Ollaan oltu mun parhaanystävän kaa yli 5vuotta kavereita. Meillä on todella läheiset välit ja mun mielestä hauskaa aina yhdessä. Hän kuitenkin kohtelee mua välillä ku paskaa ja mietin aina että jos mulla olis muita kavereita katkaisisin häneen välit heti. Tuntuu etten oo yhtään tärkee sille koska sil on paljon muitaki kavereita. Ja mulle se on tärkein asia maailmassa. Mulla ei oo muita kavereita tai tuttuja yms joille jutella edes. En käy koulussa enkä ole käynyt rippileiriä eikä oo harrastuksia yms mistä saada kavereita joten tiedän että tulen olemaan yksin jos katkaisen tähän ainoaan nyt välit. Uusin ihmisiin tutustuminen on ihan mahdotonta.
Vähän aikaa sitten meille tuli iso riita kun hän yritti varastaa tavaroitani ja lähetteli kännykälläni viestejä ja kuvia muille ja poisti ne etten näe. Varastelua on ollu monta vuotta ja vihdoin uskalsin avata suuni. Tilanne oli kamala ja hän kiisti kaiken ja lähti.
Olin samana päivänä päässyt psykiatriselta osastolta kotiin ja meidän piti lähteä viikoksi yhdessä reissuun.. Tuntui että elämä romahti kun luottamus parhaaseen ja ainoaan kaveriin oli nolla ja reissu jota olin suunnitellut ja odottanut vuoden peruuntui..
Tunti hänen lähdöstä jouduin ambulanssilla sairaalan kun yritin tappaa itseni. Ei tullut sairaalaan tai osastolle kattoo.. Ollaan tekstailtu jotain sen jälkee. Mitä helvettiä mä teen? Tuntuu kauheelta jättää mulle tärkee kaverisuhde taakse. Vai tekisinkö hirveen virheen jos tavallaan olosuhteen pakosta jatkaisin kaverina? Ehkä pitää ajatella et vaikka oon nyt ihan yksin nii parempi näi..
Mitä te tekisitte?
Vähän aikaa sitten meille tuli iso riita kun hän yritti varastaa tavaroitani ja lähetteli kännykälläni viestejä ja kuvia muille ja poisti ne etten näe. Varastelua on ollu monta vuotta ja vihdoin uskalsin avata suuni. Tilanne oli kamala ja hän kiisti kaiken ja lähti.
Olin samana päivänä päässyt psykiatriselta osastolta kotiin ja meidän piti lähteä viikoksi yhdessä reissuun.. Tuntui että elämä romahti kun luottamus parhaaseen ja ainoaan kaveriin oli nolla ja reissu jota olin suunnitellut ja odottanut vuoden peruuntui..
Tunti hänen lähdöstä jouduin ambulanssilla sairaalan kun yritin tappaa itseni. Ei tullut sairaalaan tai osastolle kattoo.. Ollaan tekstailtu jotain sen jälkee. Mitä helvettiä mä teen? Tuntuu kauheelta jättää mulle tärkee kaverisuhde taakse. Vai tekisinkö hirveen virheen jos tavallaan olosuhteen pakosta jatkaisin kaverina? Ehkä pitää ajatella et vaikka oon nyt ihan yksin nii parempi näi..
Mitä te tekisitte?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aika vaikea tilanne.