiden hyvin koulussa menestyneille lapsille. Tällä järjestelyllä pyrittiin turvaamaan, että myös vähävaraisten perheiden lapsilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan oppikouluihin. "

Tuo kuvaus tosin kertoo että miksi oppikoulu oli monen paremmin toimeen tulevan rusun mielestä aivan loistava systeemi, ei kilpailua vaan rahalla sisään. Vähän samalta kuulostaa kuin rusujen kiintiöpaikat nykyäänkin.

Ja voidaan hyvin palata samankaltaiseen systeemiin mutta sisään voisi päästä vaikka pisa-kokeen tuloksella.

Lue lisää

"Tuo kuvaus tosin kertoo että miksi oppikoulu oli monen paremmin toimeen tulevan rusun mielestä aivan loistava systeemi, ei kilpailua vaan rahalla sisään. Vähän samalta kuulostaa kuin rusujen kiintiöpaikat nykyäänkin."

Äläs nyt, en minä ole tässä yhteydessä kehunut vanhaa kansakoulu-oppikoulu-systeemiä vaikka henkilökohtaisesti siitä pidinkin. Te neffethän sitä aina haikailette mouruamalla siitä että pakkoruotsi tuli peruskoulun mukana.

Oma kommenttini tässä ketjussa liittyi väitteseen että valtaosa ennen 70-lukua koulunsa käyneet eivät osanneet englantia. Ne jotka osasivat olivat käyneet oppikoulun, muut eivät.

Nykyään peruskoulussa kaikki opiskelevat kieliä ja monet niitä jopa oppivat, vaan eivät kaikki tietenkään. Kaikella on hintansa, kaikki eivät pärjää.

Jos Englanti sanoi näkemiin EU:lle, niin EU:n on sanottava näkemiin EU:lle ja englannin kielelle. Englannin kieli ei ole EU:lle enää hyväksi vaan pahaksi. Se kieli kuuluu ainoastaan historiaan.

"Eivät, vaan viisastuneet. Ja tulleet itsenäisemmiksi. Tietävät ja tajuavat nykyisin, että ruotsi on turha, ja uskaltavat sen sanoa myös ääneen."

Myös köyhtyvät, velkaantuvat ja elävät entistä enemmän tukien varassa. Ehkä vähempi osaaminen ei sittenkään ole aivan niin viisasta, kun miltä fennolta kesälomalla tuntuu.

Peppu-Reino kirjoitti:

"Eivät, vaan viisastuneet. Ja tulleet itsenäisemmiksi. Tietävät ja tajuavat nykyisin, että ruotsi on turha, ja uskaltavat sen sanoa myös ääneen."

Myös köyhtyvät, velkaantuvat ja elävät entistä enemmän tukien varassa. Ehkä vähempi osaaminen ei sittenkään ole aivan niin viisasta, kun miltä fennolta kesälomalla tuntuu.

Lue lisää

Totta. Kieliin suhtaudutaan nykyään kuin kertakäyttötavaroihin tai pikalainoihin . Otetaan yksi espanjan kurssi lukiossa ja kuvitellaan, että se riittää, kunhan on merkintä papereissa.

Kielten opiskelu on pitkäjänteistä puuhaa, ja yksikään kielistä aidosti motivoitunut, niin opiskeleva ja osaava ei koskaan syytä yhtä yksittäistä kieltä kielitaidottomuudestaan.

NUORET HENKILÖT EIVÄT TARVITSE ESPANJAA
jolla ei julkaista tieteellisiä artikkeleita eikä siten myöskään oppikirjoja

oppikirjat tehdään englanniksi, sitten saksaksi ja ranskaksi

se tarvittavista kielistä suomen lisäksi

ei kiinaa ei pakkoruotsia ei puolaa ei tanskaa ei portugalia ei ei ei

Hübner varoitti Politico-lehden mukaan, että englannin asema yhtenä EU:n virallisista kielistä saattaa loppua, jos ja kun Britannia lähtee unionista. Britit äänestivät Brexitin puolesta viime viikon torstaina kansanäänestyksessä.
Tämä englannin kielen virallisen aseman poistuminen johtuisi Hübnerin mukaan siitä, että Irlanti on valinnut kielekseen iirin ja Malta maltan, joten jos britit lähtevät, kenenkään kieli ei ole englanti.
Hübnerin avaus oli enemmänkin varoitus kuin toivomus, mutta nyt muutama ranskalainen poliitikko on ryhtynyt avoimesti ajamaan englannin kielen poistoa EU:sta.