Vaikka itse terveydenhuollon ammattilaisena ja paljon potilaiden kanssa tekemissä jo kauan niin arjessa se käsienpesu ja käsien hygieniä vaan jää, liian usein.
Työmaalla ei jää, kyllä minä siellä pidän huolen asiasta kun asia on jotenkin läsnä erilailla niin se on mielessä paremmin.
Kävin äsken kaupassa, kun aattelee niin kauppareissulla olen koskenut:
- hissin nappuloihin.
- kotitalon aulan ovien kahvoihin.
- Sen jälkeen auton avaimeen, puhelimeen, auton rattiin jne.
- Sitten liukuportaiden liukuhihnaan, vaikka muistin uutisen taas että miten bakteerisia nekin on niin näin vaan kävi.
- Kaupassa maksupäätteen näppäimistöön kahdessa eri paikassa.
- ja sitten taas kotia ja hissin nappulat jne.
- Sen jälkeen kotona on kosketeltu monet tartuntapinnat kuten nyt tämä näppämistö tässä, hiiri jne.
Että jos :) se pöpö on vaan tarttuakseen niin kädet on niitä täynnä ja moni muu paikkakin että että vaikka äsken pesin kädet ja vielä desinfioin niin tässä näppiksessä on nyt ne pöpöt mitä tuolla edellisissä paikoissa on käsiin tarttunut. Mietippä näppäimistöä mitä moni muukin käyttää, he saavat ne pöpöt mutta tuovat vielä ne omatkin käsissään olevat pöpöt vielä lisäksi.
ONNEKSI, me ei olla niin herkkiä, että en tässä hypetä ja kiihkoa sitä että eikä aina ole ollu bakteereja, onhan niitä. Hyvä ehkä tietää sekin että ENNEN aikoinaan ei ollu edes niitä pöpöjä mitä nyt saat käsiisi hyvinkin ihan päivittäin. Onneksi se kaikki pöpö ei pääse elimistöön ja ne mitkä pääsee päivittäin niin ei menesty, hoitoalalla näkee kyllä senkin puolen kun pöpöt pääsee ihmisen nujertamaan, se katso ikää, sukupuolta tai asemaa. Mutta voi olla että tietämättäsikin kannatta jotain sairaalabakteeria elimistössäsi, siellä se olla ja muhii ja voi hyvin kunnes on otollonen aika iskea.
Työmaalla ei jää, kyllä minä siellä pidän huolen asiasta kun asia on jotenkin läsnä erilailla niin se on mielessä paremmin.
Kävin äsken kaupassa, kun aattelee niin kauppareissulla olen koskenut:
- hissin nappuloihin.
- kotitalon aulan ovien kahvoihin.
- Sen jälkeen auton avaimeen, puhelimeen, auton rattiin jne.
- Sitten liukuportaiden liukuhihnaan, vaikka muistin uutisen taas että miten bakteerisia nekin on niin näin vaan kävi.
- Kaupassa maksupäätteen näppäimistöön kahdessa eri paikassa.
- ja sitten taas kotia ja hissin nappulat jne.
- Sen jälkeen kotona on kosketeltu monet tartuntapinnat kuten nyt tämä näppämistö tässä, hiiri jne.
Että jos :) se pöpö on vaan tarttuakseen niin kädet on niitä täynnä ja moni muu paikkakin että että vaikka äsken pesin kädet ja vielä desinfioin niin tässä näppiksessä on nyt ne pöpöt mitä tuolla edellisissä paikoissa on käsiin tarttunut. Mietippä näppäimistöä mitä moni muukin käyttää, he saavat ne pöpöt mutta tuovat vielä ne omatkin käsissään olevat pöpöt vielä lisäksi.
ONNEKSI, me ei olla niin herkkiä, että en tässä hypetä ja kiihkoa sitä että eikä aina ole ollu bakteereja, onhan niitä. Hyvä ehkä tietää sekin että ENNEN aikoinaan ei ollu edes niitä pöpöjä mitä nyt saat käsiisi hyvinkin ihan päivittäin. Onneksi se kaikki pöpö ei pääse elimistöön ja ne mitkä pääsee päivittäin niin ei menesty, hoitoalalla näkee kyllä senkin puolen kun pöpöt pääsee ihmisen nujertamaan, se katso ikää, sukupuolta tai asemaa. Mutta voi olla että tietämättäsikin kannatta jotain sairaalabakteeria elimistössäsi, siellä se olla ja muhii ja voi hyvin kunnes on otollonen aika iskea.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis mikä pöpö?
Onko sulla nyt kaikki kunnossa?
Liika hygienia sairauksien syynäkö?
Ihminen hengittää n. 10 000 litraa ilmaa päivässä. Home, radon, ympäristömyrkyt, haitalliset kemikaalit, torjunta-aineet, lääkkeet, lääkejäämät vesistöissä ja eläimissä, ilmansaasteet, ilman pienhiukkaset ja lukuisat haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat ärsyttää ja jopa sairastuttaa. Sisäilmasta on eristetty 900 eri kemikaalia, joiden yhteisvaikutuksia ei tunneta.
Ihmisen vatsalaukku erittää sulavaan ruokaan varsin voimakasta happoa, suolahappoa. Kun suolahappo on vahva happo, niin vatsalaukku on siis varsin vihamielinen ympäristö kaikille bakteereille ja viruksille. Vatsalaukun suolahappo suojaakin meitä suurimmalta osalta bakteereita ja muita taudinaiheuttajia. Kuitenkin jotkut bakteerit kestävät tämänkin happokylvyn ja voivat nieltynä aiheuttaa sairauksia suolistoon päästyään (esim. ruokamyrkytys, vatsatauti).
Pienillä lapsilla (alle 1v) vatsalaukku ei kuitenkaan ole vielä näin voimakkaasti hapan, ja siksi pienten lasten ruokailun suhteen tulisi olla varovaisempi bakteerien suhteen ja siksi alle vuoden ikäisille vauvoille ei saisi syöttää esimerkiksi hunajaa.
Bakteerit ovat aina seuranamme. Niitä on miljoonittain ihollamme: käsissä ja kynnen alla, varpaanväleissä, kainaloissa. Ilmakehässä yhdessä kuutiometrissä on keskimäärin 5 000–100 000 bakteeria.
Suolistossa elää oma ekosysteemi, joka pilkkoo ruuan ja estää myrkytykset. Tämä mikrobiomi huolehti osaltaan myös elimistön immuunipuolustuksesta.
Suolistossa elää 10–100 biljoonaa bakteeria. Määrä on yli 10 kertaa suurempi kuin omien solujemme määrä.
Ne painavatkin yhdessä toista kiloa. Lisäksi tuhansissa bakteerien lajeissa on arviolta 10 miljoonaa geeniä – omien solujemme perimässä vain noin 23 000.
Me tarvitsemme suolistomme tuhansia eri bakteerilajeja. Näiden hyvinvointiin voi vaikuttaa ravinnolla. Prosessoimattomalla ja lisäaineettomalla aidolla ravinnolla. Syöthän D-vitamiinia?
D-vitamiinin merkitystä suoliston terveydelle puoltaa se, että suolistossa on D-vitamiinireseptoreita. Lisäksi D-vitamiini säätelee suoliston limakalvon läpäisevyyttä ja suoliston inflammaatiota.
Viime vuosina on kohistu suoliston bakteerikannasta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Siitä tullaan oppimaan valtavasti lisää tulevina vuosina ja keskusteluun tulee enemmän ja enemmän mukaan myös monet muut bakteerikannat, kuten ihollamme elävät bakteerit.
Iholla elävistä bakteereista ja mitä niistä tällä hetkellä tiedämme lyhyt yhteenveto Chris Kresseriltä. Pääpointit tekstistä:
Tiede on havainnut yhteyksiä sairauksien ja ihon bakteerikantojen välillä, mutta syitä ja seurauksia emme vielä kovin hyvin ymmärrä.
Harkitse, kuinka usein ja kuinka suuren osan ihostasi koet tarpeelliseksi pestä saippualla tai muilla hygieniatuotteilla. Nämä voivat muuttaa ihon luontaista bakteeritasapainoa. Sama koskee kosmetiikkatuotteita.
Ole kosketuksissa luonnon kanssa niin paljon kuin mahdollista, se saattaa auttaa pitämään yllä terveyttä edistävää bakteerikantaa myös meissä ihmisissä.
http://chriskresser.com/skin-microbiota-and-your-health/
Tieteen kannalta asia on harvinaisen selvä. Terveen ihmisen iho ja sen läpäisyeste sekä normaali mirobifloora toimivat moitteettomasti ilman saippuapesuakin. Ihosta lähtee ihoa suojaava rasva pois, kun käyttää saippuaa. On eri asia, jos ihossa on likaa, joka ei vedellä lähde.
Jo vauvoja pestään suomessa pesuaineilla. Miksi? Eli vältä saippuaa, shampoota, kosteusvoiteita, aurinkorasvoja, dödöä, meikkejä jne... Näistä kaikista on löydetty haitallisia kemikaaleja. Näiden kulutus on monikymmenkertaistunut massiivisen markkinoinnin takia, kun koko ajan puhdasta ihoa pestään, rasvataan ja hajustetaan. On olemassa luonnonkosmetiikkaa, jossa näitä haitallisia kemikaaleja ei ole.
Norjassa on testattu 48 käsisaippuaa: yli puolet niistä sisälsi allergisoivia aineita, 6 myös epäiltyjä hormonihäiritsijöitä. Puhtaat paperit sai vain 21 saippuaa.
Katso täydet tulokset tästä:
http://www.forbrukerradet.no/test/2015/test-av-handsaper/
Kyll' mät olen ihan pyäristynnyt kuis noin viisas ihminen on täääl' kirjoitamassa ja ymmärtää useempia kieliä ja kaikee...
OOT varmaan kauppias, ne myyt kanss vieraskielisii tuottehia ilman suamennosta kun ovat niin viisahia.
Kauppias?
Mitä tässä myydään?
Ei myydä mitään.
Mitä kieliä?
Yksi linkki on, mutta sen voi jättää lukematta, jos haluaa.
Vältä kosmetiikkaa, se aiheuttaa syöpää.
Vesi hanasta riittää. Se on halpaa suomessa.
- hissin nappuloihin.
- kotitalon aulan ovien kahvoihin.
- Sen jälkeen auton avaimeen, puhelimeen, auton rattiin jne.
- Sitten liukuportaiden liukuhihnaan, vaikka muistin uutisen taas että miten bakteerisia nekin on niin näin vaan kävi.
- Kaupassa maksupäätteen näppäimistöön kahdessa eri paikassa.
- ja sitten taas kotia ja hissin nappulat jne.
- Sen jälkeen kotona on kosketeltu monet tartuntapinnat kuten nyt tämä näppämistö tässä, hiiri jne.
Taisin lukea saman tiedotteen siimä laskettiin paljonko viirus ja infktio bakteereita YLEISILLÄkosketuspinnoilla oli...
Alle 100 ei pidetty hälyytävänä; MUTTA hissien painikkeet, ovien työntöaisat, liukuportaiden kaiteet, Ostoskärryn työntökaffat, tietokoneen näppäimistö, hiiri, WC painike enenmän kuin WC-harja kaikki 200 > yli !!!
Ylin kaikesta oli WC-hana 599 pöpöä.
Itse pesen käteni aina WC käynnillä ja aina ennenkuin kosken mihinkää ulkoa tultuani.
Kun minulla on käsineet kädessä en ota niitä pois julkisissa kulkuneuvoissa.
Kotona pyyhin lähes päivittäin WC-oven kahvan.
Ei pyyhkiniseen tarvita mitään kalliita desifiointi aineita, raakaetikka suihkupullossa riittää ja paperipyyhkeellä kuivaus.
http://vivas.fi/wp-content/uploads/2015/12/ILUiREP.jpg Halvin etikka on LIDL 0,87 €/litranpullo.
Ihmisten määrä on nykyään aivan erilainen ja näin myös erillaisia pöpöjä liikkuu huomattavasti enemmän. Nyt myös tiedetään paljon enemmän tautien tarttumisesta, niistä pöpöista ja niiden elämästä.
Et sitten oo terapiaa harkinnut tohon pöpökammoosi?
Nyt muistin pestä, minua ei kiinnosta ne bakteerit mitä kosketuspinnoilta saa.
Ei se liikaa ole käsienpesua jos pesee kotiin tullessa kädet.