Tavattiin pariskunta josta äijä alkoi heti piirittään sua. Ei mennyt kauaa kun haksahdit.
Luulit saavasi varmaan jotain uutta elämääsi en tiedä.
Se ei kuitenkaan ollut mikään yhden kerran juttu.
Jatkoit juttuja vieläpä kutsumalla heidät mökille.
Siellä jotain meni pieleen kun satuin kuulemaan kuiskuttelut.
Luulin silloin ettei se ole niin pitkällä.
Se olikin liian myöhään.
Jälkeenpäin on helppo viisastella mutta olisi pitänyt jo silloin heittää pyyhe kehään. Vaikeaa 6 vuoden avoliitossa ja 4 vuoden kihlauksen jälkeen.
Se ei ollut niin kuin sanoit vaan olisi mennyt pitemmälle .
Sait jotain niin uutta hienoa että jäit siihen koukkuun. Sitä se supina tarkoitti mökillä takan edessä.
Muistan ne sanat ikuisesti.
Olisitte pannut sielläkin mutta ei ollut sopivaa paikkaa vai pelkäsitkö rysänpäältä kiinnijäämistä.
Se selittely nolosta ja ei hyvästä kokemuksesta ei pidä paikkaansa. Häpeästä.
Ei ainakaan ole koko totuus.
Olisit varmaan toivonut munkin tehneen tyhmiä jolloin tätä tilannetta ei olisi koskaan syntynyt. Eihän sekään olisi oikeuttanut tekemääsi .
Sitä ei olisi saanut tapahtua ollenkaan.
Olen pahoillani että päästin tilanteen tähän pisteeseen. Olisi silloin 21v sitten lopettaa.
Nyt normaali elämä mitä ollaan elämässä tuntuu täydeltä valheelta.
Pahinta tilanteessa on pojat joilla ei ole osaa eikä arpaa tilanteessa.
Asiaa mutkistaa sen jälkeinen yhteinen elämä. Se on ollut mielestäni pääsääntöisesti hyvää ellei jopa parempaa. Ollaan oltu monessa asiassa ja tapahtumassa yhtenä ihmisenä sekä hyvässä että huonossa. Monet vaikeudetkin ollaan selätetty yhdessä.
En haluaisi haaskata onnellisia muistojani rikkomalla liittomme mutta tuntuu vaan niin pahalta ajatella liiton perustuvan valeelle.20 vuotta avioliittoa.
Koitat varmaan parhaimpasi muttet kuitenkaan saa kerrottua koko totuutta. Se tuntuu minusta jatketulta valeelta.
Kaikki kertomalla,vaikka se kuinka kipeää olisikin, toisi ehkä mahdollisuuden tai ainakin jotain sinnepäin selviytyä ja jatkaa elämää. Joko yhdessä tai erillään. Vielä en tiedä mitä teen.
Luulit saavasi varmaan jotain uutta elämääsi en tiedä.
Se ei kuitenkaan ollut mikään yhden kerran juttu.
Jatkoit juttuja vieläpä kutsumalla heidät mökille.
Siellä jotain meni pieleen kun satuin kuulemaan kuiskuttelut.
Luulin silloin ettei se ole niin pitkällä.
Se olikin liian myöhään.
Jälkeenpäin on helppo viisastella mutta olisi pitänyt jo silloin heittää pyyhe kehään. Vaikeaa 6 vuoden avoliitossa ja 4 vuoden kihlauksen jälkeen.
Se ei ollut niin kuin sanoit vaan olisi mennyt pitemmälle .
Sait jotain niin uutta hienoa että jäit siihen koukkuun. Sitä se supina tarkoitti mökillä takan edessä.
Muistan ne sanat ikuisesti.
Olisitte pannut sielläkin mutta ei ollut sopivaa paikkaa vai pelkäsitkö rysänpäältä kiinnijäämistä.
Se selittely nolosta ja ei hyvästä kokemuksesta ei pidä paikkaansa. Häpeästä.
Ei ainakaan ole koko totuus.
Olisit varmaan toivonut munkin tehneen tyhmiä jolloin tätä tilannetta ei olisi koskaan syntynyt. Eihän sekään olisi oikeuttanut tekemääsi .
Sitä ei olisi saanut tapahtua ollenkaan.
Olen pahoillani että päästin tilanteen tähän pisteeseen. Olisi silloin 21v sitten lopettaa.
Nyt normaali elämä mitä ollaan elämässä tuntuu täydeltä valheelta.
Pahinta tilanteessa on pojat joilla ei ole osaa eikä arpaa tilanteessa.
Asiaa mutkistaa sen jälkeinen yhteinen elämä. Se on ollut mielestäni pääsääntöisesti hyvää ellei jopa parempaa. Ollaan oltu monessa asiassa ja tapahtumassa yhtenä ihmisenä sekä hyvässä että huonossa. Monet vaikeudetkin ollaan selätetty yhdessä.
En haluaisi haaskata onnellisia muistojani rikkomalla liittomme mutta tuntuu vaan niin pahalta ajatella liiton perustuvan valeelle.20 vuotta avioliittoa.
Koitat varmaan parhaimpasi muttet kuitenkaan saa kerrottua koko totuutta. Se tuntuu minusta jatketulta valeelta.
Kaikki kertomalla,vaikka se kuinka kipeää olisikin, toisi ehkä mahdollisuuden tai ainakin jotain sinnepäin selviytyä ja jatkaa elämää. Joko yhdessä tai erillään. Vielä en tiedä mitä teen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lopeta