Haluan kertoa teille tarinamme, jotta saisitte uskoa ja rohkeutta välillä raastavaankin kaukosuhteeseen. Tiedän todella mistä puhun. seurustelimme 2 vuotta siten, että eri maissa, välimatkaa 1400km ja näimme toisiamme viikon kerrallaan 4-8 viikon välein. Se aika oli yhtä tunteiden myllerystä, jatkuva ikävä, kaipuu toisen luo, palava rakkauden tunne, jännitys ennen toisen tapaamista, kohtaamisen tunne, ikävöinti "etukäteen" viimeisenä yönä ennen toisen lähtöä taas pois... Tuona aikana koin sellaisen tunteiden kirjon, että olisin tunne puolella paljojn "köyhempi" jos tuota vaihetta ei olisi suhteessamme ollut. Kaksi vuotta sitten mieheni muutti suomeen ja aloitimme suoraan yhteisen elon saman katon alla (kun tapasimme, hän asui ulkomailla, oli melkoinen harppaus muuttaa suoraan yhteen kun ei aikaisemmin oltu nähty kuin harvoin ja kerralla viikon, jäi tavallinen seurustelu-aika välistä). Aluksi oli sopeutumisongelmia puolin jos toisinkin, mutta ihanaa aikaa on ollut. Nyt pian neljä vuotta seurusteltuamme kihlauduimme viime viikolla ja vauva on toivelistalla. Tällä hetkellä voin sanoa eläväni tähän astisen elämäni onnellisinta aikaa enkä vaihtaisi päivääkän pois, en edes tuota raastavaa kaukosuhde-aikaa.
Uskokaa rakkauteenne, toisiinne ja ennen kaikkea luottakaa!!! se on kaiken peruskivi uskoa ja luottaa rakkauteen ja toisiin! kaikille kaukosuhteessa eläville uskoa ja jaksamista, "odottaminen" palkitaan!:)
Uskokaa rakkauteenne, toisiinne ja ennen kaikkea luottakaa!!! se on kaiken peruskivi uskoa ja luottaa rakkauteen ja toisiin! kaikille kaukosuhteessa eläville uskoa ja jaksamista, "odottaminen" palkitaan!:)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse elänyt kaukosuhteessa myöskin pian kaksi vuotta, onneksi on toivoa, että tämä muuttuu paremmaksi varmaan ihan pian.
Onnea Teille, vaalikaa huolella suhdettanne ja olkaa kiitollisia että teillä on toisenne.
Todennäköisesti miehesi kuitenkin haluaa samanmaalaisen vaimon ja elää tutussa kulttuurissa. Miehesi ottaa sinusta välittömästi eron saatuaan pysyvän oleskeluluvan ja kutsuu oikean rakkaansa (varmasti haluat itsekin eron tämän paljastuttua) kotimaastaan Suomeen. Saatpa vielä nähdä ja maksaa elatusmaksuja. Mutta olkaa onnellisia niin kauan kuin aidosti voitte.
sori vain me ollaan molemmat ihan vain suomalaisia! että ei pitäisi suuria kulttuuri eroja olla eikä oleskelulupia tarvita!:) hän asui vain silloin toistaiseksi ulkomailla työn takia! sori jos huonosti asian ilmaisin ap. tekstissä!