Nato panostaa kyberturvallisuuteen - "suomalaista osaamista arvostetaan"
Nato panostaa jäsen- ja kumppanuusmaiden välisen kyberturvallisuuden synkronointiin.
Naton huippukokous Varsovassa käsittelee viikonloppuna myös kyberturvallisuutta.
Naton tavoitteena on yhdenmukainen linja jäsen- ja kumppanuusmaiden kyberturvallisuudessa.
Suomen kyberturvallisuusosaamista arvostetaan Natossa
Kovan luokan hakkereita, sosiaali-, talous- ja sotatieteilijöitä, juristeja. Kyberturvallisuuden asiantuntija, professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta korostaa, ettei kyberturvallisuus ole pelkkää nörttien työtä.
- Kun puhutaan kybersodankäynnistä, niin tarvitaan hyvin monenlaisia osaajia. Poikkitieteellinen lähestymistapa on tarpeellinen, Limnéll sanoo.
Hän ottaa esimerkkinä Britanniassa perustetun kyberturvallisuusinstituutin, jossa työntekijöiden kirjo on laaja teknisten osaajien lisäksi.
- On katsottava asioita hyvin monesta näkökulmasta. Tämä vaatii ison kuvan ymmärtämistä.
Limnéll toteaa, että ilmiön ymmärtämiseksi vaaditaan kovan luokan hakkereita, mutta myös poliittisia toimijoita. Esimerkiksi Suomessa kyberturvallisuus on yhä keskeisempi osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Yhdenmukainen linja
Naton Varsovan huippukokouksessa kyberturvallisuus on asialistalla. Limnéllin mukaan pöydällä on useita asioita, mutta etenkin neljä teemaa korostuu.
Ensiksi, kyberympäristö nostetaan samaan taisteluympäristöön maa-, ilma- ja meriympäristön kanssa. Samalla kyberympäristön korostuminen myös muuttaa muita ympäristöjä, joissa digitaalisuus ja teknologia ovat yhä vahvemmin läsnä. Kaikille maille annetaan kehotus parantaa omien verkkojensa suojelusta. Limnéllin mukaan maiden välinen taso kyberturvallisuudessa on vaihteleva ja onkin välttämätöntä, että jokaisessa maassa nostetaan kyberpuolustuksen tasoa ja pyritään lisäämään sietokykyä.
Toiseksi, Nato-maiden ja kumppaneiden välisen tiedonvaihdon tehostaminen niin hallitusten, asevoimien kuin yksityisen sektorin yritystenkin kesken tehostaa yhteistyötä.
Kolmanneksi, Natossa korostuvat yhä enemmän käytännöntoimet, miten kyberaktiviteetit yhdistetään osaksi muuta strategista, operatiivista ja taktista toimintaa.
Neljänneksi, kyberturvallisuuden parantamiseksi tärkein resurssi on osaavat ihmiset. Nato tiivistää jatkossa yhteistyötä siten, että niin sanottujen kybersotilaiden koulutus ja yhteinen harjoittelutoiminta tehostuu. Yhteistyö on sekä teknisen että strategisen tason toimintaa.
Artikla 5:n aktivointi
Paljon pohdintaa saa osakseen esimerkiksi kysymys siitä, miten vakava kyberhyökkäyksen on oltava, jotta se voisi aktivoida Naton artikla 5:n eli turvatakuut.
- Natossa on haluttu tarkoituksella pitää artikla 5:n kynnys kyberhyökkäyksen osalta epämääräisenä, koska ei haluta kertoa vastapuolelle, milloin se aktivoidaan, Limnéll toteaa.
Hän sanoo, että artikla 5:n aktivointi käsitellään aina tapauskohtaisesti.
- Asiantuntijapiireissä on näkemys, että siinä vaiheessa jos kriittiseen infrastruktuuriin eli rahoitussektoriin, energiajakeluun tai sosiaali- ja terveysjärjestelmiin kohdistetaan voimakas kyberhyökkäys, jonka seurauksena ihmisiä kuolee, harkittaisiin, onko tämä Artikkeli 5:n laukaiseva asia.
Limnéll sanoo huomanneensa viime aikoina, että yhä enemmän pohditaan myös sitä, täytyykö kyberhyökkäyksen tuottaa fyysistä tuhoa, jotta se aktivoisi Artikkeli 5:n.
- Voisiko laajamittainen datamanipulaatio esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmissä olla laukaiseva tekijä, jos ihmisten tietoja tarkoituksellisesti ja laajamittaisesti muutetaan, hän pohtii.
Suomen oltava mukana
Limnéll pitää tärkeänä, että Suomi on mukana Nato-maiden kyberturvallisuusyhteistyössä.
- On myös Suomen edun mukaista, että olemme mukana tässä toiminnassa. Kyberturvallisuus on vahvasti joukkuepeliä.
Limnéllin mukaan yhteistyön kautta Suomi saa sellaiset kumppanit, joilla on vahvaa osaamista kyberturvallisuudessa. Suomalaisilla on myös annettavaa.
- Suomalaista osaamista kyberturvallisuudessa arvostetaan Naton sisällä, Limnéll kertoo.
Nykymaailman turvallisuustilanteessa on vain hyötyä tehdä yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa kyberturvallisuudessa.
- Muutosnopeus on turvallisuuden uusi normaalitila. Tämä edellyttää selkeitä päätöksentekoprosesseja, joustavaa lainsäädäntöä ja yhä enemmän, että mahdollisimman hyvin tiedetään, mitä ympärillä tapahtuu, Limnéll perustelee yhteistyön hyötyjä.
Nato panostaa jäsen- ja kumppanuusmaiden välisen kyberturvallisuuden synkronointiin.
Naton huippukokous Varsovassa käsittelee viikonloppuna myös kyberturvallisuutta.
Naton tavoitteena on yhdenmukainen linja jäsen- ja kumppanuusmaiden kyberturvallisuudessa.
Suomen kyberturvallisuusosaamista arvostetaan Natossa
Kovan luokan hakkereita, sosiaali-, talous- ja sotatieteilijöitä, juristeja. Kyberturvallisuuden asiantuntija, professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta korostaa, ettei kyberturvallisuus ole pelkkää nörttien työtä.
- Kun puhutaan kybersodankäynnistä, niin tarvitaan hyvin monenlaisia osaajia. Poikkitieteellinen lähestymistapa on tarpeellinen, Limnéll sanoo.
Hän ottaa esimerkkinä Britanniassa perustetun kyberturvallisuusinstituutin, jossa työntekijöiden kirjo on laaja teknisten osaajien lisäksi.
- On katsottava asioita hyvin monesta näkökulmasta. Tämä vaatii ison kuvan ymmärtämistä.
Limnéll toteaa, että ilmiön ymmärtämiseksi vaaditaan kovan luokan hakkereita, mutta myös poliittisia toimijoita. Esimerkiksi Suomessa kyberturvallisuus on yhä keskeisempi osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Yhdenmukainen linja
Naton Varsovan huippukokouksessa kyberturvallisuus on asialistalla. Limnéllin mukaan pöydällä on useita asioita, mutta etenkin neljä teemaa korostuu.
Ensiksi, kyberympäristö nostetaan samaan taisteluympäristöön maa-, ilma- ja meriympäristön kanssa. Samalla kyberympäristön korostuminen myös muuttaa muita ympäristöjä, joissa digitaalisuus ja teknologia ovat yhä vahvemmin läsnä. Kaikille maille annetaan kehotus parantaa omien verkkojensa suojelusta. Limnéllin mukaan maiden välinen taso kyberturvallisuudessa on vaihteleva ja onkin välttämätöntä, että jokaisessa maassa nostetaan kyberpuolustuksen tasoa ja pyritään lisäämään sietokykyä.
Toiseksi, Nato-maiden ja kumppaneiden välisen tiedonvaihdon tehostaminen niin hallitusten, asevoimien kuin yksityisen sektorin yritystenkin kesken tehostaa yhteistyötä.
Kolmanneksi, Natossa korostuvat yhä enemmän käytännöntoimet, miten kyberaktiviteetit yhdistetään osaksi muuta strategista, operatiivista ja taktista toimintaa.
Neljänneksi, kyberturvallisuuden parantamiseksi tärkein resurssi on osaavat ihmiset. Nato tiivistää jatkossa yhteistyötä siten, että niin sanottujen kybersotilaiden koulutus ja yhteinen harjoittelutoiminta tehostuu. Yhteistyö on sekä teknisen että strategisen tason toimintaa.
Artikla 5:n aktivointi
Paljon pohdintaa saa osakseen esimerkiksi kysymys siitä, miten vakava kyberhyökkäyksen on oltava, jotta se voisi aktivoida Naton artikla 5:n eli turvatakuut.
- Natossa on haluttu tarkoituksella pitää artikla 5:n kynnys kyberhyökkäyksen osalta epämääräisenä, koska ei haluta kertoa vastapuolelle, milloin se aktivoidaan, Limnéll toteaa.
Hän sanoo, että artikla 5:n aktivointi käsitellään aina tapauskohtaisesti.
- Asiantuntijapiireissä on näkemys, että siinä vaiheessa jos kriittiseen infrastruktuuriin eli rahoitussektoriin, energiajakeluun tai sosiaali- ja terveysjärjestelmiin kohdistetaan voimakas kyberhyökkäys, jonka seurauksena ihmisiä kuolee, harkittaisiin, onko tämä Artikkeli 5:n laukaiseva asia.
Limnéll sanoo huomanneensa viime aikoina, että yhä enemmän pohditaan myös sitä, täytyykö kyberhyökkäyksen tuottaa fyysistä tuhoa, jotta se aktivoisi Artikkeli 5:n.
- Voisiko laajamittainen datamanipulaatio esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmissä olla laukaiseva tekijä, jos ihmisten tietoja tarkoituksellisesti ja laajamittaisesti muutetaan, hän pohtii.
Suomen oltava mukana
Limnéll pitää tärkeänä, että Suomi on mukana Nato-maiden kyberturvallisuusyhteistyössä.
- On myös Suomen edun mukaista, että olemme mukana tässä toiminnassa. Kyberturvallisuus on vahvasti joukkuepeliä.
Limnéllin mukaan yhteistyön kautta Suomi saa sellaiset kumppanit, joilla on vahvaa osaamista kyberturvallisuudessa. Suomalaisilla on myös annettavaa.
- Suomalaista osaamista kyberturvallisuudessa arvostetaan Naton sisällä, Limnéll kertoo.
Nykymaailman turvallisuustilanteessa on vain hyötyä tehdä yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa kyberturvallisuudessa.
- Muutosnopeus on turvallisuuden uusi normaalitila. Tämä edellyttää selkeitä päätöksentekoprosesseja, joustavaa lainsäädäntöä ja yhä enemmän, että mahdollisimman hyvin tiedetään, mitä ympärillä tapahtuu, Limnéll perustelee yhteistyön hyötyjä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos täällä kerran osataan, niin parantaisivat myös maan sisäistä kyberturvallisuuutta.
Ei tässä nyt aivan hunningolla olla:
http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=5596:suomessa-hyvin-vahan-saastuneita-palvelimia&catid=13&Itemid=101
Suomi erottuu jälleen raportissa edukseen: haitallisten verkkosivustojen määrä on Suomessa on huomattavasti pienempi kuin maailmalla keskimäärin.
Itä trollit kuriin
Natoon
Natoon
Natoon
Natoon
Natoon
Loistavaa
Natoon
Palstan Nato intoilijoille tiedoksi vaan se että Nato ei hyväksy Suomea enää täysivaltaiseksi jäsenekseen, Suomen osalta Nato juna meni ohi jo vuosikymmen sitten.
Hanskaan jäi pelkkä MOU joka sekin on ristiriidassa Suomen ja Venäjän välisen naapuruussopimuksen (päivitetty 1992) kanssa.
Ja Niinistö kuuluu vankilaan kolminkertaisesta valtiopetoksesta
http://mvlehti.net/2015/01/29/katso-naton-isantamaasopimus-suomeksi-itkeakko-vai-nauraa/
Natoon
usan arvostus suomen osaamista kohtaan. Työttömyyttä työttömyyttä ja vielä kerran työttömyyttä.
Olemme vaan aika aikaansaavia me Tiltut.
Uskallamme vaatia että meillä olisi diplomatian taitavia päättäjiä ja sen kautta rauhalliset rajat.
Vaatimuksemme on niin selkeä ja rauhaanpyrkivä, ettei sotahaukat voineet muuta kuin nimetä tämä joukko vieraan maan agenteiksi.
Nato on todennut että Suomi on oppinut sen tyylin ja vielä kehitellyt sitä eteenpäin.
Vielä tätä menoa UPI:n uudet tehtäviensä tasolla olevet tutkijat ja muut professoorit joskus kauhistelee.