Venäjän aggressiivisuus tietoverkoissa lisääntynyt"
Tivin ennakkoon näkemässä kirjoituksessa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kritisoi läntisiä valtioita siitä, että nämä eivät ole reagoineet riittävän voimakkaasti Venäjän lisääntyneeseen tiedustelu- ja sabotaasitoimintaan tietoverkoissa.
Venäjä on yksi maailman kyvykkäimpiä kybermaailmassa toimivia valtioita, ja se on viime vuosina myös osoittanut halua käyttää kykyään tiedusteluun ja hyökkäyksiinkin, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Tivin mukaan.
Limnéll pohtii Venäjän kyberkykyä ja strategiaa tuoreessa artikkelissaan, joka julkaistaan lähiaikoina Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tivin ennakkoon näkemässä kirjoituksessa Limnéll muun muassa kritisoi läntisiä valtioita siitä, että nämä eivät ole reagoineet riittävän voimakkaasti Venäjän lisääntyneeseen tiedustelu- ja sabotaasitoimintaan tietoverkoissa.
Tiville Limnéll toteaa, että Suomenkin on tärkeää tiedostaa itänaapurinsa asema yhtenä maailman edistyneimmistä kybermaailmassa toimivista valtioista.
Suomen kyberturvan nykyistä tilannetta Limnéll pitää yleisellä tasolla hyvänä. Erityisesti Suomessa toimii hyvin julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti ja tietojenvaihto eri toimijoiden välillä, mistä Limnéllin mukaan maailmalla voi kertoa ylpeänä. Vastaavaa toimintaa ollaan vasta virittelemässä esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Suomessa on muutoinkin Limnéllin mukaan tapahtunut positiivista kehitystä: on esimerkiksi perustettu Viestintäviraston kyberturvakeskus sekä Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskus. Kehitettävää Limnéll näkee kuitenkin havaintokyvyssä. Siihen tarpeeseen vastaa osittain uusi valmisteilla oleva tiedustelulaki, jonka valmistelussa Limnéllkin on ollut mukana.
Turvallisuudesta puhuttaessa Limnéll painottaa kokonaisuuden ymmärtämisen välttämättömyytä, jossa huomioidaan yhtäläisesti niin digimaailman kuin fyysisenkin maailman turvallisuus. Kokonaisuus on laaja, mutta Limnéllin mukaan nykyisellään ei ole selvää, kuka sitä johtaa.
”Yhteiskunnan näkökulmasta isoimpia haasteita kyberturvallisuudessa on kokonaisuuden johtajuuden puute. Tämä on sellainen asia, johon kiinnittäisin huomiota.”
Limnéll näkee asian kuitenkin niin tärkeänä, että vain valtion ylimmän johdon alaisuudessa toimiva elin olisi riittävä.
”Suomi on niin riippuvainen digitaalisen ympäristön toiminnasta, että tässä puhutaan suomalaisen elämäntavan turvaamisesta. Näkisin, että johtovastuun pitäisi mennä valtioneuvoston kansliaan ja pääministerin alaisuuteen”, Limnéll ehdottaa.
kl
Tivin ennakkoon näkemässä kirjoituksessa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll kritisoi läntisiä valtioita siitä, että nämä eivät ole reagoineet riittävän voimakkaasti Venäjän lisääntyneeseen tiedustelu- ja sabotaasitoimintaan tietoverkoissa.
Venäjä on yksi maailman kyvykkäimpiä kybermaailmassa toimivia valtioita, ja se on viime vuosina myös osoittanut halua käyttää kykyään tiedusteluun ja hyökkäyksiinkin, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Tivin mukaan.
Limnéll pohtii Venäjän kyberkykyä ja strategiaa tuoreessa artikkelissaan, joka julkaistaan lähiaikoina Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tivin ennakkoon näkemässä kirjoituksessa Limnéll muun muassa kritisoi läntisiä valtioita siitä, että nämä eivät ole reagoineet riittävän voimakkaasti Venäjän lisääntyneeseen tiedustelu- ja sabotaasitoimintaan tietoverkoissa.
Tiville Limnéll toteaa, että Suomenkin on tärkeää tiedostaa itänaapurinsa asema yhtenä maailman edistyneimmistä kybermaailmassa toimivista valtioista.
Suomen kyberturvan nykyistä tilannetta Limnéll pitää yleisellä tasolla hyvänä. Erityisesti Suomessa toimii hyvin julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti ja tietojenvaihto eri toimijoiden välillä, mistä Limnéllin mukaan maailmalla voi kertoa ylpeänä. Vastaavaa toimintaa ollaan vasta virittelemässä esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Suomessa on muutoinkin Limnéllin mukaan tapahtunut positiivista kehitystä: on esimerkiksi perustettu Viestintäviraston kyberturvakeskus sekä Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskus. Kehitettävää Limnéll näkee kuitenkin havaintokyvyssä. Siihen tarpeeseen vastaa osittain uusi valmisteilla oleva tiedustelulaki, jonka valmistelussa Limnéllkin on ollut mukana.
Turvallisuudesta puhuttaessa Limnéll painottaa kokonaisuuden ymmärtämisen välttämättömyytä, jossa huomioidaan yhtäläisesti niin digimaailman kuin fyysisenkin maailman turvallisuus. Kokonaisuus on laaja, mutta Limnéllin mukaan nykyisellään ei ole selvää, kuka sitä johtaa.
”Yhteiskunnan näkökulmasta isoimpia haasteita kyberturvallisuudessa on kokonaisuuden johtajuuden puute. Tämä on sellainen asia, johon kiinnittäisin huomiota.”
Limnéll näkee asian kuitenkin niin tärkeänä, että vain valtion ylimmän johdon alaisuudessa toimiva elin olisi riittävä.
”Suomi on niin riippuvainen digitaalisen ympäristön toiminnasta, että tässä puhutaan suomalaisen elämäntavan turvaamisesta. Näkisin, että johtovastuun pitäisi mennä valtioneuvoston kansliaan ja pääministerin alaisuuteen”, Limnéll ehdottaa.
kl
Vastaukset 3
Vanhimmat
Venäjä halua rakentaa rautaesirippu uudestaan. Omasta puolesta saa sulkea Venäjältä pääsyä tänne.
Näin visertää rautaesiripun kannattajatiltu.
Titityy, titityy...
Natoon