kuinka kertoa se puolisolle ?

Rakkaus on jo kuollut, kämppiksinä ei toimi...

14 vuotta mullakin ja aika lähteä eri teille tänä vuonna. Tämä yhteisasuminen kämppiksinä ei ole elämää, ei ole kolmatta osapuolta meilläkään, mutta aika on tehnyt tehtävänsä. Kun rakkaus on rikki. niin mikään ei toimi.

jospa teidän kumppaneilla on samat ajatukset?
Haluavat erota, mutta eivät vaan saa sanottua, tai omaisuuden jako estää.
Yhden omistusasunnon hinnalla ei aina saa kahta uutta, ei edes kahta pienempää.
Plus kaikki se tavaroiden jakaminen, lapsille ja muille selittely, miksi erotaan jne.

Et ole varmaan kertonut aiemminkaan, kun ongelmanne ovat kasautuneet siihen pisteeseen, että ajattelet jo suoraan eroa. Kerro asiallisesti, mitkä jutut näet ongelmina suhteessanne ja ehdota parisuhdeterapiaan menoa, siitä voi olla apua teille kumpaisellekin. Mietin vain tuota, että pelkäät toisen purkausta, parisuhteessa ,jossa luottamus pelittää uskalletaan riidellä ja sanoa kuin asiat on pelkäämättä menettävänsä toinen toisensa. Osataan pyytää ja antaa anteeksi jne. Ehkä sulla itselläsi on myös ongelma, jota ero ja uusikaan ihminen ei ratkaise.

Ei omaisuutta, lapset aikuisia, asiat selvitetty sitä mukaan kun ongelmia tullut... mutta rakkautta ei enään oo..
Ei kyllä seksiäkään. Ei velkoja.
4/7 iltana miehellä harrastukset ja vaimolla sekalainen vuorotyö eli yhteisiä iltoja 1-3/vk toinen istuu illan koneella ja toinen tuijottaa telkkaria.

Niin tuo kertominen puolisolle miten se voi olla noin vaikeaa jos on ollut pitkään yhdessä. Silloin joko korjataan mikä on korjattavissa tai erotaan. Ei sen ihmeempää tarvita. Mullakin kokemus kuinka puolisolle puhutaan olen ollut pitkään aviossa ja puun takaa puoliso jäi kiinni pettämisestä. Kun laitoin seinää vasten Intti että on ollut niin stressistä tämäaika ja huonoomatunto ettei muistanut kertoa että meillä olisi ongelmia aviossa. Ei muistanut anna mun kaikki kestää! Kestänhän minä mutta kuinka mies voi mennä noin sekaisin? En tiedä olisiko pitänyt nauraa vai itkeä. Nyt kun aikaa kulunut naurattaa. Mitähän tuo puoliso vielä unohtaa? Toisaalta loogistahan se on jos alkaa suhteeseen ja unohtaa olevansa naimisissa! Kai se nyt sitten unohtaa tuon kakkosen toivon mukaan!

Jos sinua yhtään helpottaa tiedän miehen jonka on aika kertoa puolisolleen 25 v salasuhteesta. Tuntuuko omasi sittenkin helpommalta?

rakkauson-nikille.
arvaapa mitä minä tekisin kuvailemassasi tilanteessa?

Jos mieheni kertoisi 25 vuotta kestäneestä salasuhteesta...
en sanoisi mitään, en yhtään mitään, ottaisin auton avaimet ja lähtisin pois.
En puhuisi hänelle enää koskaan. En tuntisi edes vihaa häntä kohtaan, häntä ei olisi olemassa enää, poistettu kokonaan sillä sekunnilla. Ei kuollut, vaan täysin poissa

Jos rakastamani ihminen pystyisi valehtelemaan minulle päin naamaa 25 vuoden ajan, joka ikinen päivä valehtelemaan, ei minulla olisi sanoja tuollaisen teon jälkeen.

Kirjoita ne asiat mitä haluat sanoa sun puolisolles - paperilla. Ja itselles kopion siitä (et muistat varmasti itsekin, et mitä oot kirjoittanut). Toiset osaa sanoo ne asiat suoraan ja toiset taas ei, mut kirjoittamalla saat ainakin viestis perille. Ja pääset sitä tehdessä itse harkitsee, et mitä sä tosiaankin haluat sanoo ja mitä vain luulet haluavasi. Mut sit kun se paperi on annettu niin pysyt siinä sitten kanssa.

Meikä sanoi suoraan: haluan eron.
Tosin se oli kolmas kerta ja mies luuli että puhumalla jälleen saisi mun pään kääntymään mutta tällä kertaa se oli ihan todellista. Oltiin yhdessä 1988-2011.
Mitä sitä kaunistelemaan? Paskaa oli jo viimeiset kymmenkunta vuotta joten ei todellakaan tullut yllärinä, vaikka mies niin sanoikin. "luulin että meillä meni jo paremmin" joo hänellä menikin kun en vaan enää jaksanut taistella joten ihan sama.

Tuntuu helposti menevän just tolleen, että tässä on viime vuodet vaan menneet tottumuksesta tai jotenkin vaan. Eroa pitkästä suhteesta tyttöystävästäni olen ottamassa, mutta vaatii vielä asioiden monimutkaisuuden vuoksi aikaa. Ero ei tapahdu hetkessä, on sen verran ongelmia, että vielä muutamia kuukausia menee.

Ehdota pariterapiaa! Siitä ei koskaan ole haittaa vaikka ei aina hyötyäkään. Meillä "vaan" 15 yhteistä vuotta (ja yksi pieni lapsi). Nyt erosta 3 vuotta ja huoltoriita vireillä. Juurikin sen vuoksi, että luottamus meni totaalisesti kun puoliso erosi kuuntelemattta lainkaan minua (lapsenkaan asioissa!), eikä suostunut kertaakaan tulemaan pariterapiaan.

Pitkä suhde kun takana ja kämppiksinä jatkaa suhdetta, niin se aika voi vain kulua siinä kämppiksinä ja lopullinen ero ja oma elämä voi jäädä odottamaan. On varmasti vaikea lopettaa 25v. suhde. Itselläni on n. puolet tuosta 25v. suhteesta ja elämä on mennyt kämppis touhuksi ja sitä eroa pitäisi alkaa rakentamaan vähitellen, helppoa se ei tule olemaan, eikä tapahdu siis hetkessä tai nopeasti. Kovin paljon on vaikeita asioita hoidettavana ennenkuin lopulliseen eroon pääsen ja se vaatii aikaa.

Hei parempi. Mikä teillä viivästyttää eroa? Pitkäaikainen tottumus, mikä?

Ei siihen menny kuin muuan minuutti. Kamppeet kasaan ja tien päälle. Minusta ns parisuhde on tänä päivänä kriisissä. Onneksi ei tarvi enää miettiä miten sen toisen ottais huomioon ts ei tarvitse pelätä mitä tapahtuu, jos menee pieleen. Totta puhuen olisin "pelastanut" pitkän avioliiton, jos olisin ottanut johtavan roolin mutta en tuhlaa aikaa akan komentamiseen. Tiedän hänen odottaneen sitä

iamhappy, oliko sulla miten pitkä avioliitto? Oliko akka läheisriippuvainen tai jotenkin takertuva? Mulla toi nainen näyttäs pelkäävän yksin jäämistä ja muutto omaan asuntoon viivästyy hällä. En ala enää kuukausi kaupalla kattomaan tuota muuton venytystä.

Kyllä rehellisesti esitetty asia pitää pystyä käsittelemään. Oletko näyttänyt mitä olet halunnut. Ettei tule puuntakaa" se minkä takia haluat erota pitää se sinun kertoa. Ja jos ne syyt ovat huonoja tai et ole rehellisesti näyttänyt tai edes sanonut ettet ole onnellinen. Saat todella vihat päällesi. Osoittaako puolisosi tunteita sinua kohtaan? Miten käyttäytyy sinua kohtaan? Ne kyllä kertoo miten suhtautuu "ilmoitukseesi"

On se ikävää että asiat ei toimi ja on ongelmia
mutta sitä ihmettelen miten ne ongelmat täällä keskustelupalstalla oikeaa
Eli nyt menet ja kerrot vaan asian rehellisesti, mikä on ongelma ja mistä ahostaa puristaa mietit te päivän pari ja yeeyye sitten niin.
Jos et osaa sitä kertoa suoraan rehellisesti pelkäämättä suhteenne tulehtununeisuuden vika on sinussa itsessäsi.
Se että jos tääktä etsit käyttäytymismallia tai käsikirjoitusta pahentaa asiaa . olemalla oma itsesi pelkäämättä tosiasioita jotka kyllä satuttaa ja koskeekin , mutta rehellisyys loppupeleissä kantaa pidemmälle ja helpottaa tulevaisuutta.

Suhde yli 30 vuotta. Viimeiset vuodet puhumattomuutta, omien teiden kulkua molemmilla. Ei kolmatta osapuolta. Erilleen muutto ja kas kummaa, välit parani ja lämpeni uudelleen. Nänkin voi käydä.

Ai haet tukea muilta kun puoliso itkee ja syyttelee ja raivoaa. Etköhän ole itse tämän aiheuttanut joten kärsi helvetissä. Itsehän tuhosit toisen. Et antanut toiselle mahdollisuutta löytää ajoissa rehellistä rakkautta. Ota vaan vastaan kaikki se mitä aikaan sait. Vituttaa se kun tuli tuhottua ensin oma elämä sitten vielä puolison. Ei se tuota olisi jos teillä yhteinen ongelma ja olette tietoisia ettette ole kunnossa. Kato vaan olet salapannut ja haluat nyt muutosta. Hups unohtui kertoa kotona eikö niin? Nyt sitten puoliso itkee ja on järkyttynyt ja syyttelee. Ei se puoliso noin käyttäydy jos tietoinen että teillä ongelma selvähän tämä. Olet mies joka hups! Unohti kertoa kotona miten asiat on? Kärsi nyt vaan mitä aikaan sait.

Hyvää joulua!

Onko ihmisillä enää haluakaan korjata parisuhteitaan. Mennään ajan hengen mukana. Kun kuulee jonkun toisen eroavan, minäkin eroan. Aina vaan ero heti kun ongelmat kasaantuu. Minä itse on aina ensimmäisenä, miten se toinen? Ei löydy hetkenkään ymmärrystä, ei empatiaa toista kohtaan jolle ero voi olla shokki? Jokaisessa ihmisessä on vikoja, jokainen tekee virheitä. Armoton on joskus ihmisten mieli. Mitä jos kovalle ihmiselle ei anneta mitään anteeksi, kiroaako hän vain ja menee eteenpäin hammasta purren. Rakkauteen kuuluu anteeksiantaminen ja toisen ihmisen huomioiminen, aina. Jos rakkautta joskus oli ja nyt ei ole, mihin se katosi? Haavoihin on olemassa lääkkeitä. Jos eron hyväksyy molemmat ja asia on sovitaan on tilanne kokonaan toinen.

Jos et ole läheinen tai näyttänyt puolisollesi rakkautta niin pitäisi sen tietää mikä tulossa on ja suhtautuu ilmoitukseen hyvin. Olen elänyt pitkässä suhteessa jossa mies näyttää rakkautta ja seksiä paljon edelleen niin tulisi " puskista" ilmoittamaan niin todella voisi käydä noin. Kertoisin kyllä eron syyn ja antaisin täyslaidallisen. Kumpihan sun puolisolla kyseessä? Jos olisin suhteessa jossa ei pusuja, kosketusta, seksiä olisi voisin epäillä edes jonkin olevan vialla. En pystyisi edes olemaan suhteessa jossa ei olisi rakkautta. Näitä juttuja kun lukenut niin arvostaa todella omaa suhdetta enemmän. Kiinnittää myös enemmän huomiota puolisoonsa.