Olen parikymppinen opiskelijatyttö.vanhempani ovat antaneet minulle hyvät varalliset lähtökohdat elämään...esim.uusi upea asunto vuokralle..Olen seurustellut poikaystäväni kanssa muutaman kuukauden..Muutin asuntoon kuukausi sitten...hän puhui yhteisestä tulevaisuudesta,asumisesta yms..mutta hän ei kuulemma pysty olemaan tällaisen hienouden ja rahan keskellä..Hän haluaa pois..Minkä mä voin varallisuudelleni-en leuhki ja yritän peittää sitä minkä pystyn(oon aina yrittäny)
en oikein pysty ymmärtämään häntä.Hän on keskitasoisesta kodista-eli ei minun ja hänen välillään ole suurta taloudellista kuilua. Hän kuvittelee sen.. Sanoo rakastavansa,mutta ei osaa elää tällast elämää.ollaan kuulemma erilaisia..SATTUU..tiedän että parempi olisi erota,jos ei ole tulevaisuutta,mut en pysty sillä rakastan häntä..
sanokaa joku jotain..olen puhunut kavereideni kanssa..he ovat ihmetelleet hänen mielipidettään..olisiko siellä joku joka voisi ymmärtää poikaystäväni ajatuksia??minulle se on vaikeaa...
en oikein pysty ymmärtämään häntä.Hän on keskitasoisesta kodista-eli ei minun ja hänen välillään ole suurta taloudellista kuilua. Hän kuvittelee sen.. Sanoo rakastavansa,mutta ei osaa elää tällast elämää.ollaan kuulemma erilaisia..SATTUU..tiedän että parempi olisi erota,jos ei ole tulevaisuutta,mut en pysty sillä rakastan häntä..
sanokaa joku jotain..olen puhunut kavereideni kanssa..he ovat ihmetelleet hänen mielipidettään..olisiko siellä joku joka voisi ymmärtää poikaystäväni ajatuksia??minulle se on vaikeaa...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meinasin ensin sanoa että punkkia mutta tulin toisiin ajatuksiin.. hienostokakaran paskanjauhantaa. TakeitEasyostaViisi. Ikäkuilu 20v. Lepo.
meillä on oikeesti ongelma asian suhteen..hänellä on...
Kyllä se siitä ajan myötä helpottaa...joku sen kaveri on KUITENKIN hänelle sanonut kateuksissaan, että:"akkas elättää sinua."..
Minula oli smanalainen tilanne. Itse tulen todella hyvin toimeen taloudellisesti. Kaikki omalla ja kovalla työllä ansaittu. Lapsuuteni vietin 3-lapsisessa yksin huoltajaperheessä josta muutiin omaan kotin 15v. kum pamahin paksusksi eli olen bnähnyt TODELLA köyhiäkin oloja ja joskus syönyt viikot veteenkeitettyä mannapuuroa j avarastanut naapurin kellarista pottuja kun ei muuta ole ollut. Osaan siis arvostaa nykyistä elintasoani erilailla ja en ole antanut sen nousta päähän saatikka leventele sillä kenellekkään jolla menee huonommin. Minun kohdalleni sattui myös poikakaveri joka piti asiaa hirveaän vaikeana. En oikein tiedä oliko hänellä alammuuskompleksi vaiko pelkkä kateus vai halusko vain alistaa minut psyykkisesti. Kuitenkin hän aina puhui miten ei voi sietää tällaista porvailua ja kuitenkin hänelle kelpasi sateliitti-kanavat, ilmainen bensa ja ravintola ruokailut ja ulkomaan-matkat. Eli teot oli ihan muuta kuin mitä puheet. Arvatenkin iski hänelle ahneus ja kun ei kehdannut sitä myöntää pitää kokoajan puheillaan yrittää väittää muuta ja samala aiheutti minulle hunon olon ja syyllisyyden siitä kun hänellä on huonopalkkaine työ. Eihän se MINUN vikani ole aikani kuntelin haukkumist aja ruikuttamista ja laitoin hänet pellolle. ELI teeppäs kerankin niin että katsot mitä hän TEKEE äläkä kuuntele mitä hän puhuu. Jos hänelle ei kelpaa sinun tarjoamam "ylellinen" ympäristö niin muuttakoot mualla. Ei sinun tarviste ruveta köyhäksi ja kärsiä hänen takiaan ja ei sinun tarvitse pitää huonoa omaatuntoa varallisuutesi takia. Sinulla on oikeus nauttia elämästäsi eikä tarvi elää niskat kyyryssä ja pyydellä anteeksi kun et näe nälkää. Jos huomaat että aina vaan et ole poikakaverisi mielestä "hänen tasoistaan seuraa" anna hänen mennä etsimään itselleen köyhempi tyttö jonak kanssa voi sitten olla yhdessä köyhä ja onnellinen.
kiitos kovasti-oli hyvin sanottu...Katson nyt vielä kuitenkin eteenpäin miten asiat luistaa,sillä ei sitä tiedä...
Kyllä kelpaa hienoudet ja hän haaveilee rikkaasta elämästä(bemareista ynnä muusta),mutta hän haluaa ansaita ne itse...ei halua elää tulevaisuudessa minun siivellä..
En ole näin kuvitelllutkaan..häntä myös ottaa päähän jos ei voi tehdä samoja asioita kuin minä..käydä ulkona..yms..
Hän ei oikeasti ole köyhä.asuu vielä kotona yms..nuori.Varmaan vaan kehittänyt tällaisen nöyrän ulkokuoren... Mutta minkä mä voin jos hän ei voisi kuvitella asuvansa minun kämpässäni..asukoot sitten omassa..Tehkööt mitä haluaa..Mä olen tässä ja jos olen liikaa niin hankkikoon toisen--niinku sanoit köyhemmän tytön...Ongelma on vain että hän haluaa vain minut..NO tehkööt valintansa...ei minua niinkään kiinnosta-ehkä joku muu ei ajattele noin..
Mä voin kyl keventää teidän taakkaa ja ottaa ne sun nykyiset ja tulevat rahavarannot omiin nimiini. Hankitte sitten yhdessä pitkällä ja karikkoisella tiellänne omaisuuttenne. Eiks juu?
Miksi muuten rikkaiden lapsille ei opeteta kirjoitustaitoa? Siihen ei erikoiskouluja tarvita..
Mitenkähän olet toiminut,jääneen mietittäneen.
Sillä olet ehkä tavalla tai toisella toiminut itseäsi vastaan. Tarkoituksenasi on ollut hyvää tai parasta,mutta se kaverin osuus tässä kaikessa on jäänyt tavallaan latteaksi.Hän uskoakseni kokee itsensä mitättömäksi.Mitkä mahdollisuudet hänellä olisi tuottaa yhteistä iloa.Rakennus palikoita yhteiseen elämäänne,kun "sinulla tuntuu olevan kaikki"Minusta tuntuu,ettet ole malttanut olla tuomatta esille tätä seikkaa,mistä se kaikki on kotoisin ja mistä se tulee.Tämä on aprikointiani itse tiedät paremmin.Kuvitteleppa itse sellaista pari suhdetta kundiin jolle olisit pelkkä maskotti.Jokainen halunnee synnyttää jotain itse aikaansaatua omintakeista elämän sisältöä josta voi olla ylpeä omista aikaan saannoistaan.
Nyt olet pahassa tilanteessa,kun sinun pitää kääntää tämä tilanne toisin päin,eikö vaan.
Hankala juttu!Muttei mielestäni mahdotonkaan,kun tunnut pitänevän hänestä oikeasti,sillä uskon sinua.Kaverisi haluaa omaa"arvostustaan",ei rahojesi ymm..Tämän sinä kyllä tiesit!
Olisikin hyvä alkaa ottamaan selkoa hänen kiinnostuksistaan.
Vahvistamaan hänen identiteettiään ja hänen erinomaisuuttaan.Muussa tapauksessa pelisi on menetetty.Kypsyyteen ei liiemmin kuulu toitotella omaisuuksista!Vaikka sitä olisikin!
Ymmärräthän.Sinulla on kova työmaa edessäsi,muuttaessasi kiinostuksesi hänen persoonaan ja siihen mihin hän pystyy tai paremminkin mihin hän uskoo pystyvänsä.Toivon sinun myös käsittävän typerän ripustaumisen vaarasta!"narrna olemisen"vältä ihmeessä sitä.
Ettei tarvinne lopun elämää katua tekemääsi.
Rajansa kaikella.Tässäkin suhteessa,eikö niin?
Parhainta jatkoa sinulle hankiperhonen!
Olet valinnut väärän kumppanin - tai ainakin kasvuvaraa vielä on. Poikaystäväsi on siinä iässä ja siinä harhaluulossa ja arvomaailmassa, että raha toisi suoranaisen onnen. Sitä tavoitellessa ja siitä haaveillessaan poikaystäväsi ei näe Sinua. Hänellä ei ole itsetuntoa eikä hän koe olevansa vertaisesi, koska hän kuvittelee rahan tekevän ihmisestä (tässä: sinusta) jotenkin paremman tai hienomman. Tästä seuraa se, että jatkossa poikaystäväsi juoksee rahan (ei sinun) perässä ja on sinulle kaikesta kateellinen ja kilpailee kanssasi. Haluatko sellaisen poikaystävän? Varmasti mukava poika, mutta...sorry!