Helsingin Sanomat esittelee tämänpäiväisessä artikkelissaan kovin yksipuolisesti Boyden World Corporation -konsulttiyhtiön toimitusjohtaja Trina Gordonin. Jutussa todetaan mm., että kansainvälisen yrityksen toimitusjohtajana Gordon on harvinaisuus sukupuolensa takia.
HS jättää kokonaan mainitsematta, että Gordon on naimisissa entisen pomonsa (synt. 1937) kanssa ja seuraa häntä nyt yhtiön johdossa.
Lisäksi jutussa mainitaan, että naisia on yritysten hallituksissa edelleen vähän verrattuna miehiin. Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kasvanut ja on suurempi kuin koskaan aiemmin, silti naisia on vain neljännes.
Yhtä hyvin niin tässä kuin monissa muissakin vastaavissa artikkeleissa voitaisiin mainita, että naisia on väen väkisin angetty hallituksiin ja johtoryhmiin juuri sukupuolensa takia. Ja miltei aina, kun nainen toimii yrityksen toimitusjohtajana on taustalla jokin perheside, eli nainen jatkaa joko isänsä tai aviopuolisonsa yrityksen johdossa. Tai sitten kyseessä on jokin valtiollinen, kunnallinen tm. vast. yhteiskunnallisessa omistuksessa toimiva yritys, jonka johtoon on nimenomaan haluttu valita nainen "tasa-arvosyistä". Kuten esim. Alko, Gasum jne.
On todella kyseenalaista edistää naisten tasa-arvoa miehiä syrjimällä. Tästä on kuitenkin tainnut muodostua yleisesti hyväksytty käytäntö, jonka "oikeutusta" media jatkuvasti pönkittää, yleensä naistoimittajien toimesta.
....She did, however, garner attention from Clark President Richard McCallister, who hired Gordon after she graduated from Auburn University and married her about two years later.
McCallister merged the firm with Boyden in 1989, and Gordon became a Boyden equity partner in 1995. After her husband had spent about a decade on the Boyden board, he stepped down, and she joined the board in 2001. She was elected board chair for the first of a pair of two-year terms beginning in 2007.
http://articles.chicagotribune.com/2013-04-08/business/ct-biz-executive-profile-trina-gordon-20130408_1_emerging-markets-linkedin-heidrick-struggles
HS jättää kokonaan mainitsematta, että Gordon on naimisissa entisen pomonsa (synt. 1937) kanssa ja seuraa häntä nyt yhtiön johdossa.
Lisäksi jutussa mainitaan, että naisia on yritysten hallituksissa edelleen vähän verrattuna miehiin. Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kasvanut ja on suurempi kuin koskaan aiemmin, silti naisia on vain neljännes.
Yhtä hyvin niin tässä kuin monissa muissakin vastaavissa artikkeleissa voitaisiin mainita, että naisia on väen väkisin angetty hallituksiin ja johtoryhmiin juuri sukupuolensa takia. Ja miltei aina, kun nainen toimii yrityksen toimitusjohtajana on taustalla jokin perheside, eli nainen jatkaa joko isänsä tai aviopuolisonsa yrityksen johdossa. Tai sitten kyseessä on jokin valtiollinen, kunnallinen tm. vast. yhteiskunnallisessa omistuksessa toimiva yritys, jonka johtoon on nimenomaan haluttu valita nainen "tasa-arvosyistä". Kuten esim. Alko, Gasum jne.
On todella kyseenalaista edistää naisten tasa-arvoa miehiä syrjimällä. Tästä on kuitenkin tainnut muodostua yleisesti hyväksytty käytäntö, jonka "oikeutusta" media jatkuvasti pönkittää, yleensä naistoimittajien toimesta.
....She did, however, garner attention from Clark President Richard McCallister, who hired Gordon after she graduated from Auburn University and married her about two years later.
McCallister merged the firm with Boyden in 1989, and Gordon became a Boyden equity partner in 1995. After her husband had spent about a decade on the Boyden board, he stepped down, and she joined the board in 2001. She was elected board chair for the first of a pair of two-year terms beginning in 2007.
http://articles.chicagotribune.com/2013-04-08/business/ct-biz-executive-profile-trina-gordon-20130408_1_emerging-markets-linkedin-heidrick-struggles
Vastaukset 1
Vanhimmat
Naisia ei ilman tasa-arvopönkitystä valikoidu yritysten johtoon tai hallitukseen, koska he eivät yleensä ole toimineet tuloslinjajohdossa. Kun nainen toimii johtotehtävässä ja kuuluu johtoryhmään, vastaa hän tyypillisesti jostain tukitoiminnosta, kuten viestinnästä, henkilöstöhallinnosta tai taloudesta. Naisjohtajat vastaavat aniharvoin niistä toiminnoista, jotka hankkivat firman tulot.
Miksi näin on? Ehkä vaan siksi, etteivät monet naiset halua eivätkä oikein kykenekään aidosti tulosvastuullisiin johtotehtäviin, jotka edellyttävät pitkiä työpäiviä, itsenäistä matkustamista ja vahvaa stressinsietokykyä.