Kuten otsikko sanoo:
Olen nykyisin enenemässä määrin ahdistunut ehkäisyn luottamuspulasta.
Olemme vuosia aloitelleet ilman mitään, sitten mies on itse aktiivisesti laittanut kumin. Tämä on ollut hyvä järjestely kummallekin. Tiedämme riskin ja olemme yhtämieltä sen kannosta.
Minua on alkanut ahdistamaan ajatus, jos mies ei laitakkaan kumia tai laita sitä ajoissa.
Tämä hölmö pelko tai ajatus on alkanut ahdistamaan ja vie aloituksesta nautinnon, olen oikeasti nykyisin mukana vasta kumin laiton jälkeen.
Muutamana päivänä kierrosta olemme ilman mitään ehkäisyä, minä taasen päätän nämä päivät, tällöin en jännitä yhtään missäänvaiheessa, mutta Seuraavana päivänä joka on käytännössä samariskinen, mutta käytämme kumia jo ahdistaa minua, Lähinnä laittaako mies kumin ja laittaako sen ajoissa.
Vaikka olisimme ilman ehkäisyä keskellä oviksia, ja tietäisin sen ettemme ole laittamassa kumia, olisin onneni kukkuloilla, alusta 110% mukana, Saatan olla pikkasen vauvakuumeinenkin.
Itse se, että tulisin raskaaksi ei ymmärtääkseni ole pelon ja ahdistuksen lähde.
Lapsien hankkiminen on viellä edessä, en yhtään olisi pahoillani, jos tekisimme ensimmäisen lapsen vaikka heti.
Tulipa epäselvä ja sirpaleinen kirjoitelma.
Saattaisinko nm olla ammatti keskustelualue vaille?
Miten käsitellä tätä aivan järjetöntä pelkoa / jännittämistä?
Mutta hyviä jusseja, nautintoa parisuhteisiin.
Olen nykyisin enenemässä määrin ahdistunut ehkäisyn luottamuspulasta.
Olemme vuosia aloitelleet ilman mitään, sitten mies on itse aktiivisesti laittanut kumin. Tämä on ollut hyvä järjestely kummallekin. Tiedämme riskin ja olemme yhtämieltä sen kannosta.
Minua on alkanut ahdistamaan ajatus, jos mies ei laitakkaan kumia tai laita sitä ajoissa.
Tämä hölmö pelko tai ajatus on alkanut ahdistamaan ja vie aloituksesta nautinnon, olen oikeasti nykyisin mukana vasta kumin laiton jälkeen.
Muutamana päivänä kierrosta olemme ilman mitään ehkäisyä, minä taasen päätän nämä päivät, tällöin en jännitä yhtään missäänvaiheessa, mutta Seuraavana päivänä joka on käytännössä samariskinen, mutta käytämme kumia jo ahdistaa minua, Lähinnä laittaako mies kumin ja laittaako sen ajoissa.
Vaikka olisimme ilman ehkäisyä keskellä oviksia, ja tietäisin sen ettemme ole laittamassa kumia, olisin onneni kukkuloilla, alusta 110% mukana, Saatan olla pikkasen vauvakuumeinenkin.
Itse se, että tulisin raskaaksi ei ymmärtääkseni ole pelon ja ahdistuksen lähde.
Lapsien hankkiminen on viellä edessä, en yhtään olisi pahoillani, jos tekisimme ensimmäisen lapsen vaikka heti.
Tulipa epäselvä ja sirpaleinen kirjoitelma.
Saattaisinko nm olla ammatti keskustelualue vaille?
Miten käsitellä tätä aivan järjetöntä pelkoa / jännittämistä?
Mutta hyviä jusseja, nautintoa parisuhteisiin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä aloittaja viellä.
Taas tabletin oikeinkirjoitus järjestelmä muutti lauseen aivan idiootiksi.
Saattaisinko nm olla ammatti keskustelualue vaille?
<>
Saattaisinko minä olla ammattikeskusteluapua vaille?
Raidat olla v oikeesti ammattiavun tarpeessa, eihän tuota sinun tarvitse pelätä.
Miksi et käytä pillereitä tai kierukkaa? Mikä järki pitkässä suhteessa leikkiä kumeilla???
no+me+käytettin+kumia+ja+silti+tulin+raskaaksi,eli+ei+niihin+voi+luottaa+100%+=D+ja+tuolla+se+lapsi+juoksentelee+lattialla.+
Ehkäpä kannattaisi lukea avaus uudestaan, aloittajahan ei pelkää raskaaksi tulemista, vaan jopa haluaa sitä! Haluaisi siis lapsen.
Mutta on ahdistunut aktin alussa ja odottaa kumin laittoa?? Mutta ei oman kirjoituksensa mukaan pelkää raskautta.
Tuohon tarvitsee ammattikeskusteluapua, usein ahdistuneissuus oireilee jollakin pikkujutulla ennen pahan ahdistuneisuuden puhkeamista.