Englannissa ja Skotlannissa kysymys on Anglikaanisesta kirkosta, joka on suurin kirkkokunta. Muutos on vuodesta 2004 vuoteen 2014 (Sidsel Kjems 2016, Comparing the Nordic Majority Churches, Church of England and Church of Scotland):
Kasteiden osuus väheni
Ruotsissa 69 prosentista 46 prosenttiin, Tanskassa 76 prosentista 64 prosenttiin,
Norjassa 77 prosentista 63 prosenttiin, Suomessa 86 prosentista 72 prosenttiin,
Englannissa 14 prosentista 12 prosenttiin ja
Skotlannissa 14 prosentista 7 prosenttiin.
Kirkollisten vihkimisten osuus väheni
Ruotsissa 54 prosentista 33 prosenttiin, Tanskassa 41 prosentista 34 prosenttiin,
Norjassa 49 prosentista 38 prosenttiin, Suomessa 64 prosentista 49 prosenttiin,
Islannissa 81 prosentista 74 prosenttiin,
Englannissa 22 prosentista 19 prosenttiin ja
Skotlannissa 23 prosentista 12 prosenttiin.
Kirkollisten hautajaisten osuus väheni
Ruotsissa 89 prosentista 76 prosenttiin,
Tanskassa 90 prosentista 83 prosenttiin, Norjassa 94 prosentista 90 prosenttiin,
Suomessa x prosentista 92 prosenttiin. Islannissa vuonna 2014 osuus oli 95 %.
Englannissa 41 prosentista 31 prosenttiin ja
Skotlannissa 58 prosentista 40 prosenttiin.
Kirkon jäsenyyksien väestöosuus laski
Ruotsissa 78 prosentista 65 prosenttiin, Tanskassa 83 prosentista 78 prosenttiin,
Norjassa 85 prosentista 74 prosenttiin, Suomessa 84 prosentista 74 prosenttiin,
Islannissa 86 prosentista 75 prosenttiin",
Englannissa 26 prosentista 17 prosenttiin ja
Skotlannissa 36 prosentista 21 prosenttiin.
Kasteiden osuus väheni
Ruotsissa 69 prosentista 46 prosenttiin, Tanskassa 76 prosentista 64 prosenttiin,
Norjassa 77 prosentista 63 prosenttiin, Suomessa 86 prosentista 72 prosenttiin,
Englannissa 14 prosentista 12 prosenttiin ja
Skotlannissa 14 prosentista 7 prosenttiin.
Kirkollisten vihkimisten osuus väheni
Ruotsissa 54 prosentista 33 prosenttiin, Tanskassa 41 prosentista 34 prosenttiin,
Norjassa 49 prosentista 38 prosenttiin, Suomessa 64 prosentista 49 prosenttiin,
Islannissa 81 prosentista 74 prosenttiin,
Englannissa 22 prosentista 19 prosenttiin ja
Skotlannissa 23 prosentista 12 prosenttiin.
Kirkollisten hautajaisten osuus väheni
Ruotsissa 89 prosentista 76 prosenttiin,
Tanskassa 90 prosentista 83 prosenttiin, Norjassa 94 prosentista 90 prosenttiin,
Suomessa x prosentista 92 prosenttiin. Islannissa vuonna 2014 osuus oli 95 %.
Englannissa 41 prosentista 31 prosenttiin ja
Skotlannissa 58 prosentista 40 prosenttiin.
Kirkon jäsenyyksien väestöosuus laski
Ruotsissa 78 prosentista 65 prosenttiin, Tanskassa 83 prosentista 78 prosenttiin,
Norjassa 85 prosentista 74 prosenttiin, Suomessa 84 prosentista 74 prosenttiin,
Islannissa 86 prosentista 75 prosenttiin",
Englannissa 26 prosentista 17 prosenttiin ja
Skotlannissa 36 prosentista 21 prosenttiin.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Muutoin Englannilla ei mene niin hyvin...
"Nones" on tätä nykyä enemmistönä Briteisssä. Siitä on tullut normimeininkiä.
Varsinkin nuorison ja nuoremman aikuisväestön piirissä..
Kummat äänestivät brittien brexitin puolesta enemmän - "Nones" vai uskonnolliset?
Nones+46+%+ja+"not+stated"+4+%,+yhteensä+50+%.
Tooisessa+kyselyssa+jo+vuonna+2013+lukema+oli+51+%,+vuonna+2003+se+oli+44+%+ja+vuonna+1993+sen+oli+37+%+ja+v.+1983+ihan+31+%.
"Nones"+ovat+libaraalimpia+arvokysymyksiä+kuin+uskontojen+kannattajat.+Ainakin+Britanniassa.+Melko+väljällä+mm.+avioeroja+ja+seksuaali-+ja+sukupuolivähemmistöjen+oikeuksia+koskevalla+mittarilla+liberaaleja+ovat
Nones+100+%
Aglikaanit+92+%
Katoliset+85+%
Baptistit+66+%+ja
Muslimit+55+%.
Mainittakoon,+että+uskonnollisten+ryhmien+papit+ja+imaamit+ovat+varsinkin+kolmessa+viimeksi+mainituissa+ryhmässä+selvästi+vähemmän+liberaaleja+kuin+yleisen+kyselyn+vastaajat.
Mielenkiintoista. Epäilemättä Richard Dawkinsilla on jonninmoista osuutta asiaan. Ja etäillä muillakin tiedemiehillä jotka ovat esiintyneet julkisuudessa tiedopohjaisuuden puolesta.
Pelottavia lukemia - Suomen kirkolle. Siksi raivokasta vastarintaa, muutosvastarintaa.
Aika huimia lukemia.
Ja jopa varsin uskonnolllisessa jenkkilässäkin ryhmä "unaffiliated" on noussut suureksi, varsinkin neurempien keskuudessa.
(Valtion ja kirkon erottaminen ei sinänsä takaa väestön ei-uskonnollisuutta. Suomessakin vapaa.-ajattelijain työ jatkuu senkin jälkeen kun kirkon etuoikeudet on saatu lopetettua.)